Minulla oli lyhyt suhde varattuun mieheen (itse vapaa). Kaikki kliseet käytiin läpi, piti vaimo jättää ja olin hänen elämänsä nainen ym. diipadaapaa. Vihelsin hommalle lopun, kun hänen oikea luontonsa alkoi ilmetä. Myöhemmin sain kuulla, että hänellä on tapana juosta vieraissa muutenkin (yllätys, yllätys).
Olen kahden vaiheilla, pitäisikö vaimolle kertoa, vai antaa asian olla? En tunne vaimoaan, mutta hänen nimensä ja yhteystietonsa olen selvittänyt. Jos minun mieheni pettäisi minua, yhdestä hairahduksesta ei välttämättä tarvitsisi minulle kertoa (toki suosisin kertomista silloinkin), jos halu jatkaa suhdetta kuitenkin yhä olisi; mutta jos vieraissa juokseminen olisi enemmän tapa kuin poikkeus, tahtoisin tietää. Toisaalta jotkut valitsevat olla tietämättä.
Ajatuksia?
Olen kahden vaiheilla, pitäisikö vaimolle kertoa, vai antaa asian olla? En tunne vaimoaan, mutta hänen nimensä ja yhteystietonsa olen selvittänyt. Jos minun mieheni pettäisi minua, yhdestä hairahduksesta ei välttämättä tarvitsisi minulle kertoa (toki suosisin kertomista silloinkin), jos halu jatkaa suhdetta kuitenkin yhä olisi; mutta jos vieraissa juokseminen olisi enemmän tapa kuin poikkeus, tahtoisin tietää. Toisaalta jotkut valitsevat olla tietämättä.
Ajatuksia?
Vastaukset 21
Vanhimmat
luuletko hyvittäväsi sun ja sen luuseriäijän synnit kertomalla vaimolle.Just, ei ne siitä mihinkään katoa.
Eiköhän kultainen sääntö päde tuohonkin. "Tee niinkuin tahdot itsellesi tehtävän."
Yleensä ottaen kaikenlainen järkeily ja ajattelu muiden puolesta ja "parhaaksi", saattaa olla pohjimmiltaan ylimielisyyttä. Vaikuttimiaan on hyvä tarkkailla...itsekunkin.
Ihmiset kyllä osaavat ajatella itsenäisesti, ja tehdä oikeita päätöksiä, kunhan heillä on tosiasiat tiedossa.
Kyllähän vaimon pitäs tietää mitä ukko touhuilee.
Mutta miksi ihmeessä nyt tossa vaiheessa saat jonkin sortin rehellisyys/omatunto puuskan??? Mistä hemmetistä sulle nyt yhtäkkiä tulee mieleen just tollanen oikeudenmukaisuus? Ja ihmeesti nyt sitten alkaa se vaimonkin tunteet ja oikeudet kiinnostaa...
Kuullostaa katkeralta, ja naurettavalta, kun toi tulee sun suusta.
älä kerro tilanne vaan pahenee sinun kohdalla
Omatuntoa ei kolkuta sen enempää eikä vähempää kuin tuossa suhteessa ollessani. Silloinhan sinisilmäisesti uskoinkin kaiken tulevan julki vaimolle, ja vieläpä hyvin pian. Ja se oli silloinkin mielestäni vaimon oikeus, tietää asiat sellaisina kuin ne ovat. Nyt mietin, onko miehen (ja itseni) suojelemista olla kertomatta, kumpi on tekopyhää - olla kertomatta vai kertoa - ja onko käsiensäpesemistä ajatella, että "kyllä se vielä tekosistaan narahtaa?" Helpommalla ainakin näennäisesti tottakai itse pääsen, jos en puutu asiaan tämän enempää.
Määluulenniin, olet kyllä oikeassa: järkeily muiden puolesta on aika raivostuttavaa ja holhoavaa.
Kun kosto on mielessä niin muulle ei jää tilaa.
Jos haluat kostaa, niin mitä sä sen vaimoa rääkkäät - eikö se ny oo näkyny, että ei se siitä välitä.
Ota ennemmin selvää, ketä se ny panee ja pelmahda niiden treffeillä sen syliin istumaan ja sano heippa rakas.
Näin omatunto ei kolkuta jälkeenpäin ja jos vielä kostatuttaa niin tämän voi tehdä uudestaan ja uudestaan ja uudesataan
Ei sun tartte vaimolle suoraan kertoa asiasta. voit myös lähteettää tiedon vaimolle esim pre paid liittymästä, jolloin ei saa sinun yhteystietojasi. Kyllä minä ainakin olisin halunnut tietää mieheni törttöilyistä. Sain kuitenkin tiedon vaikka vielä tänäpäivänäkin kiistetään muu kuin ns. ystävyyssuhde käytiin kaljoilla jne.. jos josku kuvittelee, että tuo salassa ollut suhde olisi tuollaista niin voi jo lakata valehtelemasta. Tämän salasuhteen paljastumisen jälkeen on meidän suhde mennyt alamäekeä alas. vaikka mies haluaisikin jatkaa suhdetta ei sitä enää voi korjata.. Omat haluni ja kiinnostus mieheeni on mennyt, joten jos olisit ollut mieheni salarakas olisi sinulla nyt elämäsi tilaisuus...
Jos haluaa saattaa tuollaisen vaimon tietoon, niin ei sitä kyllä mielestäni voi mistään prepaidista tehdä. Tai sitten ainakin reilusti kertoo viestissään, että myös itsellään on ollut suhde miehen kanssa. Mieluiten nyt sitten ainakin laittaa vaikka oman etunimensä viestin perään tai vaikka kertoo, että kyseiseen numeroon voi lähettää viestiä jos vaimo vielä jotain haluaa asiasta tietää. Ei siis ainakaan mitään "sun miehes pettää sua." viestiä kannata lähettää, se jotenkin tuntuisi ainakin itsestäni jollain lailla "hyökkäykseltä" minua kohtaan, eikä suinkaan miltään reilulta teolta. Faktoja pitää olla asiallisesti kerrottuna.
Haluaisin ehdottomasti tietää totuuden. Kertoisi sen sitten kuka tahansa.
Samoin, haluaisin tietää. Pyydän ap:ta nöyrästi huolehtimaan, että vaimo saa tietää.
Itse haluisin tietää. En tosin mistään prepaidistä random viestinä,vaan reilusti päin naamaa tai vaikka soittamallakin,mutta niin,että pystyisin keskustelemaan toisen osapuolenkin kanssa. Olis aika jäätävää saada pelkkä nimetön viesti.
Ei pitäisi. Kertomisessa ei ole mitään järkeä. Jos joku kertoisi niin sen pitäisi olla se vieraissa juokseva mies itse. Mistään muusta ei ole mitään hyötyä.
Vieraissa juokseva pettäjä, varsinkin ap.n tapaama tyyppi: paatunut, joka pettää toistuvasti useiden partnereiden kanssa, ei tule koskaan kertomaan puolisolleen.
Joten ap/kakkoset, teidän toimenne usein ainoa mahdollisuus, että puoliso saa tietää.
Yksityiskohdista kun kertoo niin tietää vielä varmemmin.
Kerro! Ja vaikka menemällä suoraan kasvotusten sanomaan että anteeksi, minulla on ollut suhde mieheesi. Se on reilua ja oikeesti todella hyvä temppu.
Jos minun mieheni pettäisi, haluaisin ehdottomasti tietää. Kaikenlainen salailu on vastenmielistä. Suhteessamme olisi jotain todella pahasti pielessä, jos mieheni pettäisi, jatkaisi sitä kertomatta minulle. En tiedä, mitä sitten tekisin, kun saisin kuulla. Ensin kunnon keskustelut miehen kanssa. Riippuen tuloksesta jatkotoimet. Mitään tapapettäjää en kuitenkaan katselisi.
Mahtaako vaimo aavistaa mitään? Sinuna kertoisin.
Mitä se kertominen palvelee, kysyn vain. Mitä tai ketä se auttaa? Sitä pettäjääkö, että hänen omatunto puhdistuu, vai sitä petettyä jonka elämä murenee sen kertomisen seurauksena. Miettikään nyt vähän asiaa. Tottakai jokainen omalla kohdallaan haluaisi tietää, mutta miksi pitäisi tarkoituksellisesti pilata toiselta päivä, viikko ja vuosi. Ehkä puolet elämästä.
Pettäminen jättää elinikäiset arvet. Minä tiedän sen. Joten jos et jää siitä kiinni, miksi kertoisit, olisin ainakin itse mielummin ollut tietämättä. Se olisi säästänyt monelta asialta.
Olisi myös helppo jeesustella, että ei pidä pettää, ja pitää aina miettiä asiat etukäteen, mutta surullinen tosiasia on se, että kukaan meistä ei osaa sanoa mitään varmaa tulevaisuudesta. Elämä ei ole mustavalkoista... Eikä kaikkeen ole yksiselitteisiä vastauksia. Jos näet kaiken mustavalkoisena, olet naivi.
Sitten se asia, että jos kertoo, niin sitä ei ikinä, ei missään tapauksessa pidä tehdä muuten kuin kasvokkain. Ei kukaan voi olla niin raukka, että kertoo sen salatusti, järjestää niin että jää kiinni.
Sinun motiivisi kertomiseen olisi hieman arvelluttavat; tunnet itse itsesi petetyksi miehen toimesta ja näiden tunteiden takia haluat jotenkin kostaa tälle miehelle.
No, en tiedä onko sitten ns ylhäisemmät motiivit omaavilla sen enempää oikeutta kertoa, mutta sen tiedän, että itse haluaisin kuulla. Ja mieluusti minua pettävältä partnerilta.
Kerran olen ystäväni pitkäaikaiselle miesystävälle (avomies, vuosia yhdessä) sanonut, että sinulla on viikko aikaa kertoa ennenkuin minä kerron. Näin siis miehen baarissa lääppimässä ja suutelemassa naista, kun olivat lähdössä.
En todellakaan olisi pystynyt katsomaan ystävääni silmiin, jos en näin olisi tehnyt. Enkä todellakaan kadu, mies kertoi kyllä itse.. ja jokin siinä touhussa mitä näin, kertoi että kyseessä oli yhdenillanpano, jollaisia varmaan miehellä monia: kotiin toki kerkesi vielä. yök.
Minäkin sanon niin, että haluaisin tietää jos minua petetään. Se olisi hyvä että joku kertoo ja olisin siitä kiitollinen.
No, jos mun mies pettäis mua, niin haluisin kyll tietää. Ja olsi ihan sama miten sen tiedon saisin, salaisesti vai päin naamaa ja keneltä, toivoisin vaan että joku kertoisi, tietenkin jonkun faktan kera ettei tarttis millään mutulla mennä syyttelemään.