Suomi on vihdoin saanut lumipeitteen. Joko ajatte nastarenkailla?
Miten ajo lumessa on sujunut?
Vauhtihurma
503007
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 50
Vanhimmat
Hyvinhän se sujuu, kiitos kysymästä. Kunhan kaupunki ei vain ehtisi levittää renkaantappajasepeliä ennen kuin tuo vähäinen lumi sulaa pois...
Ensimmäinen kunnon pakkasaamu kertoi pyörässä olevasta piilevästä viasta. Vaihdevaijerin kuoressa on vettä, pitää ottaa auki, kuivata ja rasvata.
Renkaantappajasepelistä ei ole haittaa, jos käytät renkaita, joiden urat ovat riittävän väljät, jotta pienet (pari mm) murut eivät tartu uriin. (Isommat eivät mene läpi). Tai sitten putsaa silloin tällöin uriin tarttuneet kivet pois, tai sitten osta sellaiset renkaat, joihin piikit ei pysty.
.
>>tai sitten osta sellaiset renkaat, joihin piikit ei pysty.
Tämä. Joillain ihmisillä "tappajasepeli" tuntuu muodostuvan elämässä kohtuuttoman suureksi rasitteeksi vaikka ratkaisu olisi niin helppo kuin tehtävän tasalla olevien renkaiden hankkiminen.
En usko että jatkuva sisureiden vaihto olisi niin kivaa puuhaa ettei voisi perustella itselleen pistosuojattuja renkaita.
Oma työmatka meni siedettävästi. Olin jo unohtanut kuinka ikävää on ajella nastoilla sulilla pätkillä.. Ensi viikolla taitaa lämmetä joten pitää varmaan ottaa maantiepyörä alle kun ei noita renkaita viitsi joka toinen päivä vaihtaa cc:hen.
Tietysti otan vastaan tietoja hyvin pistosuojatuista nastarenkaista ja niiden ostopaikoista. Tarvittava koko noin 50-406, kiitos.
Muuten pyöräily sujuu ihan ok. Sepelikään ei nyt haittaa kun sen alla on kuitenkin lunta. Ja tarvittavat huollot tuli tehdyksi sen loka-marraskuun epämääräisen kauden aikana, joten kevättä odotellessa.
Tänä aamuna piti laittaa nastarenkaat ennen liikkeellelähtöä. Hyvin kulki lumesta johtuen, hauskaa oli!
Eilen vaihdoin nastarenkaat alle ja tänään jo ajelin hyötyajoa.
Hyvin meni, mutta kova ja kylmä vastatuuli yllätti. Myös talviajokamppeet pitänee kaivaa naftaliinista.
Ilman nastoja ja pysyin pystyssä kun ajoin varovasti.
Toivottavasti maa pysyy pitkään sulana, sillä talvipyöräily ei ole mun juttu.
Mukavasti meni retkifillarilla. Edessä nasta ja takana cc-kumi. Kerran sutas risteysalueella, siinä se. Täytyy tosin jarru ja vaihdevaijerit voidella koska hetkittäin tuntui pientä takeltelua. Kun kelit pahenee, siihen on nyt lääkitys eli jäykkäperä reilu 300 nastasilla järeillä kumeilla. Odotan innolla.
Yllättävän hyvin kulki pehmeässä lumipöperössä trikenojakki, jossa oli vielä sileät kesärenkaat alla. Pari tiukempaa ylämäkeä jouduin tosin taluttamaan ylös koska takarenkaalla ei ollut tarpeeksi pitoa. Odotan vielä että jos toi lumi tosta sulaisi pois kun ei viittisi nastoja rapisutella asvalttiin turhaan.
Sitä varten juuri tarvitsisi yhden kunnon talvirenkaan, kun tuo vetävä pyörä käy kevyeksi. Mitä enemmän hiekoitetaan, sitä vaikeampaa jyrkimpiä mäkiä on päästä ylös asti polkemalla. Kolmipyöräisen ehdoton etu ettei sillä käytännössä voi kaatua. Mutta kyllä silläkin tieltä joutuu pois jos ei usko että fysiikan lait ovat voimassa pyöräteilläkin.
En ole vieläkään jaksanut vaihtaa nastarenkaita alle ja yhä kulkee. Enemmän haittaa löysä lumipöperö ja lumipenkat keskellä väylää mutta siihen ei nastarenkaatkaan kovin auttaisi. Pakkaslumi lisää huomattavasti pitoa.
Kertaakaan en ole parin vuoden aikana ajanut kolmipyörällä penkkaan vaikka välillä kovaa menoa onkin, mutta toisaalta ei niihin 90 asteen käännöksiin tarvitse täysillä mennä. Joskus on hauskaa kun saa pyörän takapään kääntymään kerralla oikeaan suuntaan.
Heinäkuun lopussahankittu WinterSpecial projekti alkaa olla hienosäätöä vaille valmis. Kaksilla kiekoilla mennään ja projektin nimen mukaisesti kummassakin parissa talvirenkaat. Nyt alla olevassa setissä edessä MW 42/622 ja takana noksun Rollerspeed 37/622 ilman nastoja. Tällä setillä aamulla startataan ensimmäiseen työmatkaan. Toisessa setissä edessä noksun 240 40/622 takana MW 35/622 ja sitä käytetään alla kun tulee tosissaan liukasta. Tämän viikon aikana pitäisi saada ajettua kaikki renkaat sisään ja nuo hienosäädöt valmiiksi. Sitten vain tour de työmatkaa läpi talven pakkasten ja tuiskujen. Tänä tavena ei keleistä löydy tekosyytä menemättä fillarilla töihin, ei edes pakkasesta sillä löysin kypäränkin minkä alle mahtuu tuommoinen timpurinmallin lampaan nappareuhka.. :)))
Tääällä Helsingissä on ollut lunta vain nimeksi. Sensijaan vähäinen lumi on paikoin painautunut asvaltin pintaan ja muuttunut liukkaaksi . Myös mustaa jäätä on ollut paikoin. Ajoin ilman nastoja varovaisuutta noudattaen asvaltillla taas hiekkapohjaisilla teillä ajoin normaalia vauhtia. Viime vuonna ajoin pyörällä ilman nastoja vuoden loppuun asti. Lopetan pyöräilykauden pysyvän lumen tullessa. Pakkanen ei ole minulle ongelma, mutta varpaiden lämpimänä pitäminen on vaikeaa. Pakkasella on päästäväkin lämmittelemään varpaita jo parin tunnin ajon jälkeen.
Espoossa läväytti pakkasjäiselle tienpinnalle räntäkuuron. Mustaa asfalttia joko jäisenä tai sulana. Pari kertaa takapyörä oli lähdössä omille teilleen.
Ei vielä nastoja alla, kun pitävät ikävää napsutusta asfaltilla, eikä tämä talvi vielä pysynyt.
Nastarenkaat vaihdettu sähköpyörään. Vierintävastus on suurempi kuin kesärenkailla, mutta eipä se menoa haittaa kun moottori avustaa.
Varovainen saa olla nastojenkin kanssa ajaessa. Varsinkin autonpyörien jättämät urat on vaarallisia. Mutta maltilla ja hiljakseen kun ajelee niin hyvin pärjää talvellakin. Kiireen olen jo muutenkin jättänyt taakseni.
vantaalla eilen ekat "lipat" hybridillä alamäessä oli sen verran sohjoa ja hämärää eikerenny kissaa sanoa ku nurin oltii ja tärsky reiteen ja käsivarteen ...eli hakemaan nasta renkaita lähipäivinä
Kotimaista tuotemerkkiä olevaan hybridiin vaihdoin sunnuntaina 28.10. Schw. Marathon Plus.n tilalle Hakkapeliitta W106.t. Edellisenä perjantaina suhailin Vantaa-Espoo-Vantaa työmatkan ensiksi mainitut renkaat alla, pluikasta oli. Nyt jäisiä paikkoja on lämmenneestä säästä johtuen enää harvakseltaan mutta nastarinkulat saa olla kevääseen asti käytössä, voi päästellä jäiset osuudet rennommin.
Työmatkahybridiin vaihdoin nastarenkaat. Tarpeen ovat täällä. Kaikki muut tiet paitsi päätiet on umpijäässä, eikä työmatkaa tarvitse valtaväylällä ajaa metriäkään. Huomenna tämän jään päälle on luvassa plus asteita ja vesisadetta. Taidan varata puolisen tuntia enemmän aikaa aamulla vaikka on ne nastat alla.
Maastopyörällä sai tänään pitkästä aikaa revittää kunnon sikaenskalenkin pakkasjäisillä poluilla hyvällä keskarilla. Paitsi hiljaisemmilla metsäpoluilla, joissa tuon vauhdin hurman pilasi reilu kymmenensentin kohmalumi. No reidet on iskussa tähän aikaan vuodesta, niin ei se ihan matelua ollu niilläkään pätkillä. Renkaina noksun 300 ja 295. Kivaa oli koko rahan edestä.
Hätiköin suotta nastarenkaiden asentamisen kanssa. Loppuviikko on täällä Helsingissä plussaa ja jäätä ei näkyvissä. Koitin eilen vaihtaa CC:hen maantiepyörän hiilarikiekot päälle mutta tämäpä oli kaamea ratkaisu: aivan järjetön kirskunta ja palaneen käry koska tavalliset jarrupalat eivät selvästikään sopineet hiilikuidulle. Tsygä jäi sitten työpaikalle odottamaan kiekkojen vaihtoa.
Joten kaipa täytyy vain vaihtaa nappulat/slicksit takaisin CC:hen nastojen tilalle.
Ei vielä nastarenkaita, mutta jahka enemmän jäätä, niin sitten. Tappajasepeliin nyt testattu suojanauhaa renkaan sisällä ja ainakin tähän asti toiminut hyvin, on vaan hankala laittaa, mutta jos sisureita sillä säästyy, niin hintansa väärtti.
Meikäläinen on kesät talvet ajanut yksillä ja samoilla renkailla, joissa ei ole nastoja eikä erityisvahvisteita talvisoraa varten.
Hyvin on selvitty eikä pahemmin ole kaaduttu.
Jos tänä talvena rengas puhki menee, niin pitänee ostaa halvin sopiva erityisvahvisteinen rengas, mutta nastoihin siitymistä en vieläkään harkitse.
On ajeltu niin pääkaupunkiseudulla kuin Tampereellakin. Kai pyöräily talvella ilman nastoja on enemmän taitolaji kuin pyöräily niiden päällä.
Vähän lumihiutaleitten näköisiä ilmassa ja maassa tänään Espoossa. Ei vielä haitaksi asti, mutta ennusteissa on kymmeniä senttejä lähipäiviksi, joten vaihdoin eteen ihan siloitellun kesäkumin tilalle ikivanhan (30-40v) Nokian nastoitetun Hakkapeliitan. Lumikelit eivät taida kovasti kuluttaa rengasta, näyttää miltei uuden veroiselta vielä kymmenien talvien ajon jälkeen.
Eipä nuo tosiaan paljoa pääse kulumaan ja yksi syy on se, että kumiseokset on aika kovia, että nastat pysyvät paikoillaan. Ei muuta kuin kovaa ajoa
Itsekin vaihdoin (myös Espoossa) tänään Hakkapeliitat pyöräni alle. Hyväkuntoisilta nuo renkaat näyttävät niin nastojen kuin kuminkin osalta vaikka viides talvi jo alkoi. Päivittäinen työmatkani on ollut kymmenen kilometriä suuntaansa.
Ennen näitä Hakkiksia käytössäni olivat edullisemmat Bilteman nastarenkaat. Ne siirsin kahden tai kolmen talven jälkeen syrjään koska nastat olivat kuluneet lättänöiksi. Paljon kovemmasta aineesta vaikuttavat Hakkiksen nastat olevan ainakin noihin vuosien takaisiin Biltema nastiksiin verrattuna.
Talven iloja roppakaupalla
Tänään sitä lunta oli muutama sentti aamulla, eikä se muuta kun vähän teki kulkua raskaammaksi vastatuulessa.
Illalla jo kymmenkunta senttiä ja haitat alkoivat tuntua. Auraamattomilla kevyillä väylillä jalankulkijoiden jäljiltä kuoppaisen töyssyttävää, jalkakäytävättömällä ajoradalla suolalumisohjopuuroa, missä leveä eturengas ei edes tavoita tienpintaa, vaan luistelee sohjon päällä. Takapyörässä on pistosuojattu kesärengas, jossa on vierimisvastuksen minimoimiseksi aivan sileä sentin keskikaista ja jalkajarrutuksissa takapyörä vaan luistaa ja liukuu alamäissä ja myötätuulessa määrättömiin. Etupyörän vannejarrua jouduin löysäämään, kun kolhittu vanne takerteli jarrupaloihin ja nyt meni vähän liian löysälle. Siis ei kannata kuvitella nopeita pysähdyksiä.
Muita iloja: Pakkasen ja tuulen lisääntyessä laitan vaatetusta kerros kerrokselta lisää ja hikoamisen vastustamiseksi pitää hiljentää vauhtia. Ikivanha takapyörä ei kestä voimapolkaisua yhtään, vaan jokin lyö ronksuen takapäässä yli ja ylämäissä ja risteyksissä pitää hypätä taluttamaan.
Lunta kertyy kilokaupalla lokasuojien sisään ja niitä pitää risuilla rassata välillä puhtaiksi.
Viikon nuhataudin jäljiltä voimat on vähän vähissä, hengitys ei kulje nenän kautta ja hikoontuu muutenkin herkemmin. Vastatuulessa lumisateessa partaan jäätyy jääpuikot.
Osa käyttöteistäni on sellaisia kolmantena päivänä lumimyräkän jälkeen aurattavia, eli niille joutuu etsimään kiertoteitä, joissa on paksuilla lumilla edes autonpyöränjälkiä. Yksi avonainen pätkä, missä merenjäätyessä tuuli puhaltaa metriset kinokset, joihin pyörä pysähtyy takuuvarmasti.
"Ikivanha takapyörä ei kestä voimapolkaisua yhtään, vaan jokin lyö ronksuen takapäässä yli ja ylämäissä ja risteyksissä pitää hypätä taluttamaan."
Yleisin syy kuvaamaasi ronksuvaan polkimien tyhjää pyörähtämiseen on venynyt ketju ja kuluneet hammasrattaat. Usein auttaa kun ketjun ja takahammasrattaat uusii.
Tuo lumen kertyminen lokasuojien sisään tuntuu olevan ongelma varsinkin vanhoissa suomalaisissa polkupyörissä kun lämpötila on lähellä nollaa.
Tietäisikö kukaan että miten tuota ongelmaa voisi helpottaa?
Ota lokasuojat pois.
Eilen menivät nastat alle ja tuli tehtyä ensi lenkki nastoilla lähikauppaan kevyen lumipeitteen saaneita pyöräteitä pitkin. Tunne oli kuin pikkulapsella ensi lumessa telmiessä pyörän kulkiessa kaarteissa pienessä hallitussa sladissa.
Tänään (30.11.2012) sitä lunta tuli siis ihan enempi kuin tarpeeksi ainakin täällä etelärannikolla ja ainakin Helsingissä.
Sellaisen havainnoinnin tein, että tuo lumi vaikkakin hötöä syö aivan kummasti akkua fillarista normikeliä enempi. Eli nyt pääsin Rixelläni (siis Panan keskiömoottori ja myös Panan akku) nippa nappa duuniin ´reilun 15.16 km matkan. Normaalisti pääsen akullisellä tuolla Rixe S-pedelecilläni kirkaaasti yhdellä latauksella sen matkan mennen tullen, siis reilut 30 km. Mutta nyt piti duunissa akkua latailla!
Matalammat ilmanpaineet niin kyllähän sujuu. Muuten aivan hirmuisen liukasta!
Tänään oli aika vaikea paluumatka töistä kotiin. Lunta oli satanu päivän aikana ihan kohtalaisesti eikä missään pyöräteitä aurattu. Kesärenkaat alla ja meno oli aika takkuavaa kiemurtelua. Ykkösvaihteella (3-vaihteinen pyörä) piti melkein koko matka polkea, jotta pääsi eteenpäin ja suoraan ajaminenkin ihan haastavaa, välillä joutui taluttamaan kaikkein lumisimpien kohtien yli. Onko totta, että nastarenkaat eivät auta muhkuraisella, pehmeällä, paksulla lumikerroksella ajaessa? Ensimmäistä kertaa elämässäni tässä yritän harrastaa talvipyöräilyä, niin ei ole kokemusta nastarenkaista. Pyörässäni on nyt edessä Nokia Rollspeed, 37-451 / 20 x 1 3/8 ja takana Kenda 47-406 / 20 x 1.75. Eturengas on siis melkoisen sileäpintainen. Olisikohan voimakkaammat pintakuviot omaavista renkaista iloa näillä lumikeleillä? Jään puolesta ei ole vielä ollut ongelmia. En varsinaisesti pelkää kaatuvani pyörällä, koska ajan matalalla chopper-pyörällä, ja aina saa jalat maahan helposti satulassa istuessakin, jos meinaa lähteä meno heittelemään. Mutta ei ajamisesta tule mitään tämänpäiväisissä lumiolosuhteissa ainakaan nykyisillä renkailla, meno on niin kiemurtelevaa.
Ei lumella tarvita nastoja, jäälle ja keväisille kuura-aamuille ne. Lumessa pärjää parhaiten leveillä maastogumeksilla ja paineet alle 2 baria.
Nastoista todellakin iloa kun kelit menee plussalle ja tiet jäätyy, mutta pakkaslumessa ne eivät isoa iloa tarjoa. Lumessa paras rengas on leveähkö maastorengas. Paineitakaan ei lumen takia tarvitse laskea.
Itselläni on suht kapeat nastarenkaat ja maksimipaineet renkaissa. Tuoreella lumella rengas leikkaa paksunkin kinoksen läpi tien pintaan eikä pyri nousemaan lumen päälle. Lisäksi vierintävastus kapealla renkaalla auraamattomalla lumella on pienempi kuin leveällä. Maksimipaineilla nastarengas on miellyttävä ajaa myös lumettomilla, jäisillä ja hyvin auratuilla tieosuuksilla.
Ei tulisi mieleenkään ajaa päivittäisajoa leveillä maastorenkailla ja matalilla paineilla.
Ajappa sitten siinä auraamattomalla tiellä kun sitä lunta on vähän tampattu. Alkaa suht kapeilla reinkailla jälki muistuttamaan käärmeen kulkua.
On tullut ajettua.
Aja enemmän. Tuo että "rengas leikkaa paksunkin kinoksen" aiheuttaa ns. kärmes-efektin eli siinä sitten luikerrellaan.
Tuus nyt itte kertomaan kunka se meno maittaa kaposilla gummeilla!
Kiitos kysymästä. hyvin humpsahtaa dyynistä läpi eikä kiemurtele sen ihmeemmin syvemmässäkään lumessa. Ei ne suht kapeat renkaat kuitenkaan mitkään 25 milliset ole.
Mutta ei siinä mitään, aja sä vaan vaikka tyhjillä kumeilla. Ehkä se sun kiemurtelu johtuu heikosta polkemisvoimasta ja leveistä löysistä renkaista jolloin vauhti hyytyy, itse en ainakaan päivittäisessä ajossa ole ongelmia havainnut eikä ole ollut tarvetta ottaa käyttöön toista pyörää, jossa on alla leveät gummit.
Höhö, trolli! Tervetuloa esittelemään humpsahtelujasi tänne helzinkiin.
https://fbcdn-sphotos-d-a.akamaihd.net/hphotos-ak-ash3/548837_4992204200261_759141703_n.jpg
ja osoittaa, kuinka vähän kevyttä liikennettä kunnioitetaan.
Melko varmasti kuvauspaikan vieressä on hyvin aurattu autotie.
Minä ratkaisen asian aina niin, että ajan sillä hyvin auratulla tiellä autojen seassa ja hyvin menee ja kevyesti kulkee puhtaalla asfaltilla.
Eilenkin ajoin yhtä pitkää ylämäkeä ja perässä jurnutti iso kuorma-auto koko ylämäen.
Heilauttivat kiitokseksi lapasta sieltä hytistä, kun mäen päällä annoin tietä mäen päällä ja toivottavasti soittivat kaupungin tieasioista vastaavalle, että pistäkää ne traktorit auraamaan kevyenliikenteen väyliä, jotta pyöräilijät lähtevät pois autoteiltä.
Uskokaa pois, autojärjestöt ovat paljon voimakkaampia vaikuttajia, kuin pyöräily vastaavat.
Kaikkien lastaan rattaissa työtävien äitien pitäisi lähettää vaatimus
Liikenneministeri Merja Kyllöselle,
että lumenauraustöihin osallistuvien pitäisi suorittaa lastenvaunujen työntönäyte tuon kuvan osoittamissa olosuhteissa.
Valitettavasti jokapaikassa ei mene hyvin aurattu autotie siinä vieressä, vaan joutuu ajamaan niissä autojen polkemissa urissa. Ja ihan kokemuksesta voin sanoa, ettei edes 40mm renkailla siinä ajamisesta tule fidduakaan, maastopyörällä juuri ja juuri pääsee menemään. Näin siis aamutuimaan. Sitten kun aurauskalusto saadaan liikkeelle seiskan maissa ajavat "fiksusti" pyörätiet. Huono juttu siinä on, että siihen mennessä kun pääsee töistä myös autoväylät on aurattu ja arvaas lentääkö tavara pyörätielle? No silloin kuitenkin täällä voi ajella kuten sanoit siinä autoväylällä ja hidastaa autoilijoiden ajelua (eilen perässä ajeli polliiisiauto), mutta vanhassa opiskelukaupungissani, helzingissä, se ei yksinkertaisesti onnistu.
Mieluiten minäkin ajelen työmatkaa suht kapeilla renkailla, mutta viimiset pariviikkoa tuo maastopyörällä on ollut aamun olosuhteiden vuoksi se peli jota ei ole tarvinut taluttaa..
Tuon zaadanan aamun (18.12.2012) muistan pitkään.....
Nyt kennotin Rixeeni Panan akun uudestaan ja vaihdoin taakse nastarenkaan. Nyt menee täällä Hesan lumen valtaamilla fillariteilläkin ihan "buiccin lailla". Siis no problem, akku kestää nyt sen eestaas duunimatkan noin 30 km vaikka avustus on hieman siellä laittoman puolellakin alvariinsa!
Vaihdoin trikeen taakse nastarenkaan mutta edessä on vieläkin kesärenkaat. Saas nähdä koska nekin tulee vaihdettua vai tuleeko ollenkaan.
Eihän niitä eturenkaita tarvitse vaihtaa. Takarenkaan pito ratkaisee etenemisen ja vauhtia harvoin saa lumella/jäällä niin paljon ettei eturenkaiden avulla saa pysäytetyksi. Ohjaamiseen kaksi eturengasta riittää kaikilla keleillä.
Kiitos kysymästä, hyvin on poljettu menemään tuossa valkoisessa mössössä. Nastat edessä ja takana (pääsky-Marathon-Talvi), vaihdan vanteineen kaikkineen nykyisin. Napadynamosta valoa eteen ja taakse, toimii myös pakkasella. Kypärää ei tarvii. Tappajasepeliä ei ole kohdattu.
Takavalossa on semmoinen parkkivalotoiminto eli loistaa pimeässä vaikka pyörä ei liikukaan eteenpäin, etuvalossa tuota ihmettä ei ole. Meilläpäin liikkuu ainakin yksi helkatin kirkkaalla etuvalolla varustettu putkikameli, en tiedä onko nd- vai akkukäyttöinen, mut jos se on nd-käyttöinen, "haluaa sellaisen", ainakin sitten kun näkö heikkenee.
Kerran meinas eturengas lähteä alta kun käänsin tiukasti oikealle (tai siis luisumaan sivulle) mutta ulompi nastarivi tarrasi kiinni ja matka jatkui ilman maakontaktia.
Ainoa/suurin ongelma on turvallisen ja kylmän säilytystilan puute, ei kehtaa lähteä lämpimästä varastosta suoraan -20° pakkaseen polkemaan. Raju lämpötilanmuutos aiheuttaa mekaanisia jännityksiä lähinnä pinnoihin vanteisiin -> pinnat rasittuu ja katkeilee sitten myöhemmin. Eli kulkupeli pitäis jäähdyttää ennen matkaanlähtöä mut siihen ei ole aikaa. Jos kameli olis kylmässä varastosssa koko ajan, vois lähteä siltä seisomalta matkaan.
Jatketaan samalla mallilla eteenpäin.
"Raju lämpötilanmuutos aiheuttaa mekaanisia jännityksiä lähinnä pinnoihin vanteisiin -> pinnat rasittuu ja katkeilee sitten myöhemmin"
Mikä on myöhemmin? Itselläni ei kymmenen vuoden aikana ole katkennut ainutkaan pinna vaikka ajan pakkasesta riippumatta ja pyörät säilytän aina sisällä asunnossa.
Nyt on mahtavan jäinen keli, juuri sopiva kolmipyörälle. Suoralla voi säälittä vedellä melkeinpä kesävauhteja ja trike kulkee kuin juna. Edessä on vieläkin kesärenkaat...