ja laitoin sen s- postin vältyyksellä rakkaudelleni jota olen kaivannut ja ikävöinyt/ rakastanut ensi hetkestä lähtien. Se oli elämäni vaikein kirje, mutta en voi enään odottaa. Olen odottanut jo 8 vuotta. Laitoin siihen että seuraavan yhteydenoton on tapahduttava hänen vapaasta tahdostaan ja - toiveestaan ja hänen pitää se tehdä...mun sydän särkyi, mutta en voi muutakaan. Miksi minuun sattuu niin paljon siltikin?
kirjoitin kirjeen
sen s-postiinlaitoin
2228
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Niin se on. Rakkaus sattuu. Itse odotan samaa - yhteydenottoa. Saa nähdä tuleeko se koskaan? Odottanyt nyt jo kuukauden. Pikkuhiljaa alkaa helpottaa, mutta sen tiedän että elämäni mies hän on aina. Ollaan sitten yhdessä tai erikseen. Odotan ja toivon kuitenkin....
Minä taas odotan mieheltäni yhteydenottoa, kun sattuu niin kovasti se peli, jota hän on pelannut selkäni takana. Odotan suullista yhteydenottoa. Meitä on siis kaikenlaisia odottajia. En uskonut koskaan, että rakastuminen mieheen voi sattua näin paljon, kuten en sitäkään, kuinka kovasti rakastaan voi satuttaa. Itse en vaan olisi koskaan psytynyt samaan, enkä pysty nytkään, vaikka joku kostona voisi sellaista suositellakin.