Olen 20 vuotias nainen ja seurustelin 2,5 vuotta pari vuotta vanhemman ihanan miehen kanssa. Kaikki meni hyvin ja luotimme toisiimme täysin ja uskoin viettäväni hänen kanssaan koko loppu elämäni. Meillä oli yhteinen tulevaisuus ja hän oli minulle kaikki kaikessa.
Nyt kuitenkin kolme kuukautta sitten poikaystäväni keroi pettäneensä minua kerran, yhden illan juttu ei tunteita. Maailmani musertui täysin. Tunsin hänet vieraaksi ja pelkäsin hänen kosketusta. Hän on osoittanut katuvansa syvästi ja hyvittää tekoaan kokoajan ja sanoo että on tehnyt elämänsä suurimman virheen. Kaiken jälkeen silti luotan häneen ja tiedän ettei pettäminen tulisi toistumaan. Päätin että pidämme taukoa ja katson miten pystyn etenemään asian kanssa.
Päässäni pyörii niin paljon tämä teko, että tunteeni ovat hiipuneet hieman ja olen ihastunut hänen tuttavaansa jonka olen huomannut katselevan myös minua. Poikaystäväni kanssa minulla on ollut aina hyvä olla ja on aina ollut tunne että kuulumme yhteen. Nyt kuitenkin olen alkanut epäröimään mikä oikeasti olisi parasta minulle tai mitä oikeasti haluan.
. Kannattaako ensirakkauden kanssa kamppailla eteempäin, vai olisiko parasta jatkaa ilman häntä ja kokeilla onneani aidan toisella puolen? Voiko pettämisestä ylipäätänsä päästä kokonaan yli?
Nyt kuitenkin kolme kuukautta sitten poikaystäväni keroi pettäneensä minua kerran, yhden illan juttu ei tunteita. Maailmani musertui täysin. Tunsin hänet vieraaksi ja pelkäsin hänen kosketusta. Hän on osoittanut katuvansa syvästi ja hyvittää tekoaan kokoajan ja sanoo että on tehnyt elämänsä suurimman virheen. Kaiken jälkeen silti luotan häneen ja tiedän ettei pettäminen tulisi toistumaan. Päätin että pidämme taukoa ja katson miten pystyn etenemään asian kanssa.
Päässäni pyörii niin paljon tämä teko, että tunteeni ovat hiipuneet hieman ja olen ihastunut hänen tuttavaansa jonka olen huomannut katselevan myös minua. Poikaystäväni kanssa minulla on ollut aina hyvä olla ja on aina ollut tunne että kuulumme yhteen. Nyt kuitenkin olen alkanut epäröimään mikä oikeasti olisi parasta minulle tai mitä oikeasti haluan.
. Kannattaako ensirakkauden kanssa kamppailla eteempäin, vai olisiko parasta jatkaa ilman häntä ja kokeilla onneani aidan toisella puolen? Voiko pettämisestä ylipäätänsä päästä kokonaan yli?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Mistä tiedät että pettäminen ei tule toistumaan? Jokainen pettäjä varmaan sanoo samaa kunnes jää taas kiinni. Pettäminen on tahallinen teko aina ja varmasti miehes on tietänyt mitä tekee. On halunnut panna vierasta naista kun sai tilaisuuden ja tekee sen uudestaan jos saa tilaisuuden. Se pelkää varmaan yksin jäämistä ja siksi rukoilee sua takas.
en oikeastaan voi tietääkkään.. ovatko miehet oikeasti vaan niin sikoja, että eivät opi mistään? olen usein liian sinisilmäinen ja kiltti ihmisille. tämä on kuitenkin opettanut myös minua.. ei taida olla olemassa miestä joka ei sitä tekisi vaikka nainen olisi kuinka hyvä. mikä pettämisessä on niin houkuttelevaa nykyään? en itse voisi kuvitellakkaan tekeväni niin jos oikeasti rakastaa välittää ja arvostaa
En mä ole ainakaan ikinä pettänyt. Ja tiedän etten petä vaikka tilaisuuksia olisi ollut. Yks varattu muijakin yritti mua vonkata sängyyn mut en suostunut vaikka muija oli tosi kaunis. Et kyllä luotettavii miehiä on mutta ne on harvinaisia.
Minä olen pettänyt. Sanoisinko että 9 ensimmäistä vuotta edellisessä suhteessani olin uskollinen koska oikeasti rakastin puolisoani. Tiedän kyllä mitä meille tapahtui mutta en ala sitä sen ihmeemmin selittämään tässä yhteydessä. Rakkaus kuitenkin lopahti ja silloin sorruin pettämään. Eli minun tapauksessani kyse oli siitä että kun todellinen välittäminen loppui alkoi pettäminen.
Uskoisin että useimmissa tapauksissa kun puoliso pettää, se johtuu siitä ettei parisuhteessa ole rakkautta ja kunnioitusta sitä toista puoliskoa kohtaan riittävästi sillä jos oikeasti rakastaa ja kunnioittaa toista, ei häntä kykene pettämään missään olosuhteissa. Mullakin riitti tyrkkyjä ja mahdollisuuksia niiden 9 hyvän vuoden aikana mutta en kyennyt pettämään silloin koska oikeasti välitin kumppanistani.
Mutta minäpä olenkin varsin herkkä mies sisimmässäni vaikkei sitä moni ulospäin näe, ehkä se on helpompaa miehille jotka ei turhia tunteile, tuo pettäminen. Komppaan kuitenkin sitä joka sanoi että jos pettää kerran niin todennäköisesti pettää taas tilaisuuden tullen :( Vaikea rasti mutta toisaalta olette hyvin nuoria vielä eikä elämän kokemusta ja realiteettien ymmärtämistä ole vielä ehtinyt kertyä.
Minuakin on petetty joskus silloin nuorena joten sanon että pettämisestä yli pääseminen on todella vaikeaa mutta myös mahdollista. Se riippuu niin paljon itsestä pystyykö sen luottamuksen saamaan takaisin. Minä pääsin asian yli mutta muija mokoma petti uudestaan. Vaikka meillä oli ihan erinomaista seksiä niin se nainen vain oli jotenkin riippuvainen "ihastumisesta" ja siitä että miehet liehitteli joten oli altis lähtemään baarista miehen matkaan ellen itse ollut paikalla. Kai sekin on jokin itsetunnon ongelma jos toisten makeat selitykset saavat toimimaan noin?
Kuitenkin, sinä itse omistat itsesi ja elämäsi ja olet vapaa päättämään omista asioistasi joten tee niinkuin sydän sanoo, osumaa tulee elämässä joka tapauksessa ja virheet kannattaa tehdä nuorena niin osaa sitten aikuisena elää laadukkaampaa elämää :) Ensirakkaus ei muutenkaan yleensä kestä joskin siihenkin on poikkeuksia, kas kun elämä on toisinaan sarja hyvin monimutkaisia juttuja. Ainakin toisilla..