Millä tavalla matkailu on avartanut teitä? Itse en ole havainnut tälläistä vaikutusta ja koko ilmaisu naurattaa. Olen oppinut ihmisistä paljon enemmän lukemalla Suomi24 foorumeita, kuin matkailemalla. Asia saattaa olla toinen jos viettää muissa maissa kuukausia, tutustuen eri yhteiskuntaluokkiin ja asuen/liikkuen paljon paikallisten kanssa, mutta noin perus-matkaajan kohdalla homma on lähinnä vitsi.
Matkailun avartava vaikutus
...............
13112
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
No minusta ainakin on mielenkiintoista nähdä uusia paikkoja, ihmisiä ja kulttuureita.
Nuorempana minäkin olin kova toistelemaan kavereiden mielipiteitä noista maahanmuuttajista ym. eri taustaisista henkilöistä. Ulkomaan komennuksellani sain tutustua näihin "erivärisiin" ja koinpa muutaman kerran itseeni kohdistunutta rasismia. Kyllä siinä meikäläisen maailma avartui jonkin verran.
Joillakin tuo on ollut 100% päinvastaista. Eli ulkomailla on tullut "rasistiksi".
Tuosta ei nyt käy ilmille että olitko rasistinen aiemmin mutta tulit suvaitsevaiseksi koska koit itse rasismia? Kuulostaa vähän päättömältä.
Normaalisti hyväosaiset ihmiset pystyvät elämään täydellisen valkoihoisissa yhteisöissä ja ovat siksi suvaitsevaisia, siis sanallisesti suvaitsevaisia. Rasismi ei siis johdu tietämättömyydestä vaan päinvastoin.
Olen alkanut haluta Suomesta pois pysyvästi käytyäni paremmissa paikoissa elää.
Tiedän nyt myös minne en missään nimessä haluaisi muuttaa.
Matkailun avartava vaikutus on myös sitä, että näkee sen, miten sama peruskuvio ihmisten elämässä on paikasta riippumatta. Vain toteutustavat vaihtelee.
Maailmalla tarpeeksi liikuttuaan oppii myös välttämään taskuvarkaiden ja muiden rikollisten kohteeksi joutumisen tavalla tai toisella.
En ny nopeasti osaa vastata miten avartanut, mut mulle matkan jälkeen on usein vireämpi olo kuin normaalisti ja usein uutta ajateltavaa. Tuo kuukausi ja perus--matkaaja juttu kuulostaa vähän hassulta, sillä uskoisin ett avartuminen liittyy usein uusien asioiden kokemiseen, joka nyt ei välttämättä ole sidoksissa siihen oleskelun pituuteen tai matkan tarkoitukseen.
On se aikaan sidoksissa siinä mielessä, että joku viikonloppuloma nyt on vaan nähtävyyksien vilaisu ja parit kivat lattet terassilla. Ei siinä kulttuurista vielä juuri mitään tajua, eikä paikallisesta arjesta.
Ei ehdi ei, mutta en mä tarkoittanutkaan avartavalla kokemuksella jotain akateeminen otteen omaavaa laaja-alaista tutkimusta paikallisesta kulttuurista, väestöstä ja kielestä. Voihan se avartava kokemus olla vaikka viikkoloppu tutustuen paikalliseen tissibaariin, tai sitten vaikka juosten niissä nähtvyyksillä.
Matkailu sinänsä ei ole paljoa minun maailmankuvaa muuttanut tai avartanut, koska 2 viikkoa jossain Kanarian tai Rhodoksen turistirysissä ei kehitä vieraassa kulttuurissa olemista ja käyttäytymistä.
Se mitä olen aikoinaan opiskellut vaihtarina USA:ssa ja Hollannissa työharjoittelussa (yhteensä n. 4 vuotta), niin se on opettanut kantapään kautta uusia näkemyksiä kuinka käyttäytyä ja kommunikoida uusien kulttuurien kanssa.
Kaikki on mahdollista, ja uusiin ja outoihin tilanteisiin on pakko sopeutua, koska muuten maitojuna kutsuu kotimaahan päin.
Lisäksi, näillä reissuillani olen myös kohdannut ja seurustellut ihmisien kanssa toisista maanosista, kuten Etelä-Amerikasta, Kaakkois-Aasiasta tai Afrikasta.
Maailma on iso paikka ja sinne mahtuu monta ihmeellistä asiaa.
Kun tutustuu ihmisiin eri kulttuureista, on vaikeampi suhtautua heihin nimettöminä vihan tai epäluulon kohteina. Kansat muuttuvat yksilöiksi, joista osa on aina hienoja ihmisiä. Samalla oppii tuntemaan eri yhteiskuntien ja kulttuurien ongelmia ja ymmärtää, miten yksilöt pyristelevät aina jonkinlaisessa verkossa. Toiset tustustuvat uudenlaisiin ihmisiin matkaillessaan. Toiset eivät tutustu oman vertairyhmänsä ulkopuolella oleviin vaikka asuisivat vuosia eri maissa. Siksi matkailu ei kaikkia avarra. Esimerkiksi minulle turistimatkat ovat melko yhdentekeviä ja vasta ulkomailla työskentely on todella avartanut maailmaa.
Puhut paskaa. Suomalainen nainen palvoo ulkomaalaisia miehiä. Suomalainen nainen on saastainen seksimatkaileva lutka ja ilmainen huora ulkomaalaisille miehille.
Kyllä sillä tavalla ainakin avartaa, että kun tuli oltua Ranskassa jonkin aikaa ja palasin Suomeen niin suomalaisten sisäänpäinkääntyneisyys ja ahdistuneisuus tuntui vieraalta jonkin aikaa kunnes taas mukaudun täkäläiseen kulttuuriin. Suomeen paluun jälkeen oli jonkin aikaa aika vapautunut fiilis ja teki mieli käydä kahviloissa ja ihmisten ilmoilla, mutta tuota huumaa ei montaa viikkoa kestänyt kun taas pidin parempana pysyä kotona netin äärellä.
Mielenkiintoisinta on ollut nähdä miten erilaisia kulttuureja niitä on. Miten erilaisia maisemia ja tapoja elää. Erilaisia ihmisiä maailmalla tapaa ja näkee.
Yksi mielenkiintoinen asia on kieli, jota maassa käytetään. Kreikan kieli on aika kaunis, kun sitä kuunteli. Makuasia tietysti.
http://www.youtube.com/watch?v=vLZQAoIVNQA&feature=related
En tiedä mistä johtuu, mutta ulkomailla olo on aina ollut jotenkin vapautuneempi. Enkä tarkoita mitään päätöntä kohellusta vapautumisella, vaan on jotenkin helpompi hengittää. Tuntuu ettei ole missään muotissa muualla maailmalla.
Ehkä tää on vaan omaa henkistä päävikaa. :)
Usein tulee silti mietittyä muualle muuttamista, ainakin osaksi vuotta ellei innostu kokonaan. Kokemaan muutakin maailmaa. Arki se koittaa joka paikassa, mutta se olekkaan se pointti.