Jäin työttömäksi, sitten sairastuin syöpään. Nyt on syöpä hoidettu, mutta työhön paluu on alkanut mietityttää. Olen yli 50-vuotias, korkeakoulututkinnon suorittanut. Työuraa takana jo yli 30 vuotta, oma taloudellinen tilanne on kohtalainen ja eläkettäkin jo tienattu sen verran, että sillä tulisi juuri toimeen. Tässä yleisessä taloudellisessa tilanteessa on jotkut joka tapauksessa työttömänä. Olenko se minä vai joku muu? Nuorten pitäisi ensi sijassa saada töitä. Olen huomannut, että kilpailen samoista työpaikoista nuorten kanssa, sillä yli 50-vuotiaan kokemusta ei juuri arvosteta. Työttömänä olen hoitanut terveyttäni mm. liikunnalla. Nyt mietin sitä, että sairastunko uudeelleen, jos palaan stressaavaan työelämään.
Pitäisikö vielä mennä töihin?
Syövän sairastanut
2103
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Olen palannut syövästä paranemisen jälkeen töihin. Olin leikkauksen jälkeen 3 viikkoa saikulla ja siitä lähtein töissä, myös sytohoitojen ajan kävin töissä. Minun kohdallani se oli hyvä ratkaisu, ei ole kaduttanut. Olin mieluummin töissä kuin kotona, koska meillä oli niin mukava työpaikka ja hyvät työkaverit. Työni oli silloin tosi kevyttä toimistohommaa, josta selvisin hyvin vaikka olikn välillä vähän huono olo. Mitään raskasta tai vaativaa en olisi jaksanut alkuaikoina ehdä. Jokaisen sairaus on tietysti erilainen ja kuluttaa voimia eri tavalla, ja työpaikkoja ja töitäkin on erilaisia, siksi yhtä oikeaa ratkaisua ei taida olla. Työhin voi tietysti palata ensin osa-aikaisestikin, ja tehtäviäkin voi keventää.
No menin sitten töihin, kun vielä pääsin yli 50-vuotiaana. Nyt näyttää siltä, että palkka jää melko pieneksi ja työkin on aika stressaavaa. Taas sitä mietin, että kannattaako työnteko oikeasti??? Jos olisi kiva työpaikka ja kohtuullinen palkka, niin ilman muuta jatkaisin töissä.