Niinkö todellakin yleisesti nähdään, että työtön ja omaa asuntoa vailla olevalla ei ole elämä kunnossa ja mielenterveyskin rakoilee. Minulla on nyt näin asiat, ollut kohta parisen vuotta ja itse ajattelen, että aikansa kutakin ja on elämässä muutakin kuin työ ja koti. En koe olevani tuuliajolla ja mielenterveyskin OK. Asun sukulaiseni kanssa. Olen hyvin koulutettu ja tilanteeni muuttuu kun sen aika tulee.
joviaali luonne
mikäsinuntärkeysjärj
9347
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Mä ymmärrän vuokralla asumista sen verran, että se on stadissa sama kuin syytäisi rahaa ikkunasta ulos.
Siinä ei vaan ole mitään järkeä. Ja jos joku haluaa puolustaa tätä elämänmuotoa, niin minä mielelläni siirryn vuokraajaksi ja lähden lappiin läppärini kanssa. Ottajia on pilvin ja pimein.
Tämä on kirkkaasti omistamisen maailma. Mikään ei mene sen yli ei juridisesti eikä jumalallisesti..
Tilanteet muuttuu. Nykypäivänä varmaan jokainen aikuinen ihminen on joskus ollut työtön. Omistaminen ei ole pakollista. Omistaminen sitoo ja vangitsee. Kuten myös vakkari-kokopäivätyö. Nauti tuon elämän vaiheen parhaista puolista. Koulutus on aina hyödyksi, myös vapaa-ajalla ja työttömänä.
Kiitos myötäelämisestä. Toki kouluttaa ja sivistää voi itsetseenkin, siitä ei vain ikävä kyllä saa papereita eikä noteerata töitä hakiessa. En vaan ymmärrä sellaista turhaan koulutusta, vaikkei se toisaalta turhaakaan ole.
Tarkennan sanomaani, siis tarkoitiin turhaalla koulutuksella ns. koulun penkillä istumista, jota tarjotaan vaihtoehdoksi työttömille, se vaan on aika kallista. Kannatan kisällikoulutussysteemiä, opettaja-oppilastyöpareja ja saisi ulottua yliopistomaailmaan asti.
Juu, en mäkään pakkokoulutuksia puolla.
Tarkoitin, että jo saadusta koulutuksesta, jos on muutenkin sydäntä lähellä ala, jota on opiskellut ,voi nauttia myös usein mm. harrastuksen muodossa, vaikkei töitä oliskaan. Tyyliin: kirjallisuutta opiskellut kirjoista, biologiaa opiskellut luonnosta jne.
Joskus voi toki olla syytön tilanteisiin. Onko tavallaan kuitenkin huonosti korttinsa pelannut jos näin on tapahtunut. Mielenterveysvikaa ei tarvitse olla ollakseen koditon.
Moniko on valmis ottamaan luokseen kodittomaksi joutuvan tuttavan?
Luulen, että olisi paljon esimerkiksi yksinäisiä ihmisiä, joilla tilaa asua ja voisivat ottaa tutun ihmisen luokseen asumaan, jos sellainen olisi yleisesti hyväksyttävä tapa, mutta sitähän se ei ole. Ja tutun siksi että kemiat olisivat sopivat ja ihmisen historiaakin osaltaan tiedossa. On vaan niin paljon ihmisiä, joilla ahtaat näkemykset asioista ja sehän riittää vesittämään tällaiset molempia osapuolia hyödyttävät ratkaisut.
Kokoomus haluaa immeiset Savosta lypsettäväksi maat ja mannut pankkien voitontuottoon....
Jo yksiön vuokralla elelee thaikkulassa hotellissa täysylöspidolla ja voi riisisäääkillä palkata nuorikkokaunotatren pitämään seuraa pyhkimassa hikeä napojen välistä öisin--nyt stadin tantat kyntävät adventtisohjoa viluissansa
thaikkulassa bongataan nättejä peppuja beachilla---janokaljan saa 20sentillä
isommissa kaupungeissa on suomalaisyhteisöjä--suomenkieliset koulutkin
Nyt Pattayan neitoset puhuvat kaikki Turun murretta sujuvasti He-hee:D
Kyllä noissa elämänmuutoksissa on aina joku kriisi taustalla. :) Eli se on mielenterveys"ongelma".