Evo-oppi ei kykene selittämään mitenkään vähää aistien kehittymistä. Miten evoluutio voisi soveltuvaisuuskilpailun avulla kehittää aistinnan asiaan minkä olemassaolosta eliö ei voi tietää mitään. Asian olemassaolonhan voisi tietää vasta kun aisti jo toimii jollain tasolla mikä edellyttää joka tapauksessa jo kymmeniä samaan suuntaan vaikuttavia geenimutaatioita. Mitä etua antaa kantajalleen kehittymässä oleva aisti, joka ei kuitenkaan vielä toimi yhtään vähää, miten toimimattomista valitaan se joka on lähinnä toimimista mutta ehkä vasta 500 000 vuoden päästä. Eihän sellaista ole.
Kuten kaikkien tuntemat typeryydet silmän kehittymisestä. Mitä virkaa olisi valoa aistivalla solulla joka pitäisi aistimuksen omana tietonaan. Varmasti ei niin mitään. Tarvitaan siis hermoyhteys eliön keskushermostoon sekä sinne toiminto, joka tajuaa miten tuota primitiivistä aistimusta voisi hyödyntää. Eli jo silmän aivan ensimmäisen esiasteen olisi oltava äärimmäisen hieno ja toimiva järjestelmä eikä vain primitiivinen solu jossain nahan kuopassa.
Kuten kaikkien tuntemat typeryydet silmän kehittymisestä. Mitä virkaa olisi valoa aistivalla solulla joka pitäisi aistimuksen omana tietonaan. Varmasti ei niin mitään. Tarvitaan siis hermoyhteys eliön keskushermostoon sekä sinne toiminto, joka tajuaa miten tuota primitiivistä aistimusta voisi hyödyntää. Eli jo silmän aivan ensimmäisen esiasteen olisi oltava äärimmäisen hieno ja toimiva järjestelmä eikä vain primitiivinen solu jossain nahan kuopassa.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Kerropas mistä löytyy se valoa kohti kääntyvien kasvien keskushermosto? Sinun mukaasihan se on välttämätön tuon primitiivisen aistimuksen hyödyntämiseksi.
(http://www.tiede.fi/kysy_asiantuntijalta/kysymys/357/miten_kasvi_osaa_aina_kaantya_aurinkoa_kohti_)
Evoluution kohdalla on niin paljon aukkoja, ettei mitenkään tuollainen selitys tehoa. Vaikka kasvien evoluutio voitaisiinkin ratkaista(kasveillahan on selvästi paljon enemmän muuntelukykyä kuin eläimillä) niin eläinten evoluutio jatkuu silti erittäin aivan yhtä pulmallisena, kuten Möttöskäkin sen osoitti.
Huomannet siis varmaan itsekin miten älytön tuo sinun oppisi on. Solun olisi muodostuttuaan pitänyt opetella käyttämään myös heti jonkin sortin ravintoa selvitäkseen jne.
Koko evoluutio-usko on pelkkiä mahdottomuuksia täynnä. Nykyisen elossa olevan aineksen se selittää kehnosti. Luominen on luonnollisestikin paljon järkevämpi vaihtoehto.
Möttöskä ei osoittanut yhtään mitään, kunhan munasi itsensä.
Hän väitti virheellisesti, ettei primitiivisestä aistimuksesta voisi olla hyötyä, ja ettei primitivinenkään näköaistimus olisi edes mahdollinen eliölle ilman keskushermostoa, kun esimerkkini osoittaa, että on.
Kasvi on eliö siinä missä eläinkin, ja aivan samaan tapaan alkeelliset reseptorit toimivat eläimilläkin, reagoimalla ympäristöönsä. Ja aivan samalla periaatteella tuo toimii muihinkin aisteihin kuin näköön liittyen, esim. kuuloaistimus perustuu paineenvaihteluun reagointiin.
Olen työmatkalla nyt muutaman päivän, koeta selvittää pääsi sillä aikaa.
"Solun olisi muodostuttuaan pitänyt opetella käyttämään myös heti jonkin sortin ravintoa selvitäkseen jne."
Eivät solut itse asiassa ravintoa tarvi, vaan energiaa. Energia saadaan erilaisista kemiallisista reaktiosta. Esimerkiksi hapetusreaktiosta. Ravinnon käyttö oikeiden kemiallisten aineiden lähteenä on jo paljon monimutkaisempi juttu kuin kemosynteesillä elävä solu.
Etkö ymmärrä biologiasta edes sen vertaa, että möttöskän höpötys siitä, että silmä tarvitsee keskushermoston, on täyttä tuubaa?
No, kerroppa sitten miten monisoluiseen organismiin muodostui valoherkkä solurypäs josta saatavaa informaatiota aivojen esiasteet hyödynsivät? Vai oliko valoherkillä soluilla ensin jukin muu funktio kuin infomaation tuottaminen yksilön tarpeisiin?
" Mitä virkaa olisi valoa aistivalla solulla joka pitäisi aistimuksen omana tietonaan. Varmasti ei niin mitään. Tarvitaan siis hermoyhteys eliön keskushermostoon sekä sinne toiminto, joka tajuaa miten tuota primitiivistä aistimusta voisi hyödyntää."
Tarkoitatko, että älykäs suunnittelu on sinustakin kumottu, jos löytyy eläin, jolla on silmät, mutta ei keskushermostoa?
Möttöskän kysymys oli kaiken kaikkiaan paljon laajempi kuin vain silmä. Itsekin ihmettelen juuri tuota että miten voi kehittyä aisti havaitsemaan jotain mitä eliön kannalta ei ole olemassa. Kun todellakinjo ensimmäiseen aistimukseen tarvitaan jo iso joukko tarkalleen tietynlaisia geenimuunnoksia niin miten ne osaavat tapahtua.
Vasta toimivaan aistiin voisi ajatella luonnonvalintaa sitä parantamaan, noin teoriassa. Voisiko tähän saada viisailta evokeilta yleisen vastauksen, kiinnostais varmaan monia.
Tuolta voit katsella:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/10952556#comment-0
Siis vielä nykyisinkin olemassaolevan yksinkertaisimman silmän ainoa valoherkkä solu oli itse asiassa hermosolun muunnos. Ja hermosto ilman aivoja oli elämän ensimmäisiä innovaatioita.
" Itsekin ihmettelen juuri tuota että miten voi kehittyä aisti havaitsemaan jotain mitä eliön kannalta ei ole olemassa."
Mistäköhän aistista oikein puhut?
Käy peruskoulusi loppuun niin jossain vaiheessä myöhemmin tulee niistäkin opetusta. Odotat vaan kärsivällisesti.
Et siis osannut vastata kysymykseen. Ei pidä inttää asioista, joista ei ymmärrä edes perusteita.
Sukamadon toukalla! Eihän selkärankaiset ole sukamatojen sukua.
Ja onhan ihmisen "toukallakin" silmäaihiot!
Joten mitä halusit esittää? Miten sukamadon silmät päähän joutuivat suun yläpuolelle ja miksi parittain. Aihionhan kuuluu sitäpaitsi syntyä jo munan syntyessä.
Et mitenkään todistanut että sillä olisi ollut kilpailu käynnissä ja päähän ilmaantuneet kaksi pattia voittivat.
,,,,Mistäköhän aistista oikein puhut?,,,,
Jos minulta kysyttäisiin niin puhuisin kaikista aisteista. Kaikkien niiden synty on aika vaikea selittää. Lisätään vielä eräillä linnuilla oleva, niin väitetään, magneettinen kompassi. Mistä sattuma tiesi lintujen tarvitsevan sellaista, että kykenee hyödyntämään siipiään tekemällä pitkiä muuttomatkoja.
Ovathan ne:
"Eihän selkärankaiset ole sukamatojen sukua."
Sukamadoilla ja selkärankaisilla on yhteinen esi-isä, joka selvästikin aloitti nuo silmänrakennushommat.
"Et mitenkään todistanut että sillä olisi ollut kilpailu käynnissä ja päähän ilmaantuneet kaksi pattia voittivat."
Evoluutioteoria todistaa tuon. Tässä todistin vain Sean Carrollin avulla, miten yksinkertaisesta silmästä voi olla hyötyä.
Möttöskän klooniklaani kehuu tutustuneensa evoluutioteoksiin ja siitä huolimatta onnistuu tekaisemaan tuollaisen möttösiinin. Selittää paljon Möttöskän klooniklaanista, ainakaan oppiminen ei ole se Möttöskän klooniklaanin juttu, sisälukutaidossakin on parantamisen varaa ja logiikka se vasta lipsahtaakin Möttöskän klooniklaanilta hyppysistään vallan kokonaan.
No, esimerkiksi Neil Schubin: Your inner fish - kirjassa kuuloaistin syntyminen on selitetty.
Muut ovatkin jo onnistuneesti kommentoineet tuota Möttöskän töräytystä valoa aistivasta solusta ja keskushermoston tarve - möttösiiniä.
,,,,Muut ovatkin jo onnistuneesti kommentoineet tuota Möttöskän töräytystä valoa aistivasta solusta ja keskushermoston tarve - möttösiiniä.,,,,,
Jos valoaistimus tai mikä tahansa aistimus ohjaa eliön toimintaa niin siihen tarvitaan suuri joukko SAMAAN suuntaan vaikuttavia geenimuunnoksia ENNEN kuin ohjaus alkaa toimia. Ihan sama mikä nimi sille kokonaisjutulle annetaan. Evokit sekoilee lillukanvarsiin kuten juuri nimikkeisiin tajuamatta isoja juttuja kokonaisvaltaisesti. Niin evoa, niin evoa, huh huu.
,,,,esimerkiksi Neil Schubin: Your inner fish - kirjassa kuuloaistin syntyminen on selitetty.,,,
Onhan sen näköaistinkin synty monessain kirjassa "selitetty".
"suuri joukko SAMAAN suuntaan vaikuttavia geenimuunnoksia ENNEN kuin ohjaus alkaa toimia."
Ei tarvita.