Parisuhteen

Kuule, ajattele, miten onnekas olet, kun osaat noin rakastaa! Saat ja voit rakastaa, niin että se tuntuu. Harva on yhtä onnekas. Tiedän, että jokainen haluaa olla myös itse rakastettu ja haluttu, mutta myös sen, ettei miesten aina ole niin helppoa niitä asioita näyttää. Miehesi tekee jotain oikein, koska rakkautesi häneen on edelleen noin vahvaa. Jollain tavalla hän sinulle vastaa, sillä muuten oma rakkautesi varmasti kuivuisi ajan kanssa. Yritä löytää ne tavat, arvostaa niitä. Puhun kokemuksesta, koska oma mieheni on hyvin samanlainen kuin sinun. Rakastan häntä valtavasti. Sen kylläkin teen, että kerron hänelle omista ajatuksistani ja toivestani. Haluan, että hän tietää. Ja joskus, usein silloin kun sitä vähiten odotan hän vastaa niihin toiveisiin. Ne hetket ovat arvokkaita.

Sä olet todellinen positiivi, joka löydät aina vaan uusia ihania piirteitä elämänkumppanistasi, ja se on upeeta se! : ) Älä missään nimessä syyllistä itseäsi sellaisesta rakastamisen lahjasta!
Se sun ihana elämänkumppanisikin on vaan erilainen ihminen. Hänen rakkautensa sinuun ilmenee toisilla tavoilla, ehkä pienieleisemmin tms. Ei se ole parempaa tai huonompaa rakastamista, se on vaan erilaista. Se on ehkä kaikki mitä hän osaa juuri nyt.

Moni mies häpeää osaamattomuuttaan puhua tunteistaan naiselle tai kykyään osata olla hellä. He eivät luota omiin kykyihinsä ja mieluummin siis pitäytyvät koko aiheen käsittelystä ja jopa torjuvat naisenkin kauniit sanat ja elkeet "akkojen juttuina" tms. kun eivät usko kykenevänsä vastaamaan niihin "samalla mitalla".
Käytäntö eli sänkyhommat saavat ajaa asian, sillä ne hommat tää poika ainakin osaan, he ehkä ajattelevat. Ihmekös sitten, että ällistys on suuri kun nainen ilmaiseekin omat tarpeensa, että juu, mutta kun se suoritus ei yksin riitä...

Naisenkäsittelytaito ja miehenkäsittelytaito ovat koetuksella koko ajan parisuhteessa. Taito loihtia toisesta esiin kaikki ne piirteet, jotka täyttävät omat tarpeet pitäisi terottaa vähän väliä ettei se taito tylsy ja ajatukset käänny toivottomuuden puolelle.

Välittäminen tarkoittaa siis joskus sitä, että uskaltaudutaan rikkomaan tottumuksia, että syntyisi tilaa uusille mahdollisuuksille. Esim. sinä olet juuri sellaisessa tilanteessa: toivot muutosta. Epäilet kuitenkin ryhtyä kovin rajuihin toimiin, sillä rikkominen pelottaa ja satuttaa. Se edustaa lopullisuutta. Enää ei haluta palata vanhaan "kuolleeseen" vaan pitäis yrittää uskaltautua ihan uudelle kentälle leikkimään. Se muuttaa ulkoisesti ja sisäisesti.

Hui, en minä halua/uskalla!, voi olla miehesi spontaani reaktio, sun yrittäessäsi hätistellä häntä ulos "kuorestaan" puhumaan tunteistaan sulle tai osoittaman niitä fyysisestikin.
Miten häntä pitää käsitellä, että hänestä saa positiivisesti ulos sen mitä kulloinkin tarvitsee? Sinä sen parhaiten tiedät.
Tai jos epäilet omaa tietotaitoasi, niin otapa riski ja ryhdy kokeilemaan erilaisia tapoja lähestyä sitä rakasta ihmistä.
Se siirto onkin ehkä eka konkreettinen teko teille molemmille pitkiin aikoihin ja se pelottaa kumpaakin takuulla yhtä paljon.

Mutta siitä se muutos alkaa. Että uskaltaa luottaa rakkauteen ja ottaa riskejä, eikä suostu antamaan periksi toivottomuudelle, välinpitämättömyydelle ja kaikelle sille negatiiviselle, mikä ennen pitkää tappaa rakkauden ja tekee ihmisistä onnettomia.