Mies petti ja minä yritin antaa anteeksi. Nyt puolen vuoden jälkeen en vieläkään pysty antamaan anteeksi, en unohtamaan. Hyvinä päivinä menee ok, en muista ja voidaan sanoa että rakasteteaan, mutta heti kun on hiljanen päivä tai huono päivä, kaikki tulee taas mieleen ja tunnen hirveää pettymystä. Olen nykyään hirveän ahdistunut ja itkuinen, välillä rupean itkemään ilman syytä enkä tiedä mitään ja tuntuu etten jaksa mitään. Miehellekkin oikuttelen välillä ja puhun erosta.
Kerroin sitten miehelle kerran itkuisena etten jaksa enää, en pysty unohtamaan tai antamaan anteeksi sitä, että erotaan, mutta mies sitten puhui minut ympäri että jatketaan. En ymmärrä miksi hän tahtoo meidän jatkavan kun ei tämä onnistu, en minä pysty unohtamaan, mutta hän hokee että kyllä pystyt. Rakastaa kuulemma niin kovasti ja ei pysty elämään ilman minua.
Tuntuu että menetän kohta järkeni jos jatkan. Mutta tuntuu kauhean vaikealta tuoda taas eroasia kun jo pelkästään sen sanominen vie hirveästi voimaa ja sitten jos mies alkaa puhumaan ympäri niin en jaksa enää väittää vastaan ja riidellä, lopulta myöntyen että yritetään sit taas.
anteeks, piti purkautua johonkin.
Kerroin sitten miehelle kerran itkuisena etten jaksa enää, en pysty unohtamaan tai antamaan anteeksi sitä, että erotaan, mutta mies sitten puhui minut ympäri että jatketaan. En ymmärrä miksi hän tahtoo meidän jatkavan kun ei tämä onnistu, en minä pysty unohtamaan, mutta hän hokee että kyllä pystyt. Rakastaa kuulemma niin kovasti ja ei pysty elämään ilman minua.
Tuntuu että menetän kohta järkeni jos jatkan. Mutta tuntuu kauhean vaikealta tuoda taas eroasia kun jo pelkästään sen sanominen vie hirveästi voimaa ja sitten jos mies alkaa puhumaan ympäri niin en jaksa enää väittää vastaan ja riidellä, lopulta myöntyen että yritetään sit taas.
anteeks, piti purkautua johonkin.
Vastaukset 14
Vanhimmat
noh, kyllä se sun mielenterveys kohta viimeistään on sillä mallilla, että oikeasti sun on pakko erota. ainut vaan, että sitten olet entistä enempi rikki kuin nyt!
ammattiapu voisi olla paikallaan? esim kriisikeskukselta saa ilmaista...
Mitäs jos tekisit saman? Pistäisi miehesi ajattelemaan tekojaan ja saisit sinäkin uutta ajateltavaa - joko morkkiksen (jollainen miehelläsi toivottavasti on) tai sitten saat hetken huuman.
Eräs läheiseni eros joku aika sitten ja nyt on elämä mallillaan. Ei tartte miettiä mitä se siippa touhuaa ja ajattelee. On löytäny keskustelu kumppanin ja on eheytynyt myös sitä kautta. Luota vaan vaistoihisi ja kuuntele itseäsi, erossa on myös uuden alku
Aikalisä. Erilleen muutto jos yhdessä asutte. vähä tilaa sulle hengittää ja miettiä asioita. Ei ero, vaan väljempi suhde. Hyvin pian se siit selvii et onnistuuko jatkaan vai onko ero paras :)
Ja tän aikalisän aikana et mieti koko ajan suhdettas. Käyt ulkona, teet omia juttuja, oot kavereiden kans. et pidä tiivistä yhteyttä poikakaveriis.
Oletko sinä aviossa ? Vaikka olisitkin niin anteeksi antoa ei multa heruisi. Ainoastaan lapset kärsii jos niitä sattuu teillä olemaan.
Mulla on ollut vähän samanlainen tilanne, ja juuri nuo sun fiilikset kuulostaa pelottavan tutuilta. Mies petti, sain tietää. Meillä kyse oli kännihairahduksesta, eli tavallaan pienempi paha kuin vaikka pitempi salasuhde, mutta liikaa joka tapauksessa. Mustakin tuntu sen jälkeen, että menetän järkeni niiden vihan ja epäilyksen tunteiden takia, joita pettäminen aiheutti. Oikuttelin, kiukuttelin, haastoin riitaa, olin jo monta kertaa eroamassa. Mä myös petin miestäni, halusin ehkä (ainakin tiedostamattani) kostaa. Ensimmäiset puoli vuotta oli yhtä helvettiä. Mies kuitenkin oli kärsivällinen, sanoi ansaitsevansa kaiken kuran, mitä multa sai niskaansa ja vakuutti rakastavansa ja haluavansa olla mun kanssa. Nyt on vuosi kulunut, ja tuntuu jo, että pystyn taas luottamaan. Sulle siis sanoisin, että tilanne voi myös parantua, jos elätte yhdessä läpi ne vaikeatkin ajat ja puhutte avoimesti asiosta. Mun mielestä miehen myös pitää antaa sun oikutella ja itkeä - hänhän on aiheuttanut sen, että sulla on tarve tehdä niin. Mutta mikään pakko sun ei ole jaksaa, voit myös lähteä suhteesta, eikä miehellä ole oikeutta vaatia sua jäämään. Minä tein itse valinnan yrittää vielä, ja nyt kun tuntuu taas hyvältä, en kadu. Nythän kaikki tulee täällä huutamaan mulle, että pettää se sua kuitenkin taas. Tulkaa vaan. Väittäisin, että olen kuitenkin omassa ihmissuhteessani paremmin messissä kuin random-nettikommentoijat. Peace.
petithän sinäkin sitten... eli tässä tapauksessa näkisin, että oikeanlaiset ihmiset ovat yhdessä. pettäjä sai pettäjän ;)
Voihan se olla niinkin. Tai sitten voisi nähdä asiat vähän vähemmän mustavalkoisina.
Itsekin olen pettänyt ns. kostoksi, ja ymmärrän hyvin miksi nimim. M teki niin. Ei se auttanut eikä ratkaissut mitään, enkä suosittele kenellekään, mutta tässä elämässä sattuu kaikenlaista. Virheitä eivät tee ne, jotka eivät koskaan tee mitään muutakaan.
ei vaan virheitä tekee ei-niin-älykkäät ihmiset ;)
pettäminen ON AINA tiedostettua toimintaa!
Sinä et sitten varmasti ole tehnyt yhtäkään virhettä koko elämässäsi, kun kommentoit täällä ah niin älykkäästi ja asiantuntevasti ketjuun kuin ketjuun. Onko sulla muuten kokemusta a) parisuhteista, b) petetyksi tulemisesta tai c) pettämisestä?
Silmäniskuhymiö vaan sullekin.
kokemusta löytyy. mutta ei pettämisestä, se kun on aina oma päätös minkä SINÄ teet. päätät olla kunnioittamatta puolisoasi ja suhdettanne. olen päättänyt toisin eli en petä.
Minä en ole sitä päätöstä tehnyt. En ole koskaan pettänyt. Petetyksi olen tullut. En kuitenkaan pidä itseäni täydellisenä ihmisenä, joka ei koskaan ja missään olosuhteissa voisi tehdä virheitä. Jotenkin todella ahdistava tuollainen näkemys, että vain tyhmät tekee virheitä. Kaikki, jotka elää, tekee virheitä - tyhmiä on ne, jotka eivät opi virheistään. Jokseenkin typerää on myös laukoa täällä todella mustavalkoisia mielipiteitä ja nostaa itsensä moraalisesti muiden yläpuolelle. Jos sulla ei ole kokemusta pettämisestä, miksi notkut täällä täällä uskottomuus-palstalla moralisoimassa muita?
Itselläni oli myös niin että miehelläni oli salasuhde. Eka hän ei kertonut siitä suoraan. Vaan sanoi että haluaa erota koska meidän suhde ei toimi. Erosta oli ollut puhetta jo aiemminkin. Heti eron jälkeen paljastui tämä toinen nainen.
Ei mennyt kuitenkaan kauaa kun mies oli taas kimpussani. Eka luulin että hänen ja tämän toisen naisen suhde oli jo ohi. Sainkin sitten tietää että hän oli meidän molempien kanssa :/ Ja taas lopetetttiin kaikki hommat.
No sitten meni taas hetki ja mies oli rakkauttaan vakuuttelemassa. Kosi oikein että uskoisin. Ja tietysti tyhmänä taas uskoin ja suostuin. Meni 3-4 kuukautta ja jälleen sain tietää että hänellä oli taas touhuja samaisen naisen kanssa.
Mieheni on narsisti ja todella hyvä manipuloimaan ja valehtelemaan. Kesällä vielä palasimme yhteen ja meni useampi kuukausi ilman toisia naisia ja ongelmia. Nyt vähän aikaa sitten mies rupesi puhumaan yhteen muutosta. Mietin asiaa pitkään. Kaikki vanhat valehtelut ja pettämiset pyörivät mielessä.
Jätin mieheni ja sanoin etten halua enää asua tämän kanssa enkä mitään muutakaan. Päätöstäni en ole katunut. Oloni on nyt jo paljon parempi vaikka erosta on vasta kuukausi. En pystynyt ajattelemaan yhteistä elämää enää tämän pettäjän kanssa. Luottamus on tosi vaikea saada takaisin. Inhosin koko ajan itseäni koska olin aina niin tyhmä että uskoin kaikki miehen valheet. Tämä toinen nainen pyöri myös jatkuvasti mielessä. Mietin mikä hänessä on parempaa kuin minussa. Tuntui että tulen hulluksi. Sain myös fyysisiä oireita. Ahdistusta,rytmihäiriöitä jne. Menin puhumaan välillä tuntemuksistani psykiatriselle sairaanhoitajalle ja se ainakin minun oloani helpotti. Ja myös näiden keskustelupalstojen lukeminen.
Neuvoni sinulle onkin että kuuntele sydäntäsi..Se kyllä kertoo mitä pitää tehdä :) Ja mene juttelee jollekkin ammattilaiselle. Se auttaa paljon. Turha jatkaa suhdetta jos se ahdistaa. Elämä ei lopu eroon. Kun yksi ovi sulkeutuu niin toinen aukeaa :)
Kostoksi ei ole hyvä kenenkään pettää. Pettäjä voi olla lähimmäisriippuvainen eikä ymmärrä miten pahasti loukkaa. "Huonoina päivinä" pahat teot nousee helpommin mieleen. Kun tunteita loukataan syvästii ne voi kadota katkeruuteen ja vihaamiseen. Se taas voi johtaa siihen että petetty rakastuu ulkopuoliseen, hän on mielestään oikeutettukin siihen. Pettäminen on vakavampaa kuin pettäjä usein ymmärtää, usein hän maksaa erehdyksensä jälkeenpäin. Ihmiset eivät ole leikkikaluja.