Muualla kuin siellä legendaarisessa baarissa? Baareja pidän muutenkin aika pintapuolisina paikkoina seuranhakuun. Enkä ole oikein mitään yhden yön suhteiden miehiä, vaan jätän sen homman suosiolla niille, ketkä sen hanskaa. Sitäpaitsi ihminen on muutenkin aidoimmillaan selvinpäin.
Olen alkanut vilkuilemaan netin treffipalstojakin. Joillekin se tietysti sopii, mutta minusta se on jotenkin hakuammuntaa. Itse näkisin niin, että jos oikeasti ihminen tuntee jonkun toisen ihmisen kanssa sielunkumppanuutta ja yhteensopivuutta, niin kyllä se tapahtuu melkein itsestään ja sen huomaa ihan luonnostaan. Ei sitä voi tietää siitä mitä joku kertoo itsestään tekstin välityksellä. Treffipalsta muutenkin on lähtökohtana vähän sellainen, että yritetään mahdollisesti sovitella itseä toisen kanssa yhteen, sen sijaan, että se tapahtuisi luonnostaan. Tavallaan se on luonnoton tilanne. Ei toki välttämättä huono juttu ja kuten sanoin, varmasti jotkut ihmiset siten löytävät toisensa. Itse en vaan jotenkin usko, että se on niin yksinkertaista.
Ei minulle ole mikään ongelma tulla ihmisten kanssa juttuun ja mikäs sen mukavampaa, kuin saada joku muu nauramaan omille jutuille ja saada keskustelu rullaamaan. Tuntuu vaan, että se kynnys tavata ihmisiä ja avata peli ylipäätään on suuri. Aina tarvitsisi olla jokin hyvä tekosyy tai sopiva tilanne vaikkapa yhteisten tuttavien kautta tai jotain. Taitaa vaan olla niin, että suomalaiset kunnioittavat toisiaan jättämällä toisensa rauhaan ja siksi ainakin itselleni on hankalaa yrittää avata keskusteluyhteyttä tuntemattomiin ihmisiin ilman jotain järkevää syytä tai tekosyytä. En myöskään liene niin hurmaavan näköinen adonis, että sama tapahtuisi toisinpäin. Lopputulos on se, että olen yksin. Toisaalta, elämä on vaan niin pirun tylsää, jos olisi yrittämättä, mutta ei se silti ole niin yksinkertaista.
Noh, ehkä sitten joskus. Kai aikaa ja mahdollisuuksia riittää, jos saa elää.
Olen alkanut vilkuilemaan netin treffipalstojakin. Joillekin se tietysti sopii, mutta minusta se on jotenkin hakuammuntaa. Itse näkisin niin, että jos oikeasti ihminen tuntee jonkun toisen ihmisen kanssa sielunkumppanuutta ja yhteensopivuutta, niin kyllä se tapahtuu melkein itsestään ja sen huomaa ihan luonnostaan. Ei sitä voi tietää siitä mitä joku kertoo itsestään tekstin välityksellä. Treffipalsta muutenkin on lähtökohtana vähän sellainen, että yritetään mahdollisesti sovitella itseä toisen kanssa yhteen, sen sijaan, että se tapahtuisi luonnostaan. Tavallaan se on luonnoton tilanne. Ei toki välttämättä huono juttu ja kuten sanoin, varmasti jotkut ihmiset siten löytävät toisensa. Itse en vaan jotenkin usko, että se on niin yksinkertaista.
Ei minulle ole mikään ongelma tulla ihmisten kanssa juttuun ja mikäs sen mukavampaa, kuin saada joku muu nauramaan omille jutuille ja saada keskustelu rullaamaan. Tuntuu vaan, että se kynnys tavata ihmisiä ja avata peli ylipäätään on suuri. Aina tarvitsisi olla jokin hyvä tekosyy tai sopiva tilanne vaikkapa yhteisten tuttavien kautta tai jotain. Taitaa vaan olla niin, että suomalaiset kunnioittavat toisiaan jättämällä toisensa rauhaan ja siksi ainakin itselleni on hankalaa yrittää avata keskusteluyhteyttä tuntemattomiin ihmisiin ilman jotain järkevää syytä tai tekosyytä. En myöskään liene niin hurmaavan näköinen adonis, että sama tapahtuisi toisinpäin. Lopputulos on se, että olen yksin. Toisaalta, elämä on vaan niin pirun tylsää, jos olisi yrittämättä, mutta ei se silti ole niin yksinkertaista.
Noh, ehkä sitten joskus. Kai aikaa ja mahdollisuuksia riittää, jos saa elää.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Joka paikassa, jollet asu jossain omituisessa miesten kaupungissa. Sen kun nykäiset hihasta seuraavaa vastaantulijaa.
No mene sinne luontoon kun kerran näet sen ainoaksi oikeaksi tavaksi tavata ketään.
Kysy Teemu Miltolta. Se tuntuu tietävän kaikki mahdolliset kohtauspaikat.