Moi! Olen 17 v ja seurustellut yhen kaa! Suhde kaatu siihen kun sairastuin epilepsiaan tammikuussa 2012! Haluaisin tietää mitä mieltä jätkät on kun olen sairastanut 2 v syövän jossa poistettiin toinen munuainen ja nyt on iso arpi vatsassa ja nyt todettiin vielä epilepsia! Häiritseekö sellainen teitä? Jäi vähän outo fiilis ex:stä! :D oon miettiny asioita päässä mut en pääse mihinkään ratkaisuun auttakaaaa!!! ;)
Arpi ja epilepsia??
Apuaaaa
5187
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Ei kosmiittisista haitoista plussaa saa, mutta ei siihen arpeen varmasti yksikään suhde kaadu tai estä sellaisen syntymistä. Sama koskee varmasti epilepsiaa ja en usko että suhteeesi siihen kaatui. Ennemminkin se kaatui nuoruuteenne ja kun ette olleet kunnolla sitoutuneita, muutenhan se ei olisi kaatunut.
Itse olen nainen, mutta vastaan kuitenkin. Jos mies/poikakaveri ei hyväksy sinua sellaisena kuin olet, hän ei ole silloin sinun arvoisesi. Epilepsia ei näy päällepäin, jos ei saa kohtausta. Epilepsiaa ei kannata hävetä, itse en ainakaan hävennyt, kun sen lapsena sairastin, ei siis ole enää sitä sairautta. Ja arpi kertoo menneisyydestäsi, mille ei voi mitään. Minua ei noi asiat häiritse ollenkaan.
Kun kerran olet syövästä selvinnyt, voit olla ylpeä voittaja. Mielestäni poikakaveri voisi ajatella, että onneksi syöpä ei vienyt sinua kuolemaan, sillä muuten poikakaveri ei olisi voinut tavata näin upeaa nuorta naista eli sinua.
Kiitos! Se kundi sano vaan et se ei jaksa kattoo tollasta jolla on epilepsia ja ei voi dokaa nii paljoo ja et saa hävetä rannalla yms.. Oon ylpee itestäni et oon luonteeltani positiivinen ja huumorintajuinen ja yms ja luonne ratkasee mun mieleStä eniten!
Minä myös olen nainen, mutta siitä huolimatta vastaan, ihan koska minulla on myös epilepsia, ja minulta leikattiin kysta kun olin nuorempi, joten siitä on päässä arpi, joka ei peity kokonaan hiuksilla, jotka eivät kasva arven kohdalla enää pitkäksi. Eli ei siis mikään kaunein näky, mutta ei se ole koskaan haitannut parisuhteen muodostumista, niinkuin ei epilepsiakaan. Jos joku on minua säikähtänyt, en ole ainakaan pistänyt merkille :D Poikakaverisi on nuori ja ymmärtämätön. Pelkää luultavasti ottaa vastuuta elämästä, niinkuin tuossa iässä, tosin joskus vanhemmillakin, saattaa olla. Älä anna sellaisen nilkin laskea mielialaasi, hyvä vain että meni. Pääset katselemaan niitä miehiä, jotka todella ymmärtävät elämän realiteetit. Pää pystyyn ja kohti uusia tuulia! :)
Ps. jos haluat jutella epilepsiastasi tai lukea kokemuksia, kurkkaa tuolta terveys palstoilta löytyvään epilepsia puoleen :)
Ihana kiitos taijjako! Toi piristi mun päivää. Oon miettiny et mitä ajattelisin jos poikaystävä on samassa tilanteessa ku mä niin oisin vaan ylpee hänestä! :) Ainahan uudet sairaudet vaatii aikaa et tottuu! Kiitos vinkistä ja tajusin et on hyvä et se kundi lähti! :D