Olen ollut mieheni kanssa yhdessä kolme vuotta. Alku aikoina hän kehui minua lähes koko ajan; sanoi kauniiksi, ihanaksi ja seksikkääksi yms.. Nykyään hän ei ikinä kehu minua tai edes ei sano todellakaan mitään hyvää minusta. Kuulen päivittäin olevani ruma, lihava ja älöttävä.. Miehen sanat on nyt todellakin iskenyt syvälle itsetuntoon ja olen alkanut häpeämään itseäni. Hävettää kävellä kadulla ja oksettaa katsoa itseäni peilistä. Lääkärin mukaan painoni on normaali 166/55 ja olen huolehtinut ulkonäöstäni kokoajan samallailla kuin aiemminkin. Mieheni kyllä kehuu muita kauniiksi ja hyvännäköisiksi, mutta minulle ei ole yhtäkään hyvää sanaa sanonut aikoihin. Alan tuntea itseni hulluksi tekisi mieli repiä kasvoni irti tai pukea burka päälle.
Miten saisin itsetuntoni takaisin? Tuntuu että on mahdotonta enää nähdä itsessäni mitään hyvää..
Miten saisin itsetuntoni takaisin? Tuntuu että on mahdotonta enää nähdä itsessäni mitään hyvää..
Vastaukset 18
Vanhimmat
mä en ymmärrä mikä tarve naisilla on saada joka hemmetin päivä kehuja?
en mä nyt tarkoita että haukkuminen mitenkää hyvä asia olisi, taikka se, ettei koskaan kuule mitään hyvää, mutta mä en käsitä tuota huomion/hyväksynnän tarvetta. en mäkään tarvitse mitään jatkuvia kehuja tunteakseni itseni hyväksi! miten se naisilla voi olla täysin päinvastaista?
Eihän aloittaja sano, että hän tuntee olevansa ruma kehujen puutteen takia, vaan siksi, että hänen miehensä halveeraa ja haukkuu häntä. Niissä kahdessa on suuri ero.
Aloittaja, oletan, että olet sanonut miehellesi, kuinka paljon sinua loukkaa se, että hän haukkuu sinua. Muutenkin ensimmäisenä suosittelisin nostamaan kissan pöydälle, ja puhumaan miehen kanssa suoraan, miksi hän kokee, että juuri sinä olet ruma/lihava/mitä ikinä hän väittääkään.
Jos hän ei suostu asiallisesti puhumaan aiheesta, niin erotkaa. Sillä rakastava parisuhde ei (väljähtyneenäkään) ole toisen lyttäämistä kuten hän sinulle nyt tekee.
tästä tulikin mieleeni, että joillain ihmisillä on täysin erilaiset huumorintajut... jos vaikka heittää ns "hyvän jutun" jostain, niin toinen ottaa tämän sitten loukkauksena. että ei VÄLTTÄMÄTTÄ jokaisessa suhteessa kaikki huulenheitot ole mitään "oikeita loukkauksia"!
Siksipä suosittelinkin puhumaan asiasta suoraan. Jos mies kokee vitsailevansa, hän varmaankin osaa sen naiselleen sanoa, kun tämä kysyy, miksi häntä jatkuvasti haukutaan. Ja vähentää sitä, tai muuttaa vitsailunsa muotoa siten, että nainenkin tajuaa olevan vitsailusta kyse.
haistappa paska. Sulla tuskin on kokemusta narsistista. Jurikin tuollaista alistamista ja haukkumista kun tarpeeksi kuuntelee, niin uskoo olevansa maailman rumin. Sitten sitä pitäisi olla kiitollinen, että edes on jollekkin kelvannut.
AP: lues narsismista. Juurikin tuo kaava, että ensin kehutaan ja sitten alkaa pikkuhiljaa alistaminen ja haukkuminen. Lue ja mieti haluatko jatkaa tuollaista paskaa.
"Jurikin tuollaista alistamista ja haukkumista kun tarpeeksi kuuntelee, niin uskoo olevansa maailman rumin."
Narsisti ja uhri ovat vakka ja kansi.
Jos nainen kuulee olevansa ruma, oikea reaktio on ajatella: "Entä sitten? Mutta miksi tuo ihminen suoltaa tuollaista myrkkyä rakkaalleen? Onpa surullista ja iso pettymys", ja hyvästellä haikeasti siitä paikasta.
Mutta heikkoitsetuntoinen nainen solahtaa uhrin rooliin ja symbioosi jatkuu.
(Ihan sama miehelle. Rinnakkaiskeskustelussa mies sai kuulla vähättelyä pelinsä koosta. Reaktiona pitää olla syvä pettymys loukkaajaan ennemmin kuin itseensä ottaminen.)
Jos olette jo aikuisia ettekä epävarmoja nuoria enää, kannattaa miettiä asiaa hieman pintahipaisua tarkemmin.
Miksi miehelle on syntynyt tarve loukata kumppaniaan, johtuuko se kenties eävarmuudesta, mustasukkaisuudesta muita miehiä kohtaan, tai siitä, ettei häntä itseäänkään kehuta tai kannusteta (suhteen ulkopuolella tai sen sisällä), joten hän purkaa siitä syntyneen turhautumisensa lähimpään ihmissuhteeseensa.
Onko hänen henkilökohtaisessa elämässään tapahtunut jotakin hänen kannaltaan negatiivista, jonka hän yhtälailla purkaa helposti lähimpään ihmissuhteeseensa.
Tai onko jokin oleellinen asia muuttunut teidän kahden välillä, koska imartelu on vaihtunut yllättäen rankaisemiseksi.
Ihminen toimii tiedostamattaankin loogisesti, silloin kun ei ole mieleltään sairas tai muuten vioittunut. Tarvitaan vain uteliaisuutta ja tahtoa ymmärtää sitä logiikkaan hieman tekoja ja sanoja syvällisemmin.
juu tuli tekstistäsi VIELÄ se mieleen, että kyllä mieskin kaipaa kehuja ja läheisyyttä suhteessa. ei se suhde pelkästään naisen itsetunnon pönkittämistä saa olla... vaan tässäkin asiassa homma toimii molempiin suuntiin
"kyllä mieskin kaipaa kehuja ja läheisyyttä suhteessa"
mutta juuri ylempänä:
"mikä tarve naisilla on saada joka hemmetin päivä kehuja?"
Ymmärsinkö oikein: mielestäsi miestä kuuluu kehua muttei naista?
Minä itse en osaa arvostaa ihmistä, joka tarvitsee kehuja. Omanarvontunnon pitää tulla sisältä eikä ulkoa. Pitää myös myöntää heikkoutensa itselleen rehellisesti ja murjottamatta.
et ymmärtänyt.
en siis tajua miksi kokoajan pitäisi olla toista (naista) "lellimässä"? kyllä minäkin tunnen itseni ihan ok:ksi ilman että mua kukaan kokoajan kehuu, miksi se on naisella aivan toisin? kuoleeko se nainen ilman että häntä on viikkoon ylistämässä?
mutta sitten tulee tämä kysymys, että onko nainen antanut miehelle positiivista palautetta, vai odottaako tämä VAIN saavansa niitä itse!?
Vähä hymyilytti kun puhuit itsesi ihan selvästi pussiin.
Sulla näyttää olevan joku hirveä halu olla jatkuvasti oikeassa ja vähän mollaamassa toisia. Onko sulla sen verran paha olo että se on pakko purkaa jollain tavalla, juuri netissä roikkumalla ja täällä jakamalla sun "viisauttas"?
Miehes on idiootti ja jätä se heti paikalla jos se ei arvosta sua ja haukkuu vaan. Itse olen kuullut naisilta olevani ruma. Olen itse oikeesti ruma ja en varmasti saa ikiinä tyttöystävää. Ei ole yhtään naista edes kaverina mulla ja se jo kertoo ettei minusta tykätä.
Tuskin olet oikeesti ruma vaan miehes on saanut sut luulemaan niin. Olet normi painoinenkin ja sun pitää arvostaa itseäsi sellaisena kuin olet.
Onpa sinulla surullinen tilanne. Tuollainen puhetyyli vie ilon elämästäsi ja parisuhteestasi. Koeta keskustella miehesi kanssa, miksi hän puhuu sinulle noin pahasti. Tuntuisi myös, että sama asenne näkyisi myös huonona käytöksenä. Selvää on, että mies on tyytymätön johonkin, itseensä, sinuun, parisuhteeseen, johonkin muuhun. Selvää on myös se, että sinun ei pidä vuodesta toiseen kuunnella tuollaista.
Hei haloo! Millainen ihminen puhuu kullalleen noin??? Mä ainakin sanoisin takaisin heti ja lähtisin, jos ei loppuis kerrasta. Toinen, huonompi vaihtoehto, on antaa miehen maistaa omaa lääkettään. "Läskimahat tuhka....t hiljaa. Lähde lenkille siitä." Mies on ihan törppö, jos ei osaa tota paremmin fiiliksiään ilmaista. Saat vaatia fiksumpaa käytöstä. Huhhuh.
Mun exä harrasti ihan samaa, haukkui ulkonäköäni jatkuvasti, Koko ajan oli jostain jotain sanottavaa, lihavakin olin (172 / 56 oli mitat silloin että tosi lihava joo). Pukeuduin väärin ja tukka oli kamala ja naama oli rupsu ja vaikka mitä, vaikka oileasti huolehdin itsestäni hyvin tuolloinkin. Lisäksi olin tyhmä, ärsyttävä ja veemäinen, miehen mielestä siis. (En väitä olleeni herranenkeli mutta en nyt niin kammottavakaan kuin mies antoi ymmärtää).
Aloin lähes uskoa tuota sontaa, mutta kaverini pitivät minut maan pinnalla ja mies sai kenkää ja kas kummaa, se olikin herralle kova pala ja teki kaikkensa että olisin perunut päätökseni. Ihme homma, olisi luullut olevan tyytyväinen kun niin kauheasta akasta eroon pääsi.
Nykyinen mieheni pitää minua hyvännäköisenä ja molemmin puolin kehutaan (ja vaikka ei jatkuvasti kehuttaisikaan niin ei nyt ainakaan haukuta!)
Niinkö. Olen yksinäinen
Toivoton: mene itse, itsesi vuoksi juttelemaan esim. pariterapeutille tai ylipäätään jollekulle täysjärkiselle empaattiselle ihmiselle. Olet nyt jo traumatisoitunut rakkaasi mielivaltaisesta manipuloinnista.
Saat "helposti" itsetuntosi takaisin lähtemällä huitsin nevadaan, hulluksi tulee varmaan jos itsekidutuksena päivittäin antaa toisen vääntää veistä sydämessä. Et kai sä pöljä vielä anna tuon sian paneskellakin itseäsi. Yritä nyt hyvä sisko oppia suuttumaan, raivoamaan silloin kun se on oikeutettua. Ja ihan ekaks kieltäydyt jokaikisestä seksuaalisesta palveluksesta tuolle "tulevalle eksälle".
Kenenkään ei tarvitse kuulla elämänkumppaniltaan olevansa ruma, lihava ja/tai ällöttävä. Sillä hetkellä, kun toinen ihminen päästää jonkin noista sanoista suustaan, rakkaus on loppunut.
Jos annat puhua itsellesi tuolla tavalla niin jotain on mennyt pahasti pieleen itsetuntosi kehityksessä jo kauan tätä ennen.