Olinpa tässä viime viikolla treffeillä miehen kanssa ketä olen tapaillut jo useita kuukausia. Olen aivan myyty ja ihastunut, rakastunutkit. Haluan tuon miehen kainaloon loppuelämäkseni. Vetovoimaa meillä on. Olen kuitenkin todella ujo, suorastaan sosiaalisesti vammainen, eli olen aivan lukossa hänen seurassaan. Hetkittäin pystyn olemaan oma sädehtivä iloinen itseni ja heittämään vitsiä, sitten taas alan jännittää etten löydy puhuttavaa ja ahdistun. Ravintola, kahvila ja baaritreffit ovat piinaa minulle kun istutaan nokatusten ja ainoa tekeminen on keskustelu. Onko ujommilla vinkkiä miten olette onnistuneet piilottamaan ujoutenne tai selviämään sen kanssa treffeillä? Olen ollut aina sinkku ujoudestani johtuen :'(
Apua treffeille (tylsälle naiselle)
tylsimys26
30241
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 30
Vanhimmat
"miten olette onnistuneet piilottamaan ujoutenne"
Tästä kohdasta paljastuu ongelman ydin. Yrität liikaa ja sulla tulee rimakauhu, etkä saa sanaa suusta, koska pelkäät että kuulostat tyhmältä tai et halua vaikuttaa ujolta tms. Älä yritä piilottaa ujouttasi, koska mies varmasti on huomannut jo, että olet ujo. Menet vain entistä enemmän solmuun jos yrität piilottaa osan itsestäsi. Varsinkin jos, kuten sanot, haluat olla tuon miehen kanssa lopunelämäsi, niin onko järkevää aloittaa tätä "yhteistä taivalta" piilottelemalla omaa persoonaansa.
Ujous ei ole häpeä, vaan ihan normaali ja yleinenkin luonteenpiirre. Naisilla se on monesti jopa viehättävä luonteenpiirre, jos vain antaa sen ujouden tulla luonnollisesti eikä anna oman häpeänsä vammauttaa itseään ja yritä piilotella uojuttaan. Ujouden piilottelusta seuraa tavallaan kaksinkertainen ujous. Eli vammautat itse itsesi, sen sijaan, että antaisit itsesi olla ujo ilman häpeää.
Mies varmasti arvostaa enemmän jos edes yrität tulla kuorestasi ja sanot jotain omasta mielestäsi tyhmän kuuloista, kuin että sulkeudut entisestään ja kuvittelet, että kun et sano mitään, niin et ainakaan vaikuta epäkiinnostavalta tai hölmöltä. Täysin tuppisuu on isompi turn off, kuin ujo nainen, jonka posket helottaa kun hän sanoo jotain.
Kiitos ujomus poistumis, ihana kirjoitus. Osuit asian ytimeen, juuri tämä on minulla se ongelma, solmuun meneminen koska oma ujous ahdistaa. :) Ja kyllä yritän kovasti keksiä koko ajan puhumista, en minä tuppisuuna koko aikaa istu. Mutta hiljaisia hetkiä tulee kyllä paljon, en tiedä kuinka paljon niitä tulee muilla treffeillä. Joudun vaan ponnistelemaan henkisesti treffeillä aivan liikaa, menee nautinto siitä kaikesta.
Sitä on vaikea uskoa että ujous on viehättävää. Noin miehet aina luulevat mutta kyllä ne puheliaat ihmiset ovat parasta seuraa oikeasti.
Lifemocker: Meni ensin vahingossa väärälle palstalle tämä kirjoitus, kun halusin sen tänne sinkku-palstalle, koska täällä käy enemmän väkeä ja joku ehkä painii saman ongelman kanssa ja on keksinyt siihen ratkaisuja? Ja olen kertonut että olen ujo ja että olen ihastunut. Vastapuoli on myös kertonut olevansa ihastunut. Silti molemminpuolinen ujoilu jatkuu.
Jos molemmat on ujoja ja ihastuneita, niin eiköhän se ujous ajan kanssa helpota kun jatkaa tutustumista ja tutuksi tuloa ja kumpikin yrittää tulla sieltä kuorestaan ja näkee vähän vaivaa toiseen tutustumisen vuoksi eikä vain vetäydy ja luovuta. Kokeilkaa sellaisia treffejä, jossa teette yhdessä jotain, niin että hiljaiset hetket eivät vaivaannuta, koska on kuitenkin jotain yhteistä tekemistä. Esim. jonkin lautapelin pelaaminen on hauskaa. Pelaaminen vie huomion vaivaantuneisuudelta ja samalla voi pelin aikana yrittää keskustella muutakin.
Ja kyllä se ujous on naisessa viehättävä piirre, ainakin minusta, jos se ei mene liiallisuuksiin. Jos ujo nainen selvästi näkee vaivaa tutustumisessa ja kaikesta pelosta ja punastelustaan huolimatta yrittää tehdä tuttavuutta, niin se on paljon imartelevampaa kuin jonkun sosiaalisen höpöttäjän tyhjä puhe. Itsensä häpeäminen sen sijaan ei ole viehättävää.
Jos muuten ei saa niitä haaroja auki, niin kannattaa tosiaan keksiä jotain yhteistä tekemistä alkoholin parissa. Kunnon tukevat rohkaisut niin kyllä se siitä. Paras vielä mennä toisen luokse ja vieraan tulla sinne autolla. Autollahan ei sitten kännissä enää pääse kotiin, joten on pakko jäädä yökylään.
Hyviä lautapelejä saa seksikaupoista. Niiden parissa ujostelu unohtuu nopeasti.
Aloittajalle muistuttaisin vielä, että minun seurassani ujous lähtee nopeasti, kun kaivan jättimelani esiin ja käsken imemään. Alkupunastelun jälkeen ovat kaikki muijat olleet ihan innoissaan ja ei ole myöhemminkään ujostuttanut imeä sitä.
Olet idiootti. Etkö yhtään häpeä näitä viestejäsi?
En, olen itsekin tuolla keinolla naisen narrannut itselleni.
Kannattaa suunnitella treffeille aina jotain tekemistä, minkä lomassa pystyy kuitenkin keskustelemaan. Huvipuistot, uimarannat, seinäkiipeily, biljardi, keilaus.. Tällöin ujompikin pystyy keskittymään välillä johonkin muuhun eikä synny niin paljoa paineita keskustelusta aihekin on jo valmiina.
Mitä ihmettä? Eikö saa sanoa ihan kaikessa ystävyydessä, että HAARAT AUKI niin se ujostelu loppuu?
Yleensä tällä palstalla ei mitään sensuroida, mutta sitten tälläinen asiallinen neuvo lähtee heti?!
monta näitä samoja aloituksia pitää tehdä?
kerro että olet ujo, mutta kuitenkin ihastunut niin toinenkin ymmärtää missä mennään
Kuulostaa aika tylsältä mieheltä. Jos lähtisit minun matkaani, niin saisit kunnon kyydit, eikä ujoudestakaan olisi haittaa. Ei ole nimittäin muijat ennenkään valittaneet.
Kyllä minäki ahdistun yleensä jos ainoa tekeminen on keskustella kahdestaan eikä mitään keskusteltavaa tunnu olevan. Siitä syystä en hakeudukkaan tilanteisiin, jossa ei ole mitään muuta tekemistä kuin keskustella ihmisen kanssa, jolle ei ole siinä hetkessä juuri mitään sanottavaa.
Ehdota, että teette ensi treffeillä jotain ettekä vain istu naamat vastakkain koko iltaa. Sinulla pitää sitten olla muutama ehdotus valmiina kuin tällaista ehdotat.
Itselleni luontevimpia ovat urheilulliset tilanteet, joissa olen omassa elementissäni ja rennoimmillani ja itsevarmimmillani.
Minusta on kyllä jokseenkin outoa, että ujostelet vieläkin noin vahvasti ihmisen seurassa, jota olet kuitenkin jo aika pitkään tapaillut ja mahdollisesti myös intiimeissä merkeissä. Mitä sinä harrastat ja mistä olet kiinnostunut? Luulisi noista aiheista löytyvän jotain keskusteltavaa.
Eipä tuo aina ole edes ujoudesta kiinni. Omalle kohdalle sattui kauan sitten mies joka oli niin hämmentävän upea, etten saanut mitenkään settiä pysymään kasassa. Yleensä olen sanavalmis ja juttelen niitä näitä, mutta tämän miehen kohdalla olin suorastaan änkyttävä, punasteleva ääliö. Eihän siitä sitten mitään tullut, enkä todella voi miestä syyttää, yritystä riitti, mutta kun olin vaan liian ihastunut, en kyennyt olemaan oma itseni.
Kyllä se jäi pitkäksi aikaa harmittamaan. Ihmettelen miten tuo jaksoi niinkin monesti soitella.
Selvästi ihastuneet naiset jaksaa kiinnosta, koska tietää, että heiltä saa helposti. Ei tarvitse lyödä ykkösgeimiä pystyyn kun haarat on jo levällään.
Tästä opimme, että ne haarat olisi pitänyt avata aiemmin, niin ei olisi elämäsi mies karannut.
Jaa, voihan olla noinkin. Näyttää sinulla olevan taas vauhti päällä. Miten osaatkin olla välillä ihan kiinnostava ja sitten taas ihan superääliö. Jerkyll& Hyde- syndrooma, kenties?
Tuo superääliö en ole minä, vaan joku fanini.
Sen sijaan 14:07 & 13:26 & 13:55 ääliö on aito itseni.
That's the way you like it, baby.
Eli siis ne kiinnostavat kommenttisi ovat olleet pelkkä vahinko.
Ei kai vahinkoja. Mutta ihminen ei ole ihan niin yksinkertainen kokonaisuus kuin yhden tai muutamankaan viestin perusteella voisi päätellä. Viestit riippuvat näkökulmista, mahdollisesta huumorista, suorasanaisuudesta jne.. Niin että saman ihmisen voi halutessaan nähdä sikana tai herrasmiehenä.
Mutta kiitos kiinnostuksesta, olisi tosin kannattanut avata ne haarat ennen tätä välirikkoa.. Nyt meni sivu suun sekin mahdollisuus :(
Tuskinpa kukaan sinua erehtyy herrasmiehenä pitämään, rehvasteleva reppana ennemminkin.
Joskus kyllä aika tarkkanäköisiä kommentteja, siinä se kiinnostus minun puolelta.
Haarat auki- heitot laitan sen piikkiin että on tainnut jäädä "aamukättely" väliin. Näitä asiattomuuksia heittelet usein naisille. Mikä sitten on niiden tarkoitus, varsin passiivis-agressiivista käytöstä. No, omapahan on häpees.
Ei liikuta minua.
Kättelin kyllä heti aamusta, älä siitä huoli. En minä sen takia surkutellut meidän menetettyjä yhteisiä hetkiä, mutta olisihan se voinut olla kaunista.
Ehkä "haarat auki" - kommentti on yhtä tarkkanäköinen kuin muutkin tuotukseni, mutta ei vaan satu sopimaan sinun arvomaailmaasi?
Eikä tuo ole mitenkään sukupuolisidonnaista, sama konsti auttaa ujoa miestäkin ihan yhtälailla.
Kylläpäs sitä ollaan tänään huomionkipeitä. Sitähän se tietenkin, että olin niin huolissani...missäs vaiheessa puhuttiin meidän yhteisistä hetkistä? "Haarat auki" kertoo kyllä minulle riittävästi niiden hetkien merkityksestä sinulle ; )
Se ei myöskään mitenkään osu kertomaani tilanteeseen, minulla ei ole seksuaalisia estoja, en ole mikään puritaani.
En myöskään ole mitenkään ujo, kuten sanoinkin.
No, en nyt jaksa puhua meistä enempää, se on vielä tässä vaiheessa liian kipeä aihe.
Mutta miten niin ei liity kertomaasi tilanteeseen? Siis panitteko te? Jos ette, niin liittyy täysin. Jos panitte ja silti ujostelu jatkui, niin asetat teoriani kyseenalaiseksi.
Ei sitä kaikille uteliaille kerrota, hanki oikeita ystäviä. Minä lähden tästä omieni kanssa ulos syömään.
heippa vaan ; )
Eli oikeassa olin.
Silmäiskut ja pusut vaan sullekin.
"saman ihmisen voi halutessaan nähdä sikana tai herrasmiehenä."
Nimenomaan näin. Se työpaikan mulkku on todennäköisesti joillekkin mahtava ystävä ja sinullekin ehkä jonakin päivänä mukava.
Olin joskus ujompi mies ja vein naiseni aina jonnekkin vaikka huvipuistoon treffeille. Pöydän ääressä voi olla kiusallisen hiljaista ja siks kannattaa keksii jotain muuta. Menkää vaikka jäkis matsiin tai jonnekkin tapahtumaan tai vaate ostoksille.
Aloittaja - jos jakoit mies32:n viestiterrorismista huolimatta lukea tänne asti niin tässä yksi vinkki - pyri tekemään kaikkea sellaista treffeillä missä ei tarvitse puhua. Kävely, pallopelit, leffa, teatteri, mitä näitä nyt on. Siinä sivussa voi vaihtaa jonkin sanon jos siltä tuntuu. Itse suosin treffeillä kävelyä sillä siinä voi puhua vaikka luonnosta ympärillä eikä tarvitse tuijottaa naamatusten.
Minusta pahimpia on kahvittelutreffit, sinänsä harmitonta ja olen sanavalmis. Se on vain luonnoton tilanne (etenkin ensitreffeillä), tuijottaa toista kun tuttuja pyyhkii ohi.
Toki jaksoin, kiva kun jaksatte vastailla hänen terrorista huolimatta, kiitos :)
Joo kävellessä juttelu on helppoa, kai se joku adrenaliini tai joku ylimääräinen jännitysenergia poistuu liikkuessa. Lisäksi ei tarvitse tapittaa toista silmiin jutellessa jolloin tulee helposti tarkkailtua toisen ilmeitä ja reaktioita juttuihin liikaa. Sitten välillä voi vain katsella ympärilleen ja kommentoida jotain hassuja, erikoisia tai hienoja juttuja mitä näkee. Se on vaan välillä tosi rankkaa aina keksiä uusia tekemisiä treffeille. En ole kauhean kekseliäs. Toivottavasti en nyt pahasti mokannut olemalla tylsä, hiljainen ja väsynyt.
Yksi mikä minulla auttaa välillä on se että mietin että mitä puhuisin jos olisin treffeillä siskoni kanssa enkä komean miehen. Silloin uskallan enempi höpöttää hauskoja juttuja mitä mieleen tulee enkä sensuroi sanomisiani liiaksi :)