Ongelmani on seuraavanlainen. Minulla on hyvä ystävä joka tunnusti olleensa minuun ihastunut jo useita vuosia, että haaveilee minusta eikä tahdo elää ilman minua. Olen itse vakaassa parisuhteessa enkä edes harkitse hänen sanojaan millään muotoa, mutta jos jatkan ystävyyttä, satutanko ystävääni itsekkäästi ?
En tahdo satuttaa, olisiko minun parempi ottaa etäisyyttä ystävästäni, vai jatkaa normaaliin tapaan? Kumpi sattuu enemmän, menettäminen vai jatkuva haaveilu?
Ne jotka nyt sanovat että olen jotenkin flirttaillut tai antanut ymmärtää jotain väärin, niin en ole ainakaan tarkoituksella. Yhtä platonisesti häntä kohtelen kuin muitakin miespuolisia ystäviäni.
En tahdo satuttaa, olisiko minun parempi ottaa etäisyyttä ystävästäni, vai jatkaa normaaliin tapaan? Kumpi sattuu enemmän, menettäminen vai jatkuva haaveilu?
Ne jotka nyt sanovat että olen jotenkin flirttaillut tai antanut ymmärtää jotain väärin, niin en ole ainakaan tarkoituksella. Yhtä platonisesti häntä kohtelen kuin muitakin miespuolisia ystäviäni.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Tässä tapauksessa keskittyisin itsekkäästi suojelemaan omaa parisuhdetta. Onkin hyvä, että sinulla on vakaa suhde nykyiseen puolisoosi. Tilanne olisi paljon pahempi, jos sinäkin olisit ihastunut ystävääsi, näin vispilänkauppa pääsisi etenemään ja nykyinen vakaa suhde olisi vaarassa.
Kannattaisi varmuuden vuoksi jättää väliä ihastuneeseen mieheen. Tällä tavalla mitään vispilää ei varmasti pääse syntymään ja voit keskittyä parantamaan nykyistä suhdettasi vieläkin paremmaksi.
Maailmassa riittää kyllä ihmisiä. Uskoisin ihastuneen ystäväsi vielä löytävän toisenkin rakkauden.
taidat olla oikeassa. En kuitenkaan halua menettää ystävääni kokonaan sillä ei ole kyseessä ihan lyhyt ystävyyssuhde ja hän on yksi elämäni tärkeimpiä ihmisiä. Tottakai oma puoliso on tärkeämpi ja hänelle muuten kerroin tästä avoimesti sillä en halua että saisi muuta kautta tietää, siitä ne epäilyt vasta alkaisivatkin.
"En tahdo satuttaa, olisiko minun parempi ottaa etäisyyttä ystävästäni, vai jatkaa normaaliin tapaan?"
Jatka normaalin tapaan. Turha sitä kerrasta on ottaa etäisyyttä. Jos asia ei tuntunut meneen perille, niin sitten on asia erikseen.
Itse taas ottaisin etäisyyttä. Ihan saman kokeneena sekä ihastuneehna osapuolena, kumpanakin puhun nyt. Ihastuneena etäisyyden ottaminen sattuu aluksi, mutta torjumisen jälkeen pystyy keskittymään paljon enemmän muihin ihmisii, jolloin sen oikean löytäminen käy helpommin.
Kun taas olin kohteena, ihastunut tuntui saavan virikkeitä mistä tahansa. "Moikka!" -> pidän hänestä. "Miten menee?" -> oen kiinnostunut, pidän siis selvästi. "Suunnitellaan kaveriporukalla leffaan lähtöä, tuletko kanssa?" -> en uskalla pyytää häntä kaksin koska olen varattu, joten kaveriporukka on hyvä tekosyy. Eli meillä ihastunut alkoi löytämään todellakin aivan naurettavia syitä, miksi muka olisin ihastunut takaisin ja antanut "selviä signaaleja".
Sun itää selittaa sille että olet nyt jo parisuhteessa, Olet tyhmä jos hylkäät ystäväsi joka on ihastunut sinuun
kas kun ei käynyt mielessä.. tottakai minä hänelle tämän selitin, ja selitin myös että en halua menettää hänen kaltaistaan ystävää, ja tein selväksi että rakastan häntä, mutta vain niinkuin ystävää rakastetaan, platonisesti. olemme kuitenkin reilu 10 vuotta ystäviä olleet joten hän on todella rakas minulle.
en vaan halua satuttaa häntä yhtään enempää, olen ollut useita vuosia saman miehen kanssa ja tämä on varmasti sattunut häneen.Mietin sitä etäisyyden ottamista ihan ystäväni parhaaksi, (ja osittain myös oman mieheni mielenrauhan takaamiseksi) että pääsisi ihastuksestaan yli ja löytäisi oman rakkaan, tai pystyisi edes miettimään sellaista.
Itse olen vastaavanlaisissa tilanteissa ottanut etäisyyttä.
Ehdota friends with benefits suhdetta sen ystäväsi kanssa ja pyydä lupa poikaystävältäsi että saat naida kaveriasi - kaikki ovat tyytyväisiä. Joudut tosin ehkä sallia poikaystäväsikin käydä panemassa muita mutta se on pieni hinta.
miksi näin typerä provokaatio?
Olen 100% tosissaan, lue muita juttujani niin ymmärrät.
Enpä koe tarpeelliseksi. Edellinen ehdotuksesi kertoo jo tarpeeksi siitä että en koskaan voisi ymmärtää moista järjenköyhyyttä
Ei sitten jos ei kokeneemman neuvot kelpaa.
"petä= pilaa nykyinen suhteesi vain sen takia että ystäväsi joka on sinulle kuin isoveli on ihastunut sinuun" ... kokeneempi ja kokeneempi
Ei se ole pettämistä jos kysy poikaystävältäsi luvan. Suhteesi muuttuisi vain avoimeksi. Googlaa avoin suhde niin tiedät mistä puhun. Olet sen verran nuori että tekisi vain hyvää saada seksikokemuksia lisää.
en kuitenkaan lähde pilaamaan näin hyvää suhdetta panemalla jotain urpoja, kiitos vain. Yhdenillan jutut eivät ole koskaan kiinnostaneet eivätkä kiinnosta sillä omani kanssa on oikea vilske makkarissa. Ymmärrätkö että tekstisi voivat loukata joidenkin ihmisten moraalikäsitystä?
fwb-suhde ei ole mikään "yhdenillan juttu" vaan parhaimmillaan vuosia jatkuva ystävyys johon kuuluu seksi.
Jos ystäväsi on "urpo" niin pitäisin itsestään selvänä ettet ole sellaisten urpojen kanssa tekemisissä. Toisaalta kuvailit häntä "kuin isoveljeksi" aiemmin ja sanoit rakastavasi kuin ystävää.
Moraalikäsityksiä on yhtä monta kuin on ihmisiä. Joku kapeutuneesti ajatteleva voisikin loukkaantua.
Tuo ristiriitainen suhteesi ystävääsi ja kapeutunut ajattelusi laittavat miettimään: onko sinulla joitakin mielenterveysongelmia tai persoonallisuushäiriöitä?
avoimessa suhteessa harrastetaan seksiä varmaan useamman kuin yhden ihmisen kanssa, eikö vain? yhdenillan jutut= urpojen hommaa sekä erittäin moraalitonta.
Ystäväni tosiaan on minulle kuin veli ja rakastan häntä niinkuin ystävää( tai veljeä, ihan miten itse haluat) eli platonisesti(ainakin toivottavasti kaikki rakastavat myös veljiään platonisesti). Mitään seksuaalista tunnetta minulla ei häntä kohtaan ole, ja en ymmärrä miksi sinun täytyy asiasta vääntää ja kääntää kun olen jo sanonut aloituksessa että ystäväni ei minua kiinnosta vähääkään seksuaalisesti enkä edes harkitse hänen sanojaan vaan haluan olla loukkaamatta häntä.
Enkä myöskään ymmärrä mikä tarve sinulla on saada minua pilaamaan suhteeni harrastamalla irtoseksiä, jos ei oma mies riitä niin sitten ollaan sinkkuja. Ei ole olemassa parisuhdetta jos paneskelee ympäriinsä, kai minä sitten olen vanhanaikainen kun haluan olla vain yhden miehen nainen enkä mikään halpa kiertopalkinto tai kylän pyörä jota kaikki on käyneet polkaisemassa. Kunnioitan itseäni vähän korkeammalle.
Ja ei ole persoonallisuushäiriöitä mutta masennus on diagnosoitu molempien vanhempieni , ukkini, kahden lapsuuden ystäväni sekä serkkuni kuollessa vuoden sisällä, mutta tilanteen huomioon ottaen tuo masennus on varmaan ihan ymmärrettävää, se taas ei liity moraalikäsityksiini mitenkään.
ei se mitään ystävyyttä ole, kun toinen on ihastunut. olet jo vuosia satuttanut häntä.
Tiedän, tiedostan asian 100% ja haluan ettei häneen koske, puolustuksekseni täytyy kyllä sanoa että en ole tästä satuttamisesta tiennyt
^ ainut tapa, että sä et satuta häntä on se, että sanot välit poikki. ehkä hän sitten pystyy irtaantumaan susta, kun ette ole tekemisissä ja hän voi jatkaa elämäänsä. roikkuminen ja turhien toiveiden elättely satuttaa...eikä niistä pääse irti niin pitkään kun hengailee toisen seurassa!