Moi vaan! Eli mun päivän mietintä/ongelma liittyy tähän yhteen kaveriin jonka tunnen. Olikohan viikko sitten ku se soitti mulle yhestä aiheesta (pelottaa, että se lukkee tämän niin en kerro mistä aiheesta, vaan eipä sillä niin väliä olekkaan:DD). Tärkeintä oli mitä se sano sen puhelun päätteeks. Koska pääsin juuri edellisestä koulusta ja olen "tavallaan" lomalla tietää hän, että vietän tavallaan kaiken ajan joko kotana, salilla tai kavereilla kyläillen. Kuitenkin puhelun päätteeksi, kun olin jo moikat sanonu, hän sanoi, että: "no niin, no mä päästän sut nyt takasin olenmaan rauhassa yksinäisyydessäsi". Harmi vaan en oo yksinäinen koska kavereita on muitakin ku tää yks eivätkö he kohtele mua näin. Tokaisin vaan, että joo moro ja löin puhelimen kii. Vasta sen jälkeen mietin, että mitä se tarkotti tuolla oikein? Tarkemmin ajateltuna kyseinen henkilö on melkein aina toiminut minua kohtaan "tavallaan" säälien. Hän, minä ja yks toinen yhteinen kaveri ollaan juteltu vähän kaikesta ja mietin vaan, olenko vahingossa paljastanut itsestäni jotain minkä takia tämä yks käyttäytyy näin. Vaikka hän on jo muutenkin persoonaltaan "äitityyppi", tämä vaan tuntu itsestä niin pahalle, ihankuin koko kaveruus perustuisi säälille ja ehkä jopa oman itsetunnon pönkittämiseen mun "avulla". Onko kelleen muulle käyny näin, että joku kaveri käyttää sinua tavallaan vertailukohteena omalle elämälleen ja teoilleen? Lisäyksenä kuitenkin aiheeseen, että enemmän mulla on niitä kivoja hetkiä ollu kuin tämä juttu, mutta pisti nyt vaan miettiin, että minkä takia täsä ollaan kavereita edelleen?
Joo moro!...siis täh?
anonyymiö
2183
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Aika outo tapa lopettaa puhelu, ellei sitten hänellä ollut tarkoituksena olla jotenkin vitsikäs (vaikkakin epäonnistuneella tavalla). Jos tällä ihmisellä on muutenkin tapana käyttäytyä jotenkin piikitellen, en ainakaan enää kovin kertoisi hänelle omista asioistani.
"Vaikka hän on jo muutenkin persoonaltaan "äitityyppi", tämä vaan tuntu itsestä niin pahalle, ihankuin koko kaveruus perustuisi säälille ja ehkä jopa oman itsetunnon pönkittämiseen mun "avulla"."
Jotkut ihmisethän kai kuvittelevat, että he ovat suuriakin hyväntekijöitä ja auttajia muille ihmisille. Esimerkiksi eräs tuttu kommentoi aika säälivästi joitakin kavereitaan, mutta silti aina pyysi heitä mukaansa eri juttuihin ja korosti sitä, kuinka oli näitä tuttujaan auttanut ja kertoi näiden ihmisten yksityisasioitakin eteenpäin.
Alkoi itsellekin tulle mieleen, että mitäköhän tuo minustakin selän takana puhuu, kun tuolla tavoin kohtelee kavereitaan. Enää ei olla juurikaan tekemisissä.
Aina ei toinen vaan tajua että on vitsailullaan tullut loukanneeksi toista. Ei pidä takertua yksittäisiin sanoihin, vaan koko puhelun sisältöön ja äänensävyihin.
Amerikassa toivotetaan onnea sanonnalla "break a leg", katkaise jalkasi.