Hyvin toimeentulevan, aikuisen ja itsenäisen sinkkunaisen on todella vaikeaa löytää itselleen sopivaa, tasavertaista kumppania.
Yritetty on mutta: miehet poikkeuksetta ihastuvat minuun ja haluavat omistaa. Minä kun haluaisin tasavertaisen kaverin jonka kanssa tehdä kivoja asioita mutta joka antaa minun elää omaa elämääni.
Ei sellaisia olekaan. Kaikki haluavat sitoa minut heti ja rajoittaa.
Sinkkuus olkoon siis jatkossakin olotilani.
Yritetty on mutta: miehet poikkeuksetta ihastuvat minuun ja haluavat omistaa. Minä kun haluaisin tasavertaisen kaverin jonka kanssa tehdä kivoja asioita mutta joka antaa minun elää omaa elämääni.
Ei sellaisia olekaan. Kaikki haluavat sitoa minut heti ja rajoittaa.
Sinkkuus olkoon siis jatkossakin olotilani.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Ole vaan sinkkuna niinhän meitä on jo toista miljoonaa yksinäistä taloutta.
Tarkoitatko ettet löydä vai et pysty pitämään mestä??
Jos nainen tulee ja menee niin kuin haluaa ja sänkyilee kenen kanssa haluaa niin voi olla vaikeaa löytää miestä joka sen hyväksyy.
Jos sinua koskee samat lait kuin liikenteessä muillekin niin ei pitäisi olla vaikeaa löytää yhteisiä pelisääntöjä myös parisuhteeseen.
Oletpa kummallisiin miehiin törmännyt. Minä olen myös aikuinen nainen ja eivät miehet halua minua omistaa. Vapautta on niin paljon kuin tarvitsen. Ehkä tiedostamattasi etsiydyt hyvin tarvitsevien miesten pariin.
Pieni tarkennus: en tarkoita "sänkyilyä kenen kanssa haluaa" vaan oman elämän muuta vapautta.
Totta, olen kait sitten törmännyt vain kummallisiin miehiin ja ketäs muutakaan siitä voin syyttää kuin itseäni.
Halusinpa vaan jakaa tämän ajatuksen lohtuna muille tuskaileville että ei ole helppoa ei.
Mä olen hyvin toimeentuleva mies joka haluis tasavertaisen kumppanin. Minä en määrää enkä halua omistaa naista.
Ulkonäköni ei ole kaksinen joten naiset ei tykkää minusta. Olen siis sinkku jatkossakin
Hyvin toimeentuleva? Voi sinua, i.like.you...
Mitä tarkoittaa 'tasavertainen' ?
Miehet ihastuvat naisiin, kyllä. Ainakin mä, kun oon silleen suuntautunut. Ja omistaakin haluavat. Ajoittain. Kerran-pari viikossa nyt vähintään.
On taitolaji toi seurustelu. Jos antaa liikaa vapauksia, nainen kuvittelee että mies ei sitoudu. Jos ei anna tarpeeksi vapauksia, nainen ahdistuu. Sama toisinpäin.
Ja mihin tämä kaikki johtaakaan. Kun nainen saa tahtonsa läpi pukeutumisen, kampauksen, harrastusten ja ruokavalion suhteen, seuraava vaihe onkin että nainen toteaa että 'et ole enää sama ihminen mihin ihastuin'.
Mister Havable,onnittelen,olet täysin oppinut tuntemaan naiset! :))
Emmä täysin. Voi olla että naiset onkin yksilöitä, ja siis erilaisia kun muut naiset. Kyllä mä silti niistä tykkään vaikka todella hämmentäviä ovat joskus käyttäytymiseltään.
Mister havable: tasavertainen = käy työssä niinkuin minäkin, on keskustelutaitoinen, on tyytyväinen omaan elämäänsä. Ovatko nämä jotenkin liiallisia toivomuksia?
Olen siis tavannut miehiä jotka eivät täytä em toivomuksia: ihminen joka on työtön tai eläkkeellä on eri elämäntilanteessa ajankäytön suhteen tai rahan käyttömahdollisuuksiltaan, ei seuraa hyvää. Jos ei osaa keskustella yhtään mistään, en tiedä miten sellaisen kanssa ollaan. Jos oma elämä on pielessä ja minusta haetaan siihen pelastajaa, ei kiitos. Olen elämässäni kokenut jo niin paljon josta olen selvinnyt...en ala terapeutiksi.
Toivoisin siis löytäväni miehen jolla on oma, hyvä elämä mutta joka haluaisi jakaa sitä mun kanssa niin että syntyy jotain ekstraa molemmille.
En ahdistu sitoutumattomuudesta mutta minun sitomisestani kyllä.
En mielestäni toivo kuuta taivaalta mutta kuten sanoin, olen jo todennut tämän erittäin haastavaksi.
Ei kuulosta liialliselta. Eikös ole helpottavaa tietää että ei vika ole odotuksissasi. Ei vain ole sattunut kohdallesi ihan vielä. Onnelliset sinkut on varmaankin harvinaisuus. Valitettavan moni ajattelee että eri elämänalueilla olevat ongelmat voi korjata sitten kun löytyy se oikea kumppani. Ihan kuin he antaisivat itselleen luvan olla onnettomia siihen saakka.
Tasavertainen kumppani ja tasavertainen kaveri on vähän eri paketit. Kumppanin kanssa asutaan kimpassa ja ollaan vähintään ystäviä. Kaverit on kavereita joita tavataan silloin tällöin jos tavataan. Jos haluaa parisuhteen niin silloin on parasta sitoutua yhteisiin juttuihin jota ei todellakaan tarkoita mustasukkaisuutta tai toisen omistamista. Vähän kuulostaa jonkin asteiselta sitoutumisen pelolta. neiti Lovable. Maailma vaan menee sitä rataa, että itselle tulee eteen niin kauan tietynlaatuisia ihmisiä kunnes tajuaa muuttaa omaa näkemystään ihmisistä. Sitten kun alkaa kyseenalaistaan omia näkemyksiään rupeaa löytymään sopivia kumppaneita. Ongelmat vaan löytyvät poikkeuksetta omasta ajatusmaailmasta, ei muista. Muut ovat peilinä meille kaikille, jopa sinullekin neiti Lovable ;)
Se, että elämään tulee aina samaa lajia ihmisiä, johtuu usein todellakin itsestä. Jotta tapaisi toisenlaisia, pitää muuttaa omia toimintamallejaan, ajatusmallejaan, olla itselleen rehellinen, arvostaa itseään.
Ei kaikki ole samanlaisia sen tiiän ku ite en ole sellainen