Mies ei halua minua

Se on kaappihomo.

ainahan se seksi alkuhuumassa on kivaa, mutta sitten kun arki tulee suhteeseen niin se vähentyy. tämä on kuitenkin ihan normaalia.

Meillä ei ole koskaan ollut seksiä. Ei ole kyse mistään alkuhuuman loppumisesta, seksiä ei vaan ole ollut kuin kerran viikossa alussakaan. Jos sitäkään. Hän ei vaan halua minua. En silti ymmärrä miksi hän kysyi alusta lähtien kuinka tärkeää seksi minulle on ja kai haluan häntä usein? En ymmärrä miksi hän sitten on kanssani. Olen tätä kyllä kysynyt. Siksi, koska rakastaa, on vastaus. Mutta eikö rakkauteen kuulu intohimokin? Muutenkin kuin halailun merkeissä?

"Olenko vain joku pullantuoksuinen äitiehdokas hänen lapsilleen?"

Saatat hyvinkin olla.

"Olen yrittänyt pukeutua seksikkäisiin alusasuihin,"

Minuun hepenet ei tehoa. Parempi ilman.

Täällä mies joka haluaa panna. Miehes ei taida rakastaa sua ja kattelee vieraita naisia joten ei tiedä edes mitä rakkaus on. Aikamoisen miehen oot löytänyt joka ei halua panna sua.

Niin.. En tiedä. Raskasta tämä on kun tuntuu ettei ole haluttava ihmisestä jota rakastaa. Pelkään että miesvm67 saattaa olla oikeassa: hän halusi minut syystä jota ei itsekään tiedä, ehkä ettei olisi yksin, ja ei haluakaan minua niin kuin minä häntä: kokonaan. Ihan kaikkinensa, vikoinensa ja hyvine puolineen. Olen tehnyt alotteita ja saan aina kieltävän vastauksen, joko väsyttää tai ei juuri silloin oikein huvita. Olen hyväillyt, ottanut suihin ja ihan ilman painostusta ollut läsnä, mutta mikään mitä teen ei tunnu hetkauttavan. Haleja ja "lapsekkaita" pikkupusuja saan joka päivä, mutta siihen se jää. Alan olla ihan oikeasti neuvoton. :( Ehkä mies ei tosiaan tiedä mitä rakkaus on.. Ja silti toistelee sitä. Minä olen yrittänyt kyllä puhua tästä mutta enää en edes uskalla, kun mies saattaa ottaa sen painostuksena. Siksi olen mielummin nyttemmin toiminut hienovaraisesti. Ja ps. miehellä seisoo, mutta hän ei jostain syystä vaan halua.

Naiseus murskana : Aika paljon samanlaista kuin minun ja mieheni suhteessa. Olemme olleet kaksi vuotta kohta yhdessä, olemme molemmat 40 vuotiaita.
alussa oli seksiä ja paljon suutelemista. Seksi tuli kuvioihin aika myöhään, parin kuukauden päästä tapaamisesta.

Halailee paljon ja suukottelee, sanoo rakastavansa. Mutta nyt olen myös ollut todella murheissani kun olen huomannut, ettei halua minua niin usein. Hänellä joskus erektio ongelmia, kuulemma muissakin suhteissa ollut. meillä seksi kuitenkin useimmiten onnistunut hyvin ja kestää kauan seksimme .

Torjuu usein ja mietin, mikä minussa vikana. syytän itseäni jos ei halua tai jos hänellä lopataa. Ja tänä kesänä huomasin, että käynyt katsomaan muita naisia...ja aina todella pitkiä, hoikkia ja kauniita... ei ikäisiämme normi kauniita naisia...se satuttaa. Sitten tulee mieleen että ilmankos en kelpaa jos naisihanne tuollainen täydellinen. Ja se että jos baarissa oleme ja jossain takana istuu nainen, pälyilee sinne usein yms.

:( Kyllä itsetunto ja naiseus kovilla. Olen ihan nätti, normi suomi nainen ja liikun paljon, ikäistäni nuoremman näköinen. sydän karrella ja mieli välillä maassa. Jos ei asuttaisi yhdessä, ehkä ottaisin mietintä tauon . Rakastan häntä ja hän päivittäin sanoo raukkautensa ääneen. Halailee ja suutelee, löhötään vierekkäin. se vaan loukkaa että kun lähdemme johonkin ja siellä muita naisia, niitä katselee avoimesti.

En tiedä mitä tehdä, olen kuitenkin kaukana hänen ihanteestaan..olen sopusuhtainen mutta lyhyehkö..en se pitkä missi.
Olenko vain turva hänelle.

Epis2 tekstisi oli kuin suoraan minun elämästäni.. Olen myös tavallinen ihan nätti suomalainen nainen, mutta en 178cm malli. Mies katselee myös juuri tällaisia naisia ja usein myös kertoo kuka on hänen mieleensä baarissa istuessamme. Taitaa olla sitten niin, että kun en ole hänen makuunsa kuin luonteen puolesta, ei sängyssä tapahdu mitään. Ollapa nyt sitten tällaisessa suhteessa? Mietin ihan samaa epis2, olenko vain turvallinen vaihtoehto lasten hankkimiseen, mutta seksiin hän haluaisi jotain ihan muunlaista seuraa. Jotenkin sairasta. Minulle rakkaus on oikeasti sitä, että toinen hyväksytään sellaisena kuin on. Kaikissa on hyviä puolia ja vikoja. Ennen tällaista ei ole ollut, miehet ovat olleet tyytyväisiä sängyssä sekä kehuneet ulkonäköäni, nyt en saa muuta kuin kädestä pitämistä ja pieniä pusuja (ei edes suudelmia). Pitänee miettiä meidän molempien, epis2, mitä suhteelta haluamme? Tämä menisi vielä jotenkin jos mies ei katselisi himokkaasti pitkiä hongankolistajia, voisi ajatella että hän ei vaan halua seksiä, mutta ehkä hän ei tosiaan vaan halua sitä minun kanssani.

Sama päinvastoin. Nainen ilmoitti että ei ole enää mitään mielenkiintoa seksiin.

Jäädäkö odottelemaan että tilanne kohenee vai poistuako etsimään uusia haasteita, siinä pulma.

Aloittjalle kuin suoraan meidän suhteesta sillä erolla , että minä olen mies.
Itse haluaisin monta kertaa viikossa mutta vaimoni korkeintaan kettan kuukaudessa. NIIN VÄÄRIN !

Käypäs aloittaja lukemassa teksti miten miestäkin voidaan RÄÄKÄTÄ , ilman sexiä.


>Osoite > AVOLIITTO / Naiset vastaatteko.

Satuttaahan se ketä tahansa, miestä tai naista, suhteessa..jos toinen ei halua toista. Itse naisena olen vain tottunut, että mies haluaa seksiä enemmän..ja meillä nyt päinvastoin. Itselle seksi tärkeää, se läheisyys parisuhteessa tärkeää mielestäni.

itse olen tullut siihen tulokseen, vaikka vasta kaksi vuotta yhdessä oltu, ettei mies minua halua , satuttaa kovin. Ja hän hellä mies muuten...ei mielestäni mitään luonteessa pahasti vialla, herkkä mies tunteiden puolesta.

Suhde on aina tyytymistä, voisin varmaan kuvitella itseni aloittajan miehen kaltaiseen tilanteeseen, koska sellaiset naiset joista itse olen kiinnostunut ei ole kiinnostuneita minusta.
Jotkut saattaa kyllästyä jatkuvaan yksinoloon ja ottaa vain jonkun naisen jonka saa, koska eivät saa sellaista naista johon voisi todella ihastua.

Alle copypasteen yhden miehen osuvan vastauksen ihastuminen-palstalta:

"Aina ihastumisesta kirjoitetaan, niin kuin se olisi valinta. Bull-shit.

Lähentelen neljääkymppiä, ja voin rehellisesti sanoa, että en ole tämän elämän varrella saanut KERTAAKAAN valita, kehen ihastun. Ja joka ainoa kerta ihastus on myös ollut yksipuolista. Useasti olen toivonut, että EN olisi ihastunut, koska se on tehnyt elämästä pahimmillaan täyttä helvettiä, kun ei saa yhtä ihmistä päästään pois. Ensimmäisenä aamulla mielessä, viimeisenä illalla.

Päädyinkin naimisiin naisen kanssa, johon en ollut ihastunut. Miten ironista onkaan, että tuttavapiiri kehuu miten olemme "niin rakastunut pari", vaikka en ole koskaan tuntenut kovin syviä tunteita vaimoani kohtaan. Kyllästyin vaan lopulta olemaan yksin ja nykyään olen niin tottunut elämääni, että eiköhän tämä mene tällä painolla loppuun asti. Ja voin vakuttaa, että en ole ystävä/tuttavapiirini ainoa. Väitän, että tämä on jopa se tavallisempi tarina.

Ironista miten miehet ovat yleensä itsevarmoja niiden naisten seurassa, joista eivät ole kiinnostuneet, ja naiset hullaantuvat nimenomaan itsevarmoihin miehiin. "

Tyytymistä se tuntuu monella olevan. En vain uskonut että osuisi moinen omalle kohdalle. Itse en ole keneenkään koskaan "tyytynyt", siksi olen ollut monia vuosia välissä sinkkuna. En voi ymmärtää miksi otetaan joku joka on itsestä kiinnostunut, eikä voida odottaa sitten sitä itseä miellyttävää henkilöä. On todella julmaa ja sairasta mennä naimisiin ihmisen kanssa, johon ei ole edes ihastunut!? En voi ymmärtää. Ei ihme, että on niin onnettomia parisuhteita, kun toista ei oikeasti rakasteta.
Toivon todella, etten ole joku varavaihtoehto miehelleni. Teot kuitenkin kertovat muuta kuin sanat. Annan ajan hieman vielä kulua ja otan nämä kaikki asiat puheeksi. Jos peti pysyy kylmänä ja tuntuu että koskettamiseni on yhä yhtä ällöttävää, lähden kävelemään. Kiitos kaikille vastauksista! Epis2, jaksamista sinnekin. Samoin muille sukupuolesta katsomatta, jotka kärsivät samasta tilasta parisuhteessaan. Meitä tuntuu olevan monia. :(

kiitos,naiseus murskana. Voimia sinulle myös.
Eilen puhuimme mieheni kanssa. Sanoi rakastavani minua oikeasti. Seksi ei ole kuulemma missään suhteessa ollut tärkein, vaan muut asiat, yhdessä olo yms. Toisaalta molemmat viihdytään toistemme kainalossa sohvalla ja muutenkin haluamme yhdessä läheisyyttä.Sekä ikävä molemminpuolinen jos töiden puolesta tulee aikoja milloin ei nähdä.Sanoi jo alussa, että seksi ei hänellä suhteessa tärkein. Ja kun on seksiä, on se hyvää.

Annan miehelleni tilaisuuden, koska uskon että molemmat ovat halunneet suhdetta oikeista syistä ja hänhän se minua ensin "piiritti"..kyseli mukaansa. Yritän tehdä aloitteita ja houkutella uusiin asioihin, koska hän seksissä ujompi kuin minä.
Tsemppiä kaikille !!

Hienoa lukea, että epis2 olette puhuneet kunnolla asioista. Ja se on totta, että miehesi oli se, joka halusi sinut! Minulla taas asia on toisin.. Minä olin se, joka tein aloitteen miehen suuntaan. Se on asia, joka ehkä eniten tässä kaikessa hämääkin, ottiko hän minut kun ei saanut parempaa?. Mies on komea ja fiksu tapaus, saisi siis halutessaan missin jos todella haluaisi. Eniten tässä v-i-tuttaa se, että olen aina ollut hyvällä itsetunnolla varustettu. Tämän vuoden aikana tuskin välillä tunnen itseäni ajatuksissani. Ulospäin tätä ei huomaa, mutta itse tunnen itseni nykyään huonoksi, rumaksi ja lihavaksi. En todellakaan tule tätä muille tunnustamaan, se on varma. Mutta itse tiedän mitä ajattelen, ja olen siitä surullinen.

Ehkä mieheni tosiaan pohti että okei, otetaan sitten tuo, kun ei ole parempaakaan tarjolla.. Tiedän että mieheni rakastaa minua myös. Mutta intohimoista rakkautta se ei ole, ehkä jotain ystävyyden kaltaista. Olen siitä surullinen. Parisuhteeseen kuuluu myös intiimiys, ei pelkkä halailu. Hyvä että teillä on myös joskus sitä hyvää seksiä, epis2! Meillä sitä ei ole kuin silloin, kun mies on humalassa, ja silloinkin tosiaan vain hetken.
Tsemppiä jatkoon epis2 !!

Niin.. En tiedä. Aion (jälleen..) puhua hänen kanssaan näistä asioista. Jos sanoo rakastavansa eikä halua ketään muuta, mutta kuolaa edelleen honkkeleita baarissa kiilto silmissään, eikä koske minuun, taidan luovuttaa.
Onneksi sinulla epis tuntuu olevan asiat siellä kuitenkin paremmin. :)

Mies, joka ei halua olla intiimisti naisensa kanssa, kärsii jonkinlaisesta tunnelukosta. Onko miehelläsi hyviä ystäviä, pystyykö hän olemaan läheinen ylipäätään? Millaiset välit hänellä on vanhempiinsa?
Jos kyseessä ei ole tunnepuolen ongelma niin sitten hänen seksuaalisuutensa suuntautuu jonnekin muualle. Mitä niitä on, porno, joku fetisismi jne.
Itselläni oli pitkä parisuhde josta seksi kuoli nopeasti pois. erottuamme oivalsin, että mieheni tunnemaailma on normaalista poikkeava. Siis siten, ettei hän ylipäätään muodosta läheisiä suhteita.

Mites olet vuoden jaksanut katsella sitä kun se ei ole edes koskenut suhun. Kyllä mä olisin koko ajan kimpussa. Sillä ei varmaan seiso muna kun ei pane sua

Miehellä on ystäviä ja hänellä on vanhempiinsa hyvät välit ja soittelee heidän kanssaan suhteellisen usein, ja käy kylässä silloin tällöin parin sadan kilsan päässä. Kävimme viikonloppuna tansseissa, ja hän kyllä katseli ihan avoimesti muita naisia ja kommentoi mieleisiään näteiksi. Mikähän tämän informaatioarvo minulle taas oli? Kun tulimme kotiin (emme asu vielä yhdessä) hän halusi seksiä viiden minuutin sessiolla, joka loppui taas kesken. En taida lähteä hänen mukaansa enää illanviettoihin, kun ilmeisesti niiden tarkoitus on tehdä minulle paska fiilis. Aina on kauniimpia, hoikempia ja nuorempia naisia. Tämähän on selvä. Mutta tarvitseeko tätä asiaa väen väkisin tuoda julki ja vielä niin avoimesti tuijottaa ja vielä kommentoida? Laskin, ettemme ole suudelleet kolmeen viikkoon. Tämä homma alkaa olla tässä. Juttelusta tänään ei jäänyt mitään käteen, koska hän muka rakastaa ja haluaa vain minut. Nyt on kai sitten vain jotenkin "väsynyttä", vaikka näin perjantaina hänen kiiltoilmeensä baarissa. Taitaa olla niin, että olen vain joku itsetunnon buustaaja hänelle, sellainen jolle voi kertoa kuka on häntä tiskillä yrittänyt ja kenet hän ottaisi, mutta koska hän haluaa vain minut, ei ota! En jaksa enää. Olkoot sitten. Luulin että tästä jutusta tulisi jotain ja vaikka häntä rakastankin, en voi ymmärtää tätä käytöstä. Minuun ei voi koskea, ei edes suudella, mutta eilen kadullakin ihan keskellä kirkasta päivää hän kääntyili katsomaan pitkien hoikkien naisten perään. Hän ei todellakaan halua minua, ei vaan halua olla yksin, ja ilmeisesti odottaa jotain parempaa matkan varrella. On ihan sama mitä hänen kanssaan puhuu, koska suu sanoo yhtä ja teot jotain ihan muuta. On tuskallista elää yksipuolisessa suhteessa. En enää suostu tähän, haluan ihmisen joka rakastaa minua oikeasti enkä tätä. Joskus sitten. Menee taas vuosia, mutta menkööt.

Sai huijattua sua et on suurikin panomies ja sitten otit kotiisi asumaan. Ja yhtäkkiä halut loppui. Taitaa juopotella niin paljon ettei munakaan enää toimi. Miksi siis oikeesti päästäisit sen känniääliön päällesi ähkimään kun katselee muita naisia?

Ihmettelen vaan et rakkaudestako sinä sen kanssa olet?

Naiseus murskana, miten teillä nyt menee??
Meillä aika vaihtelevasti, riitoja ja sopimisia ..mutta asioista sentään välillä puhutan. tosin välillä hiljaisuus rassaa suhdetta.

Moi Epis2!
Meillä mies tunnusti suudelleensa puolituttuamme, kun olin jo lähtenyt illanvietosta kotiin. Että näin meillä.

Ja törkeintä on juuri se, että minua hän ei suutele, mutta muita sitten näköjään kyllä. Kivalta tuntuu, oikein voittajaolo. Ja oli kuulemma virhe ja hän rakastaa vain minua jne. Siltä todella tuntuu ja teot puhuvat sen puolesta. Just joo.

Naiseus murskattuna, jätä se mies heti !

Tuollaisia vahinkoja ei tapahdu että suudellaan puolituttua kun olet kääntänyt selkäsi, tai katsotaan "liian pitkään" toisia naisia oman naisen seurassa. Koko suhde vaikuttaa kertomasi perusteella todella väljähtyneeltä ja olet hänelle vain kaveri.

Ansaitset kunnon rakkautta, joten lähde etsimään sitä.

Mitä kuuluu Naiseus murskattuna? Vieläkö olet miehen kanssa?
Löysin ketjun vasta nyt, ja olen itsekin samassa tilanteessa. Yli kaksi vuotta seurustelua jo takana (ei avoliittoa), ja mies ei vain halua seksiä. Tai ehkä haluaakin, mutta ei ainakaan tee aloitteita. On stressiä ja kaikenlaista muuta mielen päällä, että ei sitten pysty keskittymään. Mutta näin oli jo alusta lähtien - ihmettelin kovasti kavereilleni, että kerrankin on löytynyt mies, joka ei koko ajan vingu seksiä. Sitten se alkoi häiritsemään, ja nykyään en todellakaan kehtaisi myöntää kenellekään, että saan seksiä ehkä sen kerran kuussa, jos sitäkään. Silloinkin se on ainakin minun puoleltani niin "paniikinomaista", kun kerrankin saa, että ei pysty ollenkaan keskittymään nauttimiseen, vaan päässä pyörii, että voi taas mennä kuukausia, ennen kuin taas saan, ja ei kai silloin koko jyystäminen edes tunnu missään! Todella ärsyttävää, turhauttavaa. Ulkonäössäni ei ole vikaa, tai missään muussakaan. Vika on täysin miehessä. Olen vain jo sen ikäinen, että en todellakaan JAKSA enää mitään uusia parisuhteita, enkä hae välttämättä avioliittoa enkä lapsia. Pettämään en lähde, sen virheen olen joskus aikasemmin elämässäni tehnyt, enkä sellaista tuskaa halua enää tuottaa kenellekään toiselle.
Olen puhunut miehen kanssa, ja hän ymmärtää tilanteen ja haluaisi itsekin sen korjaantuvan - mutta sitten ei kuitenkaan näe vaivaa tehdäkseen mitään. Katsotaan kauanko tätä showta tässä nyt sitten vielä jaksaa.

tuttua edellinen kirjoitus. Meillä kaksi viikkoa ollut nyt väliä...masentaa! itse en enää tee aloitetta, turhaan :( itsetunto tässä asiassa huono kun ei saa vastakaikua . Haluan suhtessa seksiä ...toiselle ei niin tärkeää.
Naiseus Murskana : ikävää että miehesi niin teki, suuteli toistaloukkaa todella... :( voimia!!
Meillä un oli ongelma että mies katseli liikaa toisia naisia minun seurassani. sanoi nyt että ollut paskamoinen kun vilkuillut toisia naisia...mitähän tarkottaa...siis katuukohan oikeasti. Koska saa katsoa mutta hänellä se meni todellakin yli..oka tilanteessa ..a töllötti vielä..

Löysin tämän ikivanhan ketjun hakiessani kohtalotovereita. Meillä tilanne hyvin kuvatun kaltainen, mies tosin myönsi suoraan että näytän väärälle. Myöhemmin selitteli ja muutti mieltään toiseksi, minäkin olen kuulemma ainut jonka haluaa ja rakastaa enemmän kuin mitään. Seksiä on harvakseltaan, se on joissain hetkissä todella hyvää mutta olen oppinut parin vuoden aikana miten voidaan olla että mielenkiinto ei miehellä lopahda. Asentoja on vähän, ne kaikki ovat sellaisia ettei mies joudu näkemään minua ja muotojani, joita on puheidensa mukaan liian vähän ja nekin vääränlaisia. Olen naisena rikki kokonaan, en enää voi ääneen sanoa edes olevani nainen miehelleni koska en niin tunne. Kun olen erosta puhunut on mies muuttanut toimintaa, ei enää avoimesti vilkuile muita, yrittää tulla kopeloimaan vaikkei se mihinkään johtaisi. Todella läpinäkyvää siis tavallaan. Nyt koskettelee myös mitä ei ennen ollut. Miten siitä kaikesta pitäisi nauttia kun samalla olen täysin vääränlainen miehelle, kuten on antanut ennen ymmärtää.