Petturin käytös?

Tilanteeni on se, että muutam kuukausi sitten käräytin mieheni pettämästä minua. Olemme jatkaneet suhdetta vaikka vaikeeta on ollut. Erokin on käynyt lähellä. Minua on alkanut suunnattomasti ärsyttämään mieheni nykyinen käytös nyt hän yrittää kaikin keinoin, etten lähtisi suhteesta mutta kun arki koittaa hän tekee taas kuten tahtoo ja menee kuten tahtoo. Hetki hyvin ja sitten taas mennään. Toinen mikä haittaa minua tai itseasiassa jopa loukkaa on se, että hän on katsonut puhelintani minun selkänitakana toisin olen hänet käräyttänyt siitä. Hän kyttää jatkuvasti tekemisiäni eli epäileekö hän nyt minua vain sen takia koska on itse pettänyt koska niinhän se menee yleensä? Sitten jos tulen töistä tunnin myöhässä olessani töitten jälkee kaupungilla ostoksilla saan kuulla kauheat kuulustelut siitä missä olin, kauppakuitteja olen myös näyttänyt hänelle jotta hän tietää missä olen ollut tunnin pitempää töitten jälkeen. Kolmas asia mikä loukkaa on se, että eräänä iltana tapellessa sanoin, että menen työkaverin luo sitten jos tämä tappelu jatkuu, en ollut aikaisemmin puhunut hänelle tuosta ystävästi koska olen vasta aloittanut uudessa työssä jossa ystävyys suhteet ovat tuoreita enkä ole mielestäni tilivelvollinen miehelleni uusista ystävistäni (naispuoleinen vielä) niin mieheni oli ylimielinen ja sanoi "Jahas, enpä ole tuollaisista kavereista kuullut, mitä kavereita?" siis kasvais aikuiseksi tuo "mieheni". Silloin huusin hänelle kurkkusuorana, että saa minullakin olla kavereita, että mitä sitten? Sairasta, eikö? Loukkaavaa. Pistää vihaksi, että kehtaa epäillä minua omien mokien vuoksi. Että kehtaa! Miten tuota ihmistä pystyy enään rakastamaan saatikaan arvostamaan? Ei hän ole minun silmissäni enään se sama mies joka oli alussa. Ikäväkyllä.
1152
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 1

Vanhimmat

Molempien olisi aika "kasvaa aikuiseksi". Sinä et ole antanut anteeksi mitään ja siksi sua ketuttaa joka kerta kun mies tekee jotain pöhköä. Ja se pöhköys johtuu tietysti siitä, että hänellä on huono omatunto tekonsa takia, eikä siten kykene luottamaan sinuunkaan, vaan sisimmässään pelkää, että sinä lähdet nostelemaan. Kontrolloimalla sinun menemisiäsi hän osoittaa vain sen miten epäluuloinen hän on, mutta sinä et ole syypää hänen epäluuloisuuteensa.

Siksi sinun ei myöskään tarvitse todistella hänelle missä olet töiden jälkeen käynyt tai kertoa keitä sinun uudet ystäviäsi ovat. Et sinä voi poistaa epävarmuutta ja huonoa omaatuntoa miehestä, jolla on se huono omatunto omien toilailujensa takia.
Hänen pitäisi nyt mennä itseensä ja tunnustaa itselleen, että hän teki mokan jonka takia saattaa jopa menettää sinut. Itsetutkiskelun paikka siis, mutta uskaltaako hän ryhtyä siihen, se on sitten eri juttu. Jos hän sen työn tekisi, ja sen opit todella sisäistäisi, hän pyytäisi sen jälkeen sinulta anteeksi ja pitäisi huolen, ettei tee samaa virhettä toista kertaa. Siitä hän saisi paremman omantunnonkin, koska voisi todellakin luottaa itseensä. Puhtaan omantunnon ihminen kykenee arvostamaan itseään ja siten muitakin.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Vainoharhaista kirjoitti:

Tilanteeni on se, että muutam kuukausi sitten käräytin mieheni pettämästä minua. Olemme jatkaneet suhdetta vaikka vaikeeta on ollut. Erokin on käynyt lähellä. Minua on alkanut suunnattomasti ärsyttämään mieheni nykyinen käytös nyt hän yrittää kaikin keinoin, etten lähtisi suhteesta mutta kun arki koittaa hän tekee taas kuten tahtoo ja menee kuten tahtoo. Hetki hyvin ja sitten taas mennään. Toinen mikä haittaa minua tai itseasiassa jopa loukkaa on se, että hän on katsonut puhelintani minun selkänitakana toisin olen hänet käräyttänyt siitä. Hän kyttää jatkuvasti tekemisiäni eli epäileekö hän nyt minua vain sen takia koska on itse pettänyt koska niinhän se menee yleensä? Sitten jos tulen töistä tunnin myöhässä olessani töitten jälkee kaupungilla ostoksilla saan kuulla kauheat kuulustelut siitä missä olin, kauppakuitteja olen myös näyttänyt hänelle jotta hän tietää missä olen ollut tunnin pitempää töitten jälkeen. Kolmas asia mikä loukkaa on se, että eräänä iltana tapellessa sanoin, että menen työkaverin luo sitten jos tämä tappelu jatkuu, en ollut aikaisemmin puhunut hänelle tuosta ystävästi koska olen vasta aloittanut uudessa työssä jossa ystävyys suhteet ovat tuoreita enkä ole mielestäni tilivelvollinen miehelleni uusista ystävistäni (naispuoleinen vielä) niin mieheni oli ylimielinen ja sanoi "Jahas, enpä ole tuollaisista kavereista kuullut, mitä kavereita?" siis kasvais aikuiseksi tuo "mieheni". Silloin huusin hänelle kurkkusuorana, että saa minullakin olla kavereita, että mitä sitten? Sairasta, eikö? Loukkaavaa. Pistää vihaksi, että kehtaa epäillä minua omien mokien vuoksi. Että kehtaa! Miten tuota ihmistä pystyy enään rakastamaan saatikaan arvostamaan? Ei hän ole minun silmissäni enään se sama mies joka oli alussa. Ikäväkyllä.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu