Joulunvietto, anoppi ja appi

Voi onnettomuus, harmittavia tuollaiset appivanhemmat. Miten miehesi suhtautuu jouluun kotona - haluaako hän mieluummin vanhempiensa luokse joulua viettämään? Jos olette molemmat sitä mieltä, että kotona ollaan, niin pitäkää päänne. Kyllä ne appivanhemmat siitä rauhoittuvat. Ja jos eivät rauhoitu niin sitten on hyvä pitää vähän etäisyyttä. Ei heillä ole oikeutta määrät teidän elämästänne. Mutta ensin täytyy tietysti olla kotona yhteisymmärrys siitä mitä tehdään.
Itselläni on sekä ymmärtävät vanhemmat että appivanhemmat. Syömme jouluaattona yleensä aterian puolisoni siskon luona, jonne myös hänen vanhempansa tulevat ja joulupäivänä tai tapaninpäivänä pistaäydymme isäni luona.
Mahdollista meille olisi myös olla aattona kotona ja pistäytyä jonain toisena päivänä sukuloimassa tai olla ollenkaan pistäytymättä, sekin ymmärrettäisiin. Itse olemme halunneet jouluna olla suvuna kanssa ja se toimii meillä hyvin.
Tsemppiä koitokseen, toivottavasti asiat järjestyvät.

Kiitos ymmärtämisestä : )

Määräävien vanhempien lapset, ovat kasvaneet noudattamaan vanhempiensa mielipidettä. Lapsilla ei saa olla omaa mielipidettä. Mieheni "soutaa ja huopaa!". Ensin halusi viettää joulua kotona, mutta puhuttuaan vanhempiensa kanssa, mieli muuttui.

Ehdin jo tilata kinkut ja pukit ym. Nyt sitten erimielisyys vallitsee joulunvietosta. Itsellä ollut rankka vaihe lapsen sairastamisen kanssa ja edessä sairaalassa olo. Joten en jaksaisi voimavaroja tuhlata sukulaisten viihdyttämiseen.

Olen aiemmin viettänyt jouluja heidän kanssa ja viihtynyt, mutta nyt lapsen sairastamisen myötä en jaksaisi matkustaa, enkä elää muiden aikataulun mukaan. Kutsuin myös heitä käymään meillä, mutta se ei käy mitenkään heille, vaikka kyläilevät lähettyvillä joulunpyhinä.

Niinpä, ei se ole helppoa miehellesikään olla eri mieltä vanhempiensa kanssa jos aina on heidän tahtoaan noudattanut.
Ehkä onnistuisit kertomaan hänelle, että nyt väsyttää ja että lapsen sairastaminen on vienyt voimat niin, että et jaksaisi matkustaa.
Minkä ikäinen lapsesi on, onko hänellä jotain toiveita?
Toivottavasti joulustasi tulee kuitenkin rauhallinen ja iloinen juhla arjen keskelle.

On päivänselvää että lapsen sairastelu ja siitä johtuva mahdollinen rauhallisuuden tarve menee aivan kaiken edelle. Ei moisesta tarvitse edes keskustella.

Itse en hypi suvun pillin mukaan. Nyt on kuitenkin vanhemmmillani ollut vaivaa jos toista ja muu suku on vähän toivonut, että perheinemme menisimme minun vanhempieni luokse pitämään heistä huolta. No ei mennä, koska ollaan oltu siellä useampi joulu eikä koskaan oltu vielä lasten kanssa appivanhempien luona helpompaa se on meillekin tuolla tavalla koska lapsi on sairastellut.

Saavat tulla tänne koska eläkeläisillä on kyllä aikaa matkustaa tänne eikä matka ole kuin parisataa km. Tai sitten saavat olla siellä yksinään ja sillä sipuli.

Muu suku ei oikein tajua sitä, ettei minun sukuhaara ole ainoa suku mitä meidän perheeseen kuuluu. Eikä sitä että erityistarpeita vaativan pikkulapsen kanssa on hankala matkustaa, ainakin paljon hankalampi kuin kahden peruskuntoisen eläkeläisen.

ole oikeutettuja määräämään lastensa elämästä.

Lapsilla on oma elämä ja erilaisia elämäntilanteita - jo on itsekkäitä appivanhempia, kun täytyisi heidän pillinsä mukaan juosta.

Viettäkää rauhallinen joulu oman perheenne parissa kotona - ei matkustelua sairaan lapsen kanssa jne.

Keskustele miehesi kanssa ja toivottavasti pääsette asiasta yhteisymmärräykseen.

Aikuisten lasten vanhemmat saavat käyttäytyä miten haluavat. Miniöiden ja vävyjen kuuluu lipoa ja nuoleskella : O

Lapsi kipeä ja se ei ole syy olla menemättä mummolaan. Sekään ei riitä, että viestiketjun aloittaja on kutsunut appivanhempansa heille. Lukekaa nyt hyvät ihmiset viestiketjut, ennen kuin alatte suoltamaan niitä positiivisiä ja rakentavia ehdotuksia ja leimaamaan miniää mulkvistiksi.

Suomessa ei saa sanoa asioita suoraan.. Tietenkään ei! Saa sanoa, että tervetuloa, tiet ovat kaksisuuntaisia. Eikä missään tapauksessa, että suksikaa kuuseen, mutta ei meidän kuuseen!

Suomenkielessä ei ole enää muuta kuin haasteita ja positiivista ajattelua ja sitä kaiken maailman terapeutit tuputtavat suu vaahdossa.

Jostakin syystä Paavo Väyrysellä ja Pekka Perälällä on oikeus sanoa, että voiko vitutukseen kuolla. Ymmärrän täysin aloittajaa, joka joutuu venymään ja valvomaan sairaan lapsensa hoitamisen kanssa. Pitäisikö hänen vielä alkaa anoppiaan liehittelemään, että tervetuloa katsomaan meidän kuusta! Eikö se anoppi halua katsoa sitä lapsen - lasta?

Ei itselleni ainakaan tulisi mieleeni sanoa vävylleni, tai miniälleni, että raahaa se kipeä lapsen, lapseni minun joulupöytääni. Tottakai menisin tervehtimään heitä heidän kotiinsa, jos se heille sopii ja mikäli vierailuni venyisi liian pitkään, on heillä oikeus sanoa, että lähdeppä anoppi kotia, että saadaan omaakin rauhaa.

Meidän ikäiset naiset ei ole tottuneet kuningaskuluttajaksi alkoholin suhteen.
Taidat omia ongelmiasi tuputtaa muille.

Jaaha, jo marraskuussa on kutsu esitetty.
Miksi niin aikaisin?

Onhan tietty kivaa, että on perinteitä, mutta ihan karmii edelleen tuo "näkymätön sääntö", että muiden pitää elää jonkun toisen säännön mukaan.

Oikea joulun henki kunnioittaa muiden mielipiteitä, täyttää mielen ja masun hyvällä.

No älä mene anopille, anna sen miehesi mennä sitten yksin?.. jos on mennäkseen. Pidä pintasi ja sano että loppuu nyt tälläinen anopin pillin mukaan juokseminen. Elleivät teille ehdi tuossa tilanteessa olkoon joulunsa keskenään. Miehesi on samanlainen kuin omani eli joulupäivä on pakko-pakko viettää äiteellä anopin käskystä, oli mitä tahansa näin on pakko toimia.. Ettei äitee ala huutamaan ettei mies tule hulluksi... Että näin meillä. Itse en ole käynyt vuosiin enkä aio käydä nytkään katselemassa ja kuuntelemassa anopin jokajouluista teatteri esitystä.. Voimia!

anoppi sai tarpeekseen, eikä ole huomaavinaan

Olin vähän samanlaisessa tilanteessa kun lapseni oli pieni hän vammainen ja todella vakavia sairauksia parit ensi vuotta. Se oli todella rankkaa mutta yritin kuitenkin mennä anopille joulupöytään kun vaadittiin ja siitä tuli tosi katastrofi. Lapseni sai jonkun kohtauksen ruuan aikana ja meidän piti viedä hänet sairaalaan. Älä yritä miellyttää vaan selitä asiasi selvästi koska ihmiset eivät ymmärrä kuinka rankkaa lapsen sairastaminen on koska eivät elä siinä 24/7 kanssasi.
Nyt on tullut sitten esille että puolisoni vanhemmat eivät halua tavata lastani eikä minua enää ollenkaan koska ilmeisesti häpeävät lastani eli tulipa siinäkin sitten heidän oikea luonne esiin. Jää kotiin jouluksi ja rennoudu. Se on loppujen lopuksi vaan yksi päivä vuodessa vaikka siitä niin isoa numeroa tehdään.
Selitä asiasi ja pysy kiinni mitä oot päättänyt, älä yritä miellyttää ja toivon oikein hyvää joulua teille ja toivottavasti lapsesi operaatio menee hyvin!

Miten Ap sun joulus meni? Miten lapsesi voi, onko hänen operaationsa sujunut hyvin? Menittekö anoppilaan anopin käskystä?