epäilen kyllä suuresti.
Meinaan otetaan vaikka joku lihava/lihonnut ihminen. Olipa sitten mies tai nainen.
Väitänpä että aika harva hyväksyy sen, että hänen nyt vaan on lihavana huolittava se toinen lihava ihminen itselleen, koska he kerran ovat samaa tasoa
Taitaapi suurin osa lihavista katsella ja haaveilla ihan normaalipainoisesta puolisosta, ja olla sitä mieltä, että juuri HÄNEN kohdallaan pitää muiden ihmisten osata katsoa ulkonäön ohitse ja tajuta kuinka upea ihminen on kyseessä.
Meinaan otetaan vaikka joku lihava/lihonnut ihminen. Olipa sitten mies tai nainen.
Väitänpä että aika harva hyväksyy sen, että hänen nyt vaan on lihavana huolittava se toinen lihava ihminen itselleen, koska he kerran ovat samaa tasoa
Taitaapi suurin osa lihavista katsella ja haaveilla ihan normaalipainoisesta puolisosta, ja olla sitä mieltä, että juuri HÄNEN kohdallaan pitää muiden ihmisten osata katsoa ulkonäön ohitse ja tajuta kuinka upea ihminen on kyseessä.
Vastaukset 48
Vanhimmat
nojaa, vähän vaikea sanoa kun itsellä on vähän eri kauneusihanteet kuin suurilla massoilla. suurinosa noista poppari/massa/muotitytöistä ei jo kiinnosta ihan sen heidän tyylinkään takia...
jos taas vartalo-puolta katsoo niin pyrin itsekkin pitämään itseni kondiksessa ja "vaadin" tätä myös kumppaniltani.
Sun kauneusihanne on joku Megan Fox. Kylläpä on tosi paljon valtavirran ihanteista poikkeava kaunokainen. Hohhoijaa...
Pystyy tietenkin. Suurin osa ihmisistä pariutuu omantasoisensa kanssa.
sehän se on, tuskin saat kovin paljon itseäsi tasokkaampia kumppaneita ;)
Juuri näin, aika moni on näköjään itsensä kokoisen kanssa. Aloittaja ei vaan kiinnitä heihin huomiota, koska katselee vain sinkkuja.
Samanlaiset lapset syövät parhaiten (ja urheilevat).
Mikä on kenellekin se "oman tasoinen"? Onnellisimmat ja pitkäkestoisimmat suhteet ovat niitä, missä se samankaltaisuus määritellään yhteen sopivien luonteiden ja ajatusten mukaan eikä kilogrammojen mukaan.
Mies ajattelee, että olen hoikka ja se oman tasoinen ja samankaltainen on toinen yhtä hoikka.
Nainen ajattelee, että olen sosiaalinen ja se oman tasoinen ja samankaltainen on toinen yhtä ulospäinsuuntautunut.
Nämä siis vain esimerkkeinä siitä, että samankaltaisuus määrittyy eri asioista riippuen siitä kenen näkövinkkelistä asioita katsoo ja millä kriteereillä milloinkin se määritellään.
Sen vuoksi tuota samantasoisuuttakaan ei voi määritellä yksioikoisesti eikä vain omasta tai jonkun muun katsantokannasta riippuen. Se oma "taso", kun määrittyy niin monilla eri tekijöillä.
Samanlaiset lapset myös läträävät ja pössyttelevät parhaiten.
Tosin kombinaatioitakin on, sillä vastakohdat vetävät toisiaan puoleensa (oma huono on korvattavissa toisen hyvällä).
en aio tyytyä itsenitasoiseen kumppaniin. En tekisi sellaisella yhtään mitään. Parempitasoisesta on turha edes haaveilla, joten on opittava olemaan yksin.
"pystyykö kukaan hyväksymään omaa "tasoaan"
-Useimmat meistä määrittelevät itsensä joko yläkanttiin tai alakanttiin. Vaikea olla objektiivinen itsensä suhteen..
Itse painan 70 kg. En kyl ottais mitään 100 kg naista joka ei jaksais edes kauppaan kävellä. Pitää sen verran huolehtia itsestään ettei liho niin paljon että se haittaa liikkumista. Sanotaan et 80 kg nainen kelpais mulle jos olis kiva luonne.Luonne se tärkeintä mulle on loppujen lopuksi.
Olen lähes satakiloinen (mies). Ei tuo paino vielä kävelyä haittaa yhtään. Hyvin jaksan vielä juostakin. Ehkä en olekaan pelkkää läskiä. Pituus 175 cm 97 kg. Yritän laihtua, mutta en laihdu. Taidan syödä liikaa? Tai sitten liian vähän... Off topiikkia sori.
En pysty, jos muut määrittelevät sen mikä on mun "taso" tai mun kumppanin "taso". En siis pysty hyväksymään tasottelua. Mä päätän itse oman tasoni, ei muut. ;)
YTM pystyy kyllä.
Itsepetos on kova sana.. ;)
Eihän tuo kirjoittaja kertonut yhtään mitään itsestään.
Oman tasonsa hyväksyminen riippuu henkilöstä itsestään. Näkeehän sen tälläkin palstalla. Osa roikkuu täällä kai vuosikausia, koska luulee virheellisesti ansaitsevansa vain parasta mahdollista. Osalla on jopa niin kovat vaatimukset, että ei kelpuuta ainoatakaan suomalaista, vaan on pakko etsiä täydellistä kumppania ulkomailta asti!!!
Tällä palstalla keskitytään aivan liikaa ulkonäköasioihin. Jos miettii omaa ystävä- ja sukulaispiiriä, niin kyllä siellä on myös niitä ns. epäsopusuhtaisia pareja esim. nainen on pidempi ja painavampi kuin miehensä, nainen ansaitsee enemmän kuin miehensä, mies on komea ja nainen ei, nainen on kaunis ja mies ei jne. Täytyy kuitenkin muistaa, että yhteensopivuuteen liittyy muutakin kuin pelkkä ulkonäkö.
Jos ihminen ei ole äärimmäisen pinnallinen, niin hän haluaa kumppaniltaan muutakin kuin tiettyä ulkonäköä esim. huumorintajua, keskustelukumppanuutta, samanlaisia arvoja, samanlaisia toiveita tulevaisuudelle (esim. lapsia, asumista maalla) jne. Kaikki eivät löydä täydellistä kumppania, vaan hyvän kompromissin, joka voittaa kuitenkin yksinasumisen.
Monissa pitkissä parisuhteissa, joissa on haastateltu vanhuksia, esille on noussut se, että suhteessa kumpikin saa olla omanlaisensa ja ärsyttävyyksiä katsotaan läpi sormien eikä takerruta niihin. Nykyään moni hylkää muuten hyvän kumppanin ihan mitättömien asioiden takia, jotka eivät pitkässä suhteessa olekaan kovin oleellisia.
"Osa roikkuu täällä kai vuosikausia, koska luulee virheellisesti ansaitsevansa vain parasta mahdollista"
eikö täällä vai saa kirjoitella kuin sinkut?
Omaa tasoa ei millään haluaisi hyväksyä. Sitäpaitsi se vaihtelee. Naisista, joilla on ollut kiinnostusta tai joiden kanssa on ollut jotain, haluaisi hyväksyä omaksi tasokseen vain ne mukavammat ja kauniimmat naiset, ja muut haluaisi ajatella vain viinan aiheuttamiksi erehdyksiksi.
Tuo on kyllä totta. Yhden yön juttuja harrastavat katsovat ihmisessä vain pintaa. Koska alkoholi poistaa estoja ja näkökykykin hämärtyy, niin joskus saattaa nähdä, miten tosi kaunotar kiikuttaa kotiinsa rumahkon miehen tai kännissä oleva komistus on päättänyt, että joku napataan mukaan, niin hänen nähdään hoipertelevan lihavan vanhan muorin matkaan. Tämä ei todellakaan tarkoita sitä, että näistä olisi aineksia seurustelusuhteeseen. Valitettavasti joillekin jää yhden "täysosuman" pohjalta sellainen virheluulo, että heillä oikeasti olisi mahdollisuutta todella komeaan mieheen tai todella kauniiseen naiseen.
Taitaa se kauneus tai komeus olla vain omaa kuvitelmaa, jos sieltä baarista tarttuu mukaan edes kännissä se rumahko mies tai lihava vanha muori. Niillä oikeasti kauniilla ja komeilla, jotka eivät vain kuvittele omaa erinomaisuuttaan kun ei ole mitään vaikeuksia saada niitä oman tasoisiaan mukaan sieltä umpikännissäkin.
Mulle kelpaisi itseäni pulskemmassa kunnossa oleva tyttö, kunhan ei ihan järjetön Jabba the Pizza-Hutt ole.
Tosin minkäänlaista naista tuskin tulen enää kohtaamaan, koska nykymaailman ihannemiehet näyttävät aivan erilaisilta kuin mitä itse olen. Ja minen ala tyyliäni muitten takia muuttamaan, jos ei kiinnosta niin pitäkööt tunkkinsa, perkele.
Pöh, ei kaikki naiset halua mitään "nykymaailman ihannemiestä".
Kiva kuulla. Vielä kun joskus kokisi tuon käytännössä muuallakin kuin satunnaisina kohtaamisina rokkifestarin kaljajonossa. Ja jos se joskus johtaisi jonnekin pitemmälle kuin vain yhden yön tai viikonlopun mittaiseen kiimaiseen ähinään.
Tässä nyt on sellainen ongelma, että luullaan tason olevan laskettavissa. Henkilöstä voidaan käyttää vaikkapa nimitystä ATM siksi, ettei hän onnistu löytämään ketään joka olisi kiinnostunut hänestä romanttisessa tai seksuaalisessa mielessä, eikä siksi että hän on lihava tai "ruma" tai huono small-talkissa. Näitä piirteitä kyllä voi esiintyä ihmisillä, joista käytetään (tai henkilö itse käyttää) nimitystä ATM, mutta mitään yks-yhteen kytköstä ei ole. Siinä mielessä kysymys "oman tasoisen hyväksymisestä" on mieletön.
Tämä tasojankutushan on olemassa vain täällä palstoilla (joita erehdyin näin flunssaisena sairaslomalla lukemaan).
samaa mieltä!
Miksi lihavia pitää katsoa ulkonäön ohi? Eikö lihava voi miellyttää kenenkään silmää? Mua ainakin miellyttää toi mun ihana nallekarhumies, vaikka jonkun toisen mielestä se olis varmaan kamala paksukainen.
Mua lähestyy "liian hyvännäköiset", joista en osaa kiinnostua. Itse teen aloitteita "mielenkiintoisemman näköisille". Jotenkin sellainen standardikomeus ei vaan sytytä... Pinnallista sinällään, myönnän :(.
Tasoaan voi aina muuttaa jos kykenee hyväksymään sen että voi muuttua.
Nooo ehkä tuo nyt ei ole realismia. Jos on keskitasoa vähemmän komea, ujo, puhelahjat ei ole ihmeelliset, eikä rahaa ole tulossa roppakaupalla, niin ytm:iksi ei niillä keinoin oikein nousta.
"Jos on keskitasoa vähemmän komea, ujo, puhelahjat ei ole ihmeelliset, eikä rahaa ole tulossa roppakaupalla, niin ytm:iksi ei niillä keinoin oikein nousta."
Ei tarvitse nousta mihinkään. Voi olla oma itsensä. Voi keskitasoa vähemmän komeana, ujona, ei-niin-ihmeellisillä-puhelahjoilla-varustettuna ja ei-niin-rikkaana tavata jonkun ihanan naisen, jolle mies on just hyvä just sellaisena kun on. Sehän kai se on, mitä ihminen kaipaa: jotakuta, jolle juuri minä olen hyvä kumppani? Eikä mitään statussymbolia - rikasta miestä tai hoikkaa naista, kuten täällä yleisesti ajatellaan - omaa tasokkuutta osoittamaan.
Voi pojat, jos te vaan tajuaisitte, että ei oo olemassa mitään aateeämmiä ja yyteeämmmiä, niin teillä olis niin paljon helpompaa.
Mehu-Janne
Onneks elämä on just näin yksinkertaista ja mustavalkoista.
Oikeastaan on aivan yhdentekevää mikä on oma tasoni, naisteni tasosta en tingi sen mukaan. Ei naiseen ihastumiseen vaikuta se montako kiloa ylimääräistä vyötärölläni on tai paljonko tienaan.
Niin että naisen pitää hyväksyä sinun kasvava vyötärön ympäryksesi jne, mutta katsot silti oikeudeksesi, että kauniit nuoret naiset kuuluvat sinulle, vai? Eli vaikka oma ulkonäkösi rapistuu, niin sinun naiselta vaatimat kauneusstandardit pysyvät samoina vuodesta toiseen?
Tämä on mielestäni iso ongelma monilla. Halutaan sitä samaa mitä on haluttu jo teinistä asti eikä suostuta tajuamaan, että itsekin iän myötä vanhenee ja rapistuu. Ehkei nyt 32-v ikäisenä vielä, mutta kyllähän noita näkee 42 ja 52 vuotiaitakin, jotka piirittää turhaan niitä kakskybäsiä ja pysyvät sinkkuna vuodesta toiseen.
Tämä on taas tällaista kieroutunutta logiikkaa, että ruma ja lihava nainen mukamas muuttuisi jotenkin kauniimmaksi, jos häntä katsoo ei-hyvännäköinen mies. Vähän niin kuin ihmisellä olisi velvollisuus pitää pahasta ja pilaantuneesta ruoasta, jos hän on itse huono kokki. "Minusta mädäntynyt liha on pahaa". "Jaaha, osaatkos sinä muka paistaa täydellisiä sisäfilepihvejä?" "En, mutta minusta mädäntynyt liha on silti pahaa." "Millä oikeudella sinä arvostelet mädäntynyttä lihaa? Kyllä tuommoisen kokkaustaidottoman surkimuksen kuuluu tykätä mädästä lihasta! Vain huippukokeilla ja kulinaristeilla on oikeus arvostaa sisäfilepihvejä."
Yrittäkää nyt tajuta, että naisen seksuaalinen haluttavuus ei siitä mihinkään muutu, kuka häntä arvioi. Naisen seksuaalinen haluttavuus on vakio. Ruma nainen on ruma nainen, mädäntynyt liha on mädäntynyttä lihaa joka tapauksessa. Sen sijaan kaunis nainen vertautuu hienoon ja mureaan sisäfilepihviin.
Oletetaanpa, että on olemassa lihava, ruma nainen, jonka seksuaalinen haluttavuus asteikolla 0-10 on 1. Jos häntä katsoo hyvännäköinen mies, ruma mies, keskinkertainen mies, kääpiömies, 20-vuotias mies, 50-vuotias mies, 80-vuotias mies, diplomi-insinööri, trukkikuski ja työtön mies. Joka _ainoan_ silmissä naisen seksuaalinen haluttavuus on edelleen 1. Ei se niin mene, että ruman miehen tai kääpiömiehen silmissä naisen haluttavuus olisi 5 tai 6. Ei se ole heillekään edes 2. Se on 1.
Ihan vapaaehtoisesti naiset minut hyväksyvät jos hyväksyvät, ei ole kyse mistään "pitää hyväksyä"-pakosta tai velvollisuudesta. Sitten jos eivät hyväksy (mitä en usko ikinä tapahtuvan täysin), on aika katsoa tilanne uusiksi. Mutta varmaan mieluummin jään sitten yksin.
Enkä ikinä haluaisi naista, joka oman tasoarvionsa pohjalta "tyytyy" minuun. Että "olisihan noita parempiakin, mutta kun en ole heidän tasoaan, niin otan tuon mies32:n". Kuvottava lähtökohta suhteelle. Hyi helvetti! Toivottavasti kukaan ei oikeasti joudu elämään noin. Onneksi en minä ainakaan.
Jos haluat saada kiitettävän tasoisen naisen (9 tai 10), vaikka olet itse tyydyttävä tai välttävä, niin ethän tule tänne palstoille suinkaan itkemään, kun ihme ei tapahdu koskaan?
Ja sen verran tuosta naisten "tasosta", että tietysti itse vanhetessa alkavat myös vanhemmat naiset näyttää kauniimmilta. Kokemuksen myötä alkaa myös hyväksyä virheitä niin itsessään kuin naisissakin.
En silti pidä tätä minään "tyytymisenä" alemman tason naisiin.
Kyllä se usein tapahtuu, etenkin sinnikkyydellä.
Itse en itke. Enkä edes ole sinnikäs eli siitä päätellen sinnikkyyttä nostamalla on täyden kympin naisia tarjolla lopuksi ikää.
Jos sulle on tarjolla täyden kympin naisia (oma subjektiivinen arviosi, mutta silti) oikealta ja vasemmalta, ilmeisesti oma tasosi on melko hyvä sitten.
Ja vielä lisään, että en sitä pilaantunutta pihviä söisi silti. Eli se ykköstason nainen saa olla ilman minua, vaikka tasoni olisi nolla. Ei suhde ole niin välttämätön. Suhde perustuu ihastukseen, ajatukseen että tuo on minulle täyden kympin tyttö. Ei siihen, että onhan tuo rupsahtanut ja vittumainen,mutta kun en parempaakaan saa.. ennemmin olen sitten kotiruokinnalla (runkkaan) kuin alan väkisin seurustelemaan sellaisen kanssa jota en halua, enkä pidä parhaana.
Tietystihän tässä toisen pitämisessä parhaana tarvitaan yleensä myös tietoista itsepetosta, sillä todennäköisestihän jostain maailman miljardien naisten joukosta löytyisi parempi. Mutta niin kauan kun se parempi ei konkreettisesti ole edessäsi varmojen todisteiden kera, elän fantasiaani onnellisena. Ja kun niitä todisteita ei käytännössä ole edes mahdollista esittää, niin fantasia jatkuu joko suhteen sisältä tulevaan särkymiseen tai hautaan saakka.
Toki olen kympin mies, mutta ei niitä kympin naisia sentään liukuhihnalta tule eteen.
Ja subjektiivisuus onkin ehkä se olennaisin, kuten alla selitän tarkemmin. Esimerkiksi luonteelle ja selittämättömälle kemialle saa vapaasti antaa kuinka hyvät pisteet tahansa. Niin kovat, että pystyy uskottelemaan kasin ulkonäöllä varustetun naisen kokonaisuuden kympiksi.
En tule, kun tilanteeni ei ole tuollainen. Vaikka olisi, en silti itkisi sitä palstoilla.
Lihapalan ja ihmisen olennainen ero lienee meille useimmille selkeä: ensin mainittu on objekti ja viimeksi mainittu subjekti. Toki muuten ymmärrän tuon logiikan. Uskoakseni monille toinen ihminenkin saattaa olle pelkkä lihanpala.
Tuossa "logiikassa" k*see myös tuo tarkkailija x, joka edustaa aina samanmielistä tyyppiä. Voit toki olettaa, että hän on joku "average man" tms, mutta sehän ei sitten vastaa todellisuuden eri variaatioita, vaan tilastollista keskiarvoa. Todellisuudessa esim. 20-vuotias trukkikuski antaisi antaisi arvon 1 ja 50-vuotias diplomi-insinööri 7 jne. Muutenhan meillä olisi vain pareja, joiden osapuolet vastaavat jonkun yleisen kauneusihanteen keskivertoa ja parissa sukupolvessa ihmiset synnyttäisivät oikeita kauneuden muotovalioita. Viimeksi kun katukuvan tarkistin näytti sitlä, ettei tuo vielä ole vallitsevaa todellisuutta.
Näkee paljon pareja, joissa toinen osapuoli on mielestäni huomattavasti paremman näköinen kuin toinen. Eli ei välttämättä tarvitse ottaa oman tasoistaan. Riippuu tietenkin katsojasta, että minkä tasoiseksi kenetkin arvioi.
ihmettelen aina pareja joissa ok kroppaisella miehellä on pullukka nainen...
En usko että kenenkään mies- tai naismaku muuttuu, oli minkänäköinen hyvänsä itse. Rakkaus on sokea. Näin se vaan menee. Toisen sisimpään pitää tutustua toki, mutta jos sielläkään ei ole vielä..