Kun minulla on kasvokuva deitti-ilmossa, eipä kuulu pahemmin kenestäkään yhtään mitään. Sitten jos pitää vähän taukoa ettei ole kuvaa, niin kyllä ryntää miehiä paikalle ja kaikki haluavat tavata HETI tulevana viikonloppuna, tai vähintään vaihtaa puhelinnumeroita että päästään heti juttelemaan.
Tulee aika ikävä fiilis kun ajattelee että kaikki nämä ovat saattaneet aiemmin nähdä ilmoitukseni, mutta eivät ole kiinnostuneet kun ovat kuvani nähneet. Mitä ihmeen kiinnostavaa nyt yhtäkkiä muka on kuvattomassa ilmoituksessa, siis niin kiinnostavaa että välittömästi pitäisi rynnätä tapaamaan? Ja jopa niin etten edes minäkään tietäisi minkä näköinen mies sieltä on tapaamaan tulossa.
Väkisinkin tulee mieleen että hätähousulla on vaan kertakäyttötouhut mielessä. En minä halua tuikituntematonta tavata, enkä tiedä mitä puhelimessa pitäisi puhua kun ei ole minkäänlaista materiaalia josta aloittaa. Haluan rauhassa kirjoitella sanotaan nyt vaikkapa kaksi viikkoa s-postia. Siinä ajassa kyllä huomaa jos ei ole mitään yhteistä. Tai naama miellytä, kun kuvat vaihdetaan.
En minä edes seksiseuraakaan hakisi ilman kuvaa.
Tulee aika ikävä fiilis kun ajattelee että kaikki nämä ovat saattaneet aiemmin nähdä ilmoitukseni, mutta eivät ole kiinnostuneet kun ovat kuvani nähneet. Mitä ihmeen kiinnostavaa nyt yhtäkkiä muka on kuvattomassa ilmoituksessa, siis niin kiinnostavaa että välittömästi pitäisi rynnätä tapaamaan? Ja jopa niin etten edes minäkään tietäisi minkä näköinen mies sieltä on tapaamaan tulossa.
Väkisinkin tulee mieleen että hätähousulla on vaan kertakäyttötouhut mielessä. En minä halua tuikituntematonta tavata, enkä tiedä mitä puhelimessa pitäisi puhua kun ei ole minkäänlaista materiaalia josta aloittaa. Haluan rauhassa kirjoitella sanotaan nyt vaikkapa kaksi viikkoa s-postia. Siinä ajassa kyllä huomaa jos ei ole mitään yhteistä. Tai naama miellytä, kun kuvat vaihdetaan.
En minä edes seksiseuraakaan hakisi ilman kuvaa.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Ei sen tapaamisen tarvitse seksiä tarkoittaa, se nyt vaan on järkevää todeta mahdollisimman pian että toimiiko juttu livenä. Kaksikin viikkoa on aika pitkä aika kirjoitella diipa-daapaa, kun ei yhtään tiedä viihtyisikö toisen seurassa oikeasti. Ainakaan itse en halua kertoa kovin henkilökohtaisia asioita nettituttavuudelle, joten keskustelu liikkuu hyvin pinnallisissa asioissa ennen tapaamista.
Itselleni on helpompaa kirjoittaen kertoa ihan mitä vaan. Ja jos toinen ei halua minulle millään tavalla avautua edes koneella, niin ihmetyttää että miten livenäkään. Sehän se on nolostuttavampaa kuitenkin, face to face.
En tiedä mikä olisi sopiva aikamäärä, mutta nuorena kun kävin näillä tavataan heti -treffeillä niin kyllä niillä miehet lähinnä sänkyyn pyrki. Tuskin se meno on miksikään muuttunut pari vuosikymmentä myöhemmin.
Ongelma on myös se että en kuule mitään ihmisen puheesta kuin hyvin hiljaisessa ympäristössä, enkä sellaista parempaakaan tiedä kuin oman kotini. Asuntoonsa kun sitten miehiä kutsuu ja jos ne tulevat varsinkin vk-loppuna kuten hinkuavat tällä hetkellä useampikin, niin luulevat tietysti että on kaikilla herkuilla se tapaaminen. :(
Ensinnäkin: hanki kuulolaite niin ei tarvitse kotiin kutsua toista kuullakseen.
Minä myös kannatan pikaista tapaamista, koska vasta kasvokkain tietää tuleeko edes toista tapaamista. Eikä tarkoitus ole heti ensi treffeillä avautua kaikesta mahdollisesta vaan katsoa onko toisessa sellaista potentiaalia että haluaa jatkaa tapailua. Avautuminen tapahtuu sitten aikaa myöden, en todellakaan ymmärrä miksi joku haluasi avautua mistään kovin henkilökohtaisesta toiselle sähköposteissa, kun ei ole edes tavannut kyseistä henkilöä.
Niillä treffeillä joilla itse olen käynyt miehet eivät ole edes koittaneet vihjata sängyn suuntaan. Kun tekee heti alusta alkaen selväksi ettei harrasta seksiä ekoilla treffeillä, niin täytyy olla todellinen urpo jos sellaista alkaa ehdottelemaan. Ja nuo urpot kyllä pystyy karsimaan jo muutaman viestin perusteella. Ettei aloittajan ongelma ole se että valitset väärän tapaamispaikan ja kerrot liian avoimesti itsestäsi ja valitset vääriä miehiä.
Höh, en kai minä voi mitään vääriä miehiä valita, kun en kerta juurikaan treffeillä käy. Lähden tapaamaan vain miestä joka kiinnostaa ihan oikeasti, enkä valitettavasti kiinnostu jos mies ei jaksa postissaan muuta pakertaa ulos itsestään kuin että "mitäs sulle, lähdetäänkö treffeille".
Kuulolaitteesta tuskin olisi apua koska kuuloni on normaali, mutta olen ns. melukuuro eli jos taustalla on kilinää ja kolinaa (kuten kahvilassa), en saa toisen ihmisen puheesta selvää. Onkos kuulokoneet sellaisia että ne voimistaisivat puhetta mutta hiljentäisivät häiriöääniä?
Jos ne jutunaiheet loppuvat s-postissa jo parissa päivässä, niin miten kävisi seurustelusuhteessa kun ei kerta kykene juttelemaan toisen kanssa yhtään mistään? Emmä vaan oikein ymmärrä että miten sinne tapaamiseen lähdetään sellaisen kanssa josta ei etukäteen tiedä mitään; jos miehet saisivat päättää niin ei saa tietää edes ulkonäköä, eli pitää arvailla kahvilassa istuessaan että kuka paikalle lappavista ihmisistä sattuu olemaan se joka piti tavata. Sokkotreffit ovat niin viime vuosisataa!
Mitenkähän sen sanoisi nätisti että eka treffeillä en halua paritella? :P
Hauskaa että ap ensin;
"Tulee aika ikävä fiilis kun ajattelee että kaikki nämä ovat saattaneet aiemmin nähdä ilmoitukseni, mutta eivät ole kiinnostuneet kun ovat kuvani nähneet."
Ja sitte sitten kuitenkin itse toteaa että;
"aluan rauhassa kirjoitella sanotaan nyt vaikkapa kaksi viikkoa s-postia. Siinä ajassa kyllä huomaa jos ei ole mitään yhteistä. Tai naama miellytä, kun kuvat vaihdetaan. "
Eli ensin ite vetää hessut nenään että kuvan kanssa ei kiinostuta mutta sitte ite kuiteki tekee sitä...lievästi ristiriitaista.
Pahoittelen epäselvyyttäni, noita asioita on joskus vähän vaikea kuvailla muille. Eli kyse oli siitä että YKSI JA SAMA ilmoitus ei kiinnosta jos siinä on kuva, mutta kiinnostaa kun siinä ei ole kuvaa ja mies pääsee kuvittelemaan päästään että olen muka joku pornoprinsessa tms.
Jos heti alkuunsa on kuvat esillä tai niitä vaihdetaan ja jompikumpi toteaa että toinen ei ole hänen tyyppiään, niin ei se minua millään tavalla haittaa. Tai haittaa se silloin kun joudun itse sanomaan että ei kiitos, koska pelkään aina että tulee taas sitä haukkumista ja huutoa. Jos mies kuvani nähtyään toteaa että en ole hänen tyyppiään, sama se minulle eli yksi lysti.
Pointti oli siis siinä että mies ehtii kuvitella minusta jotain mitä en ole ja sitten häipyy. Tämän takia pidän melkein kaikissa ilmoituksissa melkein aina kuvaa. Nyt oli vaan tuollainen paussi että ei ollut ja kun sillä välillä tuli miesten ryntäys profiiliin, niin kyllähän se jotenkin ikävältä tuntuu.
Ikävää siinä on SE TIETOISUUS että kun nämä pärstäni näkyvät niin jo loppuu innostus.
Siksipä en sinne treffeillekään halua välittömästi rynnätä, koska pelkään että mies alkaa ränkyttämään sänkyynmenosta ja jos sinne erehtyy (kai sitä itselläkin puutteita on aina silloin tällöin), niin ei miehestä sen koommin kuule. En siis pidä tippaakaan siitä että ehtii tulemaan jotenkin toiveikas olo ja se sitten pilataan ja tyrmätään täysin.
Kuvien vaihteluvaiheessa ei ole vielä mitään fiilistä, tai ei ainakaan minun mielestäni pitäisi olla. Mutta jos tykästyy näkemäänsä, niin sitten voi innostua liikaa. :(
Tutustuminen sujuu huonosti pelkän viestittelyn varassa. Siksi ehdotan puhelinta, videota tai treffejä jo ensimmäisessä viestissä. Pistän kortit heti peliin, koska minulla on oikeasti hyvä käsi, ei mitään bluffia. Tarkoitukseni on tutustua. Pelkän seksin takia en jaksaisi vaivautua.
Me kaikki olemme erilaisia viestittelyn ja kommunikoinnin suhteen. Minä olen ottanut sen linjan, että menen aika pitkälle naisen ehdoilla. Viikon kirjoittelun jälkeen on ihan hyvä aika treffeille ja joskus jopa aikaisemminkin. Tosin jos nainen haluaa kirjoitella pitempään, niin sekään ei ole minulle ongelma. En kyllä mitään kuukautta ala kirjoitella, sillä totuus on se, että vasta livetrefffeillä ne kemiat punnitaan.
Ei se kuukausien kirjoittelu olekaan järin järkevää. Olen pari kertaa tehnyt sen erheen että lähes 2 kk tuli kirjoiteltua innoissaan. En sanoisi että tapaaminen oli pettymys - toinen näistä oli kuitenkin sellainen että puhuttiin 10 t putkeen eli osattiin kyllä keskustella. Mutta ei niistä kummastakaan tapaamisesta mitään poikinut, ei vaan tullut kenenkään taholta sellaista tunnetta kuvaan mukaan.
Toisaalta ei se vajaa 2 kk mitenkään erikoisemmin hukkaan mennyt, kun ei mitään muutakaan ollut tarjolla, eli että olisi missannut jonkun hienon tyypin koska keskittyy väärään tyyppiin. Vanhemmalla iällä ei kauheasti ole oikeasti vakavasti otettavia tarjokkaita.
tee sinä omalla tavallasi, me muut teemme omalla tavallamme eli tapaamme mahdollisimman pian.
Mitkä muut? Ihme yleistämistä täällä. Minä en ainakaan halua lähteä päätäpahkaa ketään tapailemaan, ennen kuin olen naiseen hieman tutustunut, eli jonkun aikaa tekstailua, sitten puheluita ja jos vieläkin tuntuu, että natsaa, niin sitten voisin treffejä harkita.
Tänne tuntuu pakkautuneen paljon heti mulle kaikki väkee, joille treffeillä käyminen on vähän niin kuin burgerilla poikkeamista. Kyllä minulle täytyy nainen ainakin vähän kolahtaa, ennen kuin suostun hänen kanssaan treffeille lähtemään. Se kolahtaminen vaatii muutakin kuin kuvan näkemisen ja pari viestiä. Minulle treffit on vähän muutakin kuin bigmac ateria ;)
Kiva kuulla. Alkoi jo tuntua siltä että ainoa oikea menetelmätapa on rynnätä tuli persauksissa tapaamaan joka iikka joka vain nikkiään viestiloorassa vilauttaa...
Onhan se nyt paljon kivempi tavata ihminen johon on edes jonkinlaista alustavaa kiinnostusta. Parin tunnin tapaamisessa ei ehdi toiseen kunnolla tutustua, mutta jos on edes jonkinlaisia pohjia alla niin voi täydentää sitä mitä on jo siihen mennessä kuullut ja havainnut.
mutta kotiin älä hyvä ihminen kutsu tai pääset vielä iltapäivälehden lööppiin! jos häly häiritsee niin pyydä kävelylle puistoon.
vähän sellainen kuva tulee, että ihan kaikki muumit ei ole sinulla laaksossa.
Ja sinulla unohtuu näemmä isot alkukirjaimet. Ilmeisesti aihe oli sellainen ettei siitä saa kirjoittaa tulematta haukutuksi?
Naapurissani asuu talonmies, joten taidan tehdä hänen kanssaan sopimuksen että jos rääkäisen ikkunasta (aina on joku ikkuna raollaan) niin hän saa tulla yleisavaimen kanssa pelastamaan... Täten uskallan kutsua kotiinikin.
Kyllähän sitäkin voi miettiä että vaikka kuinka monta kertaa jonkun tapaisi jossain häiritsevän meluisassa kahvilassa, niin miten voi kuitenkaan tietää millainen hän on ihmisenä. Tosi ovelat tyypit osaavat näytellä vaikka mitä ja miten.
Mitään puistoja täällä ei ole ja umpimetsiin en varsinkaan lähde hiippailemaan.
Tää on vähän ristiriitainen asia..Toisaalta kannatan sitä,että tavataan mahdollisimman pian,mutta toisaalta taas,jos on vain muutama lause vaihdettu ja perustiedot kerrottu,niin eihän siltikään voi vielä tietää ihmisestä juuri mitään..
Omalle kohdalle on sattunut juuri enemmän näitä tapauksia,että on tavattu melko vähäisen kirjoittelun jälkeen,kun ollaan vaan satuttu olemaan samalta paikkakunnalta..Mutta sitten on kuitenkin voinut heti ensimmäisten/viimeisten treffien jälkeen todeta,että miks ihmeessä lähdin edes tollasta tyyppiä tapaamaan,eihän meillä ollut mitään yhteistä..
Ja sitten on tietysti olemassa myös nämä täydelliset huijarit,joita omalle kohdalle ei vain onnekseni ole osunut..Mutta en kyllä itsekään oikein tiedä,että miten sitä pitäisi sitten jatkossa edetä,jos nyt netin kautta vielä haluaa ihmisiä ylipäätään tavata..Teki niin tai näin niin aina menee pieleen :/