Millainen on vakuuttava ihminen?
Miten se teistä käyttäytyy, puhuu jne.?
??
?
Miten se teistä käyttäytyy, puhuu jne.?
??
?
Vakuuttaakko vai ei, kas siinäpä...
fellow dome
11126
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Vakuuttava ihminen on huolissaan omaisuutensa tärveltymisestä (katsoin sanan googlesta). Vakuutettuaan kaiken vakuuttava ihminen lopulta vakuuttaa myös elämänsä.
En ymmärrä tässä piilevää sarkasmia.
En mäkään. Niinkin voi käydä kun sekoo googlesta löytämiinsä ristiriitaisiin tietoihin.
Mun mielestä ns. vakuuttava ihminen käyttäytyy (kuten kysyttiin) suomalaisen vakuuttavasti eli ei-pelleillen eikä sarkastisesti kuten amerikkalaisiin tukeutuva nasdaq. Esim. poliitikot yrittää olla vain ja ainoastaan vakuuttavia ja siks ne ei naura kuin valituissa tilanteissa valituille kamerakulmille tai vastaa kuin ympäripyöreästi jotta eivät jäis nalkkiin sanomisistaan yms yms yms. Joo ja puhuvat tuijottaen kysyjän/haastattelijan naamaa vaikka tämä tutkis papereitaan seuraavan kysymyksen löytääkseen. Poliitikko-vakuuttavaa on siis se miltä kuulostaa eikä se mitä sanoo tai miltä näyttää ja siks ne onkin niin umpitylsää esko-porukkaa.
Nuorimies-vakuuttava taas on olevinaan ûbermies tai äijä vaikkei ymmärrä mitä se edes tarkottaa ja nuorinais-vakuuttava on olevinaan vain hottisseksikäs, koska muoti vaatii olemaan sexy! in american english. Joo ja tekoripset pitää olla.
Aikuinenmies-vakuuttava yrittää olla kunnon mies ja aikuinennainen-vakuuttava yrittää seistä itsenäisenä ihmisenä miehensä rinnalla.
Oikeestaan tässä maassa yritetään siis olla vain ja nimenomaan vakuuttavia.
Ihmeellinen ketju, sillä en ymmärrä tässäkään piilevää sarkasmia.
(no on tämä nyt kanssa -naurua)
Onkohan sarkasmissa erilaisia tasoja, kuten piilosarkasmi, katusarkasmi, saittisarkasmi ja hassut tilanteet yleisillä paikoilla-sarkasmi?
Sarkasmi saattaa siis olla suurempi käsitesisällöltään kuin ensi alkuun luulsikaan.
(välineistettyä naurua)
Parisuhdesarkasmi on kyllä (varmaan) jo tieteen alalaji.
Parasta sarkasmia on leikkiä, ettei sitä edes huomaa. :)
Siis sivuuttaa sarkasmi.
Jaa-a elekieli ja pidemmän ajan tunteminen ja yhteistyön onnistuminen saa mut kyllä yleensä aika vakuuttuneeksi. Jos tyypin kanssa yhteistyö sujuu ja kummallekkaan ei jää jälkeenpäin fiilis, että menipä ihan päin persettä koko homma, niin se vakuuttaa.
Puhumisen suhteen taas tietynlainen avoimuus saa vakuuttuneemmaksi, kuin en puhu sun kanssa mistään. Semmonen sulkeutuminen ei vakuuta, joskaan sulkeutuminen voi johtua siitä taas ettet itse ole kyennyt vakuuttamaan toista, jotta hän sulle viitsis avautua ja olla avoin. Kolikon kääntöpuoli.
Tietysti ihan lärpän lörpön lärppäsuu ei vakuuta, vaan aiheuttaa varautuneisuutta. Että koskahan se lakkaa ton kouhkaamisen...
Vakuuttava nainen on sellainen joka ymmärtää miellyttää miestään ja vakuuttava mies taas ymmärtää kuljettaa naistaan autolla paikkoihin mihin nainen haluaa mennä.
Ja entäs jos nainen ei tarvi kyytiä mieheltä paikkoihin mihin haluaa mennä, vaan ajelee itse? Milläs mies sitten voi vakuuttaa naisen?
Tälläisessä tapauksessa mies voi ajelutta sellaisia naisia jotka tarvitsevat näitä kyytejä, sillä aikaa kun oma nainen kyydittää itseään ja vakuuttaa itse itseään.
Riippuu tietysti tilanteesta jossa pitäisi vakuuttaa tai vakuuttua.
Tuntemattomien vakuuttaminen tai niistä vakuuttuminen on aivan eri asia kuin ennestään tuttujen.
Haastattelin taannoin jo aikuista työnhakijaa joka ei kyennyt vakuuttamaan minua (pomona) edes siitä, että hänellä oli oikeasti niin jumalaton tarve vakuuttaa minut. Ei ollut "jaksanut" hankkia peruskoulutusta tälle alalle, häippässyt työpaikoistaan aina vuoden parin välein, syy työnantajissa totta kai, jättänyt kesken todella kullanarvoisen alan harjoittelupaikan eikä "jaksanut" perustella miksi, ei ymmärtänyt ollenkaan kysymystäni stressinsietokyvystään ja stressinpurkamisen keinoistaan, uskoi selviytyvänsä kaikesta vain koska on nuori, oppivainen ja helevetin innokas.
Heitin ilmaan ajatuksen, että hän aloittaisi "kisällimeiningillä" yhden pian eläkkeelle jäävän monitaiturin oppilaana, koulutettais hänestä firmaan uusi monitaituri kun hän on niin mahdottoman innokas.
Naama valahti ja tyyppi ilmoitti, ettei hän tullut "matkustajaksi vaan ajamaan".
Minä puolestani muistutin, että me haimme firmaan kyvykästä työntekijää, siis työlle tekijää, emme firmalle johtajaa. Hän siihen, että ai, teillä ei siis arvostetakaan todellista monitaituria! Minä, että no, ei sellaista, joka ei kykene vakuuttamaan monitaidoillaan edes itselleen jo niin ennestään tutussa haastattelutilanteessa.
Hän vakuuttui siitä ettei toista haastattelukierrosta hänen kohdallaan tule ja minä vakuutuin siitä, että se oli oikea päätös.