Olemme niin sanotusti tavallinen suomalainen perhe. Meillä on kaksi lasta ja asuntolaina. Toinen menetti juuri työnsä ja toinen pienissä pätkätöissä. Olemme kumpikin käyneet yliopistollisen koulutusputken tappiin, ns. normitöihin ei kelpuuteta joko "ylikoulutuksen" tai iän takia. Yritän pitää pääni kasassa, mutta ymmärrän nyt mistä nuo viimeaikaiset perhesurmat ja itsetuhoajatukset ihmisessä kumpuavat. Meillä ei varsinaisia tukiverkostoja ole. Mietin Suomesta lähtöä. Ymmärrän, että lasten takia täytyy jaksaa, mutta uupumus valtaa mielen. Kirjoitan tänne josko löytyisi joku neuvo.
Miten meidän käy...
äidin umpikuja
183
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
1. Sinulla on perhe. 2,sinulla on 2 kättä, jalat, ja eikun käymään läpi- ei sitä mikä nyt, vaan miten voit saada apua, eli työtä. jos ei sitä äkkiä saa, käyt läpi kaikki muut keinot selviytyä.
3. Tehkääpäs nuo toimet yhdessä.
4. jos muu ei auta, katsokaa mistä voitte luopua rahaa vastaan, että pienen lisäajan saatte kohdalle 2. ja 3.
Nukkukaa yönne tai miten ikinä nukuttekin.
Märehtiminen jauhaa samasta asiasta hienompaa, ja irrottaa siitä aineksia.