Verrattuna 15-20 takaiseen työelämä on muuttunut epämääräisemmäksi. Ennen työtekijät tekivät ensisijaisesti töitä ja esimiehet johtivat toimintaa. Työnkuvat olivat selkeät ja säännöistä pidettiin kiinni. Vanhanaikaiset hyveet, kuten rehellisyys oli itsestäänselvyys.
Nyt kyse on vaikutelmien ja suhteiden luomisesta. Tekemisellä on yhä vähemmän painoarvoa. Työntekijän osaaminen määritellään pitkälti sen mukaan, kuinka usein hän pistäytyy pomon juttusille ja hengailee käytävillä. Tämä on "sosiaalisuutta" ja "yhteistyökykyä", jotka ovat nykypäivän merkittävimmät osaamisen osa-alueet. Myös palkka määräytyy puhetaidon ja -halun mukaan. Varsinaiset työnkuvat ja sen myötä vastuualueet ovat määrittelemättömiä. Ehkä niistä sovitaan jotain epämääräistä, salaa useimmilta. Varsinaiseen työhön eli perustoimintojen pyörittämiseen keskittyviä ihmisiä pidetään vähäarvoisina ja tylsinä. Pomot eivät enää ole esimiehiä, vaan työpaikalla fiilisten mukaan hengailevia tyyppejä, jotka poimivat joukosta itselleen kivoja kavereita sekä epäsuosikkeja. Tämä antaa vapaat kädet piilovallankäyttäjille ja työpaikkakiusaajille, jotka usein ovat samoja tahoja. Vastuuta ei ole oikein kenelläkään, paitsi perusduunarilla hänen tehdessään virheen. Oikeudenmukaisen johtamisen merkityksestä ei kukaan enää edes puhu.
Työelämän epämääräistyminen on johtanut työuupumukseen ja -pahoinvointiin. Ihmiset kyynistyvät, eivätkä näe työllään merkitystä. Töistä halutaan jonnekin pois, sairaslomille ja eläkkeille, joskus jopa kortistoon.
Nyt kyse on vaikutelmien ja suhteiden luomisesta. Tekemisellä on yhä vähemmän painoarvoa. Työntekijän osaaminen määritellään pitkälti sen mukaan, kuinka usein hän pistäytyy pomon juttusille ja hengailee käytävillä. Tämä on "sosiaalisuutta" ja "yhteistyökykyä", jotka ovat nykypäivän merkittävimmät osaamisen osa-alueet. Myös palkka määräytyy puhetaidon ja -halun mukaan. Varsinaiset työnkuvat ja sen myötä vastuualueet ovat määrittelemättömiä. Ehkä niistä sovitaan jotain epämääräistä, salaa useimmilta. Varsinaiseen työhön eli perustoimintojen pyörittämiseen keskittyviä ihmisiä pidetään vähäarvoisina ja tylsinä. Pomot eivät enää ole esimiehiä, vaan työpaikalla fiilisten mukaan hengailevia tyyppejä, jotka poimivat joukosta itselleen kivoja kavereita sekä epäsuosikkeja. Tämä antaa vapaat kädet piilovallankäyttäjille ja työpaikkakiusaajille, jotka usein ovat samoja tahoja. Vastuuta ei ole oikein kenelläkään, paitsi perusduunarilla hänen tehdessään virheen. Oikeudenmukaisen johtamisen merkityksestä ei kukaan enää edes puhu.
Työelämän epämääräistyminen on johtanut työuupumukseen ja -pahoinvointiin. Ihmiset kyynistyvät, eivätkä näe työllään merkitystä. Töistä halutaan jonnekin pois, sairaslomille ja eläkkeille, joskus jopa kortistoon.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Erittäin hyvin sanottu! Juuri tuollaista työelämä nykyisin on.
Virolaiset ja ulkolaiset tekee annetut työt. Suomalainen läskiperse ei viitsi vaivautua kun saikulla saa saman rahan sohvalla makaamalla ja baarissa istumalla ja sitten ihmettelee kun pomo laittaa pillit pussiin.
Loispummiyrittäjä taas sekoilee. Lopetappas se viinan juominen välittömästi ja keskity omiin hommiisi. Alat olemaan erittäin ärsyttävä.
Aloittaja lienee. Kunnalla hommissa eihän missään muualla tollasta kuin demarivaltaisilla aloilla.