Hyväksytkö lapselliset sinkut, jos itse olet lapseton?
Oletko lapseton vai lapsellinen sinkku?
Ipegyourpardon
14170
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Kukin saa mun puolesta olla just sitä mitä on, kunhan ei tule mun kukkarolleni vonkaamaan.
Entä kuka hautaa sinut? Kuka tulee kuolinvuoteellesi?
Niin kuin mä sitä miettisin!
Se on kuule yhteiskunnan ongelma eikä mun.
Suvaitsen kuten homot ja mustaihoisetkin mutten ala seurustella.
Lapsellista sinkkua ei ole vaan kyseessä on silloin yh.
Onko silloinkin yh, vaikka ei asu edes lapsen/lasten kanssa? :D
En oo lukenut muita vastauksia, mutta tottakai hyväksyn lapselliset sinkut...koska mulla itellä on 4 lasta ja oon sinkkuisä tällä hetkellä! Mut muu asia kaiken suhteen kyl vaatii juttelua....En kyl pidä ite tästä asemastani täl hetkellä...!
Minkä ikäisiä lapsia?
Missä mielessä? Ihmisinä ja persoonina? Tietysti hyväksyn. Parisuhdemielessä he taas eivät ole minulle se sopivin vaihtoehto, koska minulla ei ole lapsia, enkä luultavasti aio edes hankkia niitä.
Minulle sopii paremmin lapseton nainen, jonka kanssa voidaan sitten yhdessä päättää halutaanko joskus lapsia vai ei. En halua hypätä suoraan lapsiperheen arkeen.
Lapsellinen? vai "lapsellinen"?
Lapsellinen lapseton vaikuttaa moni täällä olevan.
Minulla on yksi itse kasvatettu aikuinen lapsi, joka asuu jo omassa kodissaan.
Pidän pääasiallisesti kaikista lapsista.
En kuitenkaan pidä oikeana sitä, että lasten elämässä vaihtuvat aikuiset koko ajan.
Ei lasten tarvitse sellaiseen sopeutua.
Jos seurustelisin lapsia omaavan henkilön kanssa, haluaisin tutustua/olla enemmän läsnä lapsien kanssa vasta sitten kun suhde on vakiintunut.
Voisin ihan mielelläni olla myös äitipuoli.
Olen itse lapseton (lapsekas kyllä toisinaan, koska en usko että ihmisen tarvitsisi koskaan aikuistua ihan kokonaan) ja mieluimmin ottaisin yhtälailla lapsettoman kumppanin. Asia ei kuitenkaan ole kynnyskysymys automaattisesti... siihen vaikuttaa suhde mukulan isään, jos se on jatkuvaa tappelua niin mie sanon heihei. Siihen rumbaan en halua kolmanneksi pyöräksi, mie olen jo ihan riittävästi katsellut sitä ulkopuolisena läheltä.
Olen kahden lapsen eronnut äiti, jolla lapset ovat puolet ajasta. Perheen jo kerran perustaneena en koe itseäni sinkuksi, vaikka parisuhteeton olenkin.
En odota, että kukaan lapseton mies ryhtyisi suhteeseen kanssani. Ihannekumppanillani lapset olisivat myös jo tehty, ja mielellään samaa ikäluokkaa kuin omani (ala-asteikäiset). Itse en enää halua lisää lapsia, enkä toisaalta äitipuoleksi alle kouluikäisille.
Sellainen paketti olisi unelma, jossa olisi tasavertainen kumppani minulle, yksi turvallinen aikuinen lisää lasteni elämään, mikä haluaisin olla myös kumppanini lapsille. Ja ainakin omat lapseni tykkäisivät siitä, että tuo paketti antaisi heillekin uusia sisaruksia/sisaruksen.