Suomalaismiehet ja avioliitto

Naimisiin meno ei lupaa miehille mitään hyvää seurustelusuhteeseen nähden. Miehet haluavat pitkittää sitä intohimoista alkuvaihetta niin pitkään kuin mahdollista. Eihän se toimi, koska ennen pitkää nainen turhautuu siihen, että suhde jämähtää alkuvaiheeseen.

Mies kyllä voi mennä mielelläänkin naimisiin, perustaa perheen jne, mutta sen hän tekee rakastamansa naisen mieliksi. "Sillä lailla Rosvo-Roope hiljaa hirtettiin" ei ole vitsi.

Miksinaimisiin tarvitsee mennä kun muutenkin voi elää jos toisella paljon pienmmät tulot ja se parempituloinen ehdottelee avioehtoa niin siinä nähdään onko toinen vain rahan perässä vai mitä etsii. Kun laitetaan kaikki yhdessä ostettu molempien nimiin niin ei siihen avioliittoa tarvita ja paperit voi muutenkin tehdä kun vanhenee että silleen. Avoliitossa ei ole lain mukaan elatusvelvollinen mutta avioliitossa on. Kun avioliitossa nainen on äitiyslomalla niin mies elättää mutta sitten 20v päästä voi mies joutua työttömäksi ja nainen töissä niin se on monelle naiselle kova paikka kun pitää mieskin elättää eikä muisteta että jossain vaiheessa mies elätti. Kun 10v on avoliitossa niin siinä ajassa huomaa onko toinen sopiva vai ei.

Ei äitiyslomalla mies elätä. Jokainen nainen saa äitiyslomalla äitiyspäivärahaa, siihen ei avioliitto/avoliitto vaikuta. Lapsen kuluihin täytyy tietysti miehenkin osallistua, lapseen kuluu aina rahaa. Äitiysvapailla ja vanhempainvapailla kun puoliso on, pitää ottaa huomioon sekin, että silloin miehen ei tarvitse maksaa hoitokuluja lapsesta.

Samoin työttömänä saa työttömyysrahaa, ansiosidonnainen on ihan hyvä raha, sillä kyllä pärjää eikä toinen joudu elättämään.

No niinhän suomalaisnaisetkin ovat, ei ne miehet yksinään siellä avoliitoissa ole. Mutta se vastaus: Suomessa ei ole niin pakko mennä naimisiin kuin monissa muissa maissa. Täällä ei katsota pahalla, jos asutaan yhdessä. Ei olla niin uskonnon ja kulttuurin alistamia. Olihan täälläkin vielä muutama vuosikymmen sitten käytännössä pakko mennä naimisiin, yhteisö painosti, "susipareja" halveksuttiin. Tämä on onneksi muuttunut. Naisen asemakin on niin hyvä, naiset käyvät töissä, toisin kuin niissä maissa, joissa naisten paikka on kotona. Siellä on kunniallista tehdä naisesta pian vaimo, eikä naisen välttämättä sovi käydä töissä ollenkaan ollessaan naimisissa. Avioliitto pelastaa naisen aseman, sitä ei täällä tarvita.

Avioliitto on toki hyvä täälläkin, kunhan sen oman sopivan kumppanin löytää. Perintöasiat, leskeneläke, elatusvelvollisuus juridisella puolella, sitoutumisen vahvistaminen ja virallistaminen emotionaalisella puolella ovat plussia.

Kuka karttaa, kuka ei. Omasta kaveripiiristä melkoinen osa alka olemaan naimisissa.

koska naimisiinmeno tappaa suhteen

Juu. Suomalaisissa miehissä on kaksi vikaa: roikottavat naisiaan kaiken maailman avoliiton retaleissa eläkeikään saakka ja ovat juoppoja.
Tämän vuoksi muun maalaiset vievät ne naiset.'
Itse olen raittiin suomalaisen kanssa naimisissa ja se on kyllä ihan ideaali tila!

Ihmettelin samaa, olimme suhteessa vuosikymmenen ilman sen kummempaa sitoumusta. Huonostihan se sitten päättyi, mies halusi kokea taas "ensihuuman". Uusi nainen olikin ovelampi, miehen rakastumisvaiheessa painosti naimisiin ja samantien lapsen tekoon. Nyt on siinä nalkissa, eikä muuta voi.

Tarinan opetuksena olkoon, että saat sen minkä pyydät. Itse en tyydy enää tuollaisten miesten huvipatjana olemiseen, meni vuosikymmen hukkaan elämästä. Se on sormus sormeen viimeistään 2 vuoden suhteen jälkeen, tai sitten eri teille.

Eikä se avioliitto mitään suhdetta tuhoa, sama turhautuminen ja toiseen kypsyminen tulee avoliitossakin. Jos eron uhka on ainoa tapa pitää suhteessa mielenkiintoa päällä, niin aika heikoilla mennään.

minä menin mieheni kanssa naimisiin 1,5 kuukautta ensitapaamisestamme, ja onnellisia ollaan ;)

Edellinen avoliitto kesti 17 vuotta (kolme lasta) ja nykyinen avoliittoni on nyt kestänyt 7 vuotta ja osoitteetkin on oikeastaan vielä eri paikoissa vaikka yhdessä pääosin ollaankin. Avoliittoni ovat kestäneen kyllä keskivertoavioliittoja pitempään. Nykyisen avopuolison kanssa ollaan kyllä yhdessäkin enemmän kuin keskivertoavioparit 24h noin 7 päivää viikossa. Työ ja vapaa-aika =). Ei paha. Läheisempi en voisi olla kenenkään kanssa. Läheisyys syntyy kai muista jutuista kuin sormuksesta?
En edes suostuisi enään naimisiin kun olen todistanut että ei tarvi ja sitä paitsi on rouheeta olla tälläinen ikuinen vanhaPiika.
Vähän pahaa pelkään että tuo mies on kyllä kosasemassa lähipäivinä...

Olisiko siksi, että miehille avioliitto on nykyään melko huono diili. Itse tienattu omaisuus tai oma talo menee vaimon kanssa jakoon ja lapsetkin menee erossa 95%:sti vaimolle. Voiko huonompaa diiliä miehen kannalta olla? Avoliitossa sentään miehen oma omaisuus pysyy hänen omanaan.