Miten ahdistuksen saa poikki?

Mitä lääkkeitä käytät? Meneekö bentsoja? Xanoria tarpeellinen määrä auttaa kyllä kohtauksiin useilla varsin hyvin, mutta ei niitä kourakaupalla tule rouskia. Joillain ketkä eivät ole saaneet apua muista lääkityksistä, ovat ottaneet ahdistukseensa opioideja. Kovempiakin, jos muu ei auta. Tämä toimii joillain, mutta toisilla vie mierontielle jos on addiktioihin taipuvainen. Ja jos ei ole reseptiä tai hankki katuaineita, syyllistyy laittomuuksiin. Jokainen kokeilkoot siis kykyjensä ja omatunnon mukaan.

Minulla on säännöllisessä käytössä Xanor ja Moclobemid (en muista, kirjoitetaanko se aivan noin), mutta eivät ne pahoihin paniikkeihin mitään auta.

Eikö ole olemassa mitään kortisonia vastaavaa yläpäähän vaikuttavaa ,jonka lääkäri voisi pistää potilaaseen ja sitten se paniikki menisi ohi?

Muutkin keinot tervetulleita. Liikunnallinen en ole eikä liikummalla ole kokemukseni mukaan yhtään mitään vaikutuksia, siksi en kai liikunnasta välitäkään.

No ei oikein ole sellaista ainetta. Anestesiassa käytettävästä ketamiinista on kyllä tehty tutkimuksia että tietyllä määrällä veisi pitkäksikin aikaa masennuksen oireet lähes täysin pois, mutta kestää tosiaan määräajan. Mutta lienee haaveunelma vain, että täällä kieltojen luvatussa maassa saisi edes erityislupaa tuollaiseen.

Temesta vie mulla Xanoria paremmin ahdistusta pois akuutisti. Rivatril on varsin pitkävaikutteinen ja toimii monella pienellä annoksella jatkuvassakin käytössä. Mä olen kokeillut kaikkia bentsoja ym. ym. kun masislääkkeet tai neuroleptit on tuonu vain haitat.

Mitä luultavimmin lääkäri tarjoaa seuraavaksi ketiapiinia (Ketipinor, Seroquel), mutta skitsolääkkeiden syöminen on hieman kyseenalaista terveyden kannalta ja muutenkin jos ei ole vakavaa psyykkistä sairautta. Valitettavasti hoitopolitiikka on se, että potilaat jätetään heitteille.

Kyllä voi olla joku masislääke joka auttaa todella tohon ongelmaan, mutta se on arpapeliä kyllä sen hakeminen.

Olen noin vuodesta 1985 saakka kokeillut aikanaan kaikki markkinoilla olleet lääkkeet, monista tuli pahoja sivuvaikutuksia. Mahdoton käyttää, jos autolla ajaessa ajautuu vastakkaiselle kaistalle tai työssä rupeaa huippaamaan niin ettei pysy pystyssä. Lopetin olemasta lääkkeiden koekaniinina noin kymmenen vuotta sitten. Nykyisestä lääkityksestä ei tule sivuvaikutuksia. Ongelma on vain se, ettei se tehoa pahoihin paniikkeihin, jotka lähtevät liikkeelle jopa ilman syytä. Siksipä kukaan terapeuttikaan ei ole kyennyt minua auttamaan.

Mitään hoitokontakteja ei enää ole. Työterveyshoitajalle voi tietysti mennä puhumaan, mutta hän kysyy, että mitä nyt haluaisit asialle tehdä. Minä vastaan: haluan pois paniikintunteen. Johon hän: miten se tapahtuu?

Mitä hyötyä?

Miksei kukaan auta enää?

Ei kai kukaan saa kymmeniä vuosia terapiaa? sehän ei toimi jos se ei nopeammin
auta turhaa lääkkeet ovat halvempia.

No en tietenkään tarkoita, että olisin käynyt yhdellä ja samalla terapeutilla, pisimmät hoitosuhteet ovat olleet 5-7 vuotta. Mutta kyllä siitä kymmeniä vuosia kalenteriajassa kertyy. Alkoi paljon ennen lääkkeitä, joskus 1970-luvun alussa.

Miten saa ahdistuksen poikki. Hyvin aseteltu kysymys, kuin pitkän häppäysputken poikki. Toivottavasti se ennen eläkeikää katkeaa.
Oma elämäni on ollut yhtä vuoristokiipeilyä murrosiästä asti, se murrosikä jatkyy yhä. On ollut pakko etsiä joku keino, jolla vituksesta pääsee edes lomalle.

Tuhannet suomalaiset pääsevät ahdistuksesta ja masennuksesta lomalle erilaisten menetelmien avulla. Itse löysin netin kautta reikimeditaatio menetelmän.
Tämä polku on jatkunut ehkä kuutisen vuotta. Silti se yhä on arvoituksellinen menetelmä. Sillä menestyy, miten menestyy vain tyhjyyteen hyppäämään valmiit tyypit.

Käytännössä tottunut meditoija ottaa päivittäin lomaa pääsemällä transsitilaan. Siihen pääsen noin varttitunnissa. Kerron eilisestä.
Transsi on tressaantuneelle tyypille kuin salaman jättämä uoma. Siihen uomaan altautuu ilma, kuuluu ukkosen jyrinää.
Tressikierteessä elänvän tyypin meditaation tuomaan tilaan loikkaa esim. syvä depressio, kuten mm. eilen.

Ellei olisi niin pitkää m-putkea päällä, ei pystyisi depiskuiluun pudonneena jatkaa harjoitusta, medipellet voivat, koska sisäeritysjärjestelmänsä ovat jo kehittyneet.
Meditaatio kaivaa keskushermostosta tarvittavan energian, ja paineet poistuvat mäkeen. Medipelle valjastaa tahdonvoimansa arkihelvetistä selviämään.

Taas tänään armoton vitutus päällä tuntikausia, parhaillaankin. Mut se loma. Se tulee illalla. Iltarentoutuminen sallii hyvän yöunen.
Eikä vaan unen vaan paljon kompensaatiota, ikäänkuin hyvitystä kurjalle päivälle, unikakkiainen loihtii taululle niin huikeita uninäytelmiä, että vielä aamullakin herää levänneenä kuin lomamatkan tehneenä.

--Tuhannet suomalaiset pääsevät ahdistuksesta ja masennuksesta lomalle erilaisten menetelmien avulla.--

Niin?

alkperäinen, että paniikkikohtaukset voisi aiheuttaa juuri ne lääkkeet joita syöt? Koska elimistösi on rasitettu jo vuosia lääke pois - lääke taas systeemillä, kuten kerroit olleesi koekaniini, nyt elimistö ja aivot alkaa oireilla tosissaan. Eivät terapeutit voi auttaa silloin kun lääkkeet ovat sairauden aiheuttajana.

Eikös xanor ole benzo? Tietoa saat sen tuomista haitoista

www.benzo.org.uk/amisc/finnishmanual.pdf

Toivottavasti tästä tiedosta on apua.

Olen kyllästymiseen saakka lukenut netistä siitä, miten benzot aiheuttavat ahdistusta.

Minulla ahdistus alkoi 1950-luvun alussa ja sitä oli jatkuvasti, pahin aika oli varmaankin 1960-luvulla. Ensimmäiset benzot olen syönyt joskus 1980/1990 -luvun vaihteessa. Myös muuta lääkitystä kokeiltu, mutta sivuvaikutusten tähden tähän palattu. Ennen lääkityksen aloittamista oli erilaisia terapioita ehtinyt olla jo noin 15 vuotta.

Mitenkähän se lapsuus- ja nuoruusaikainen ahdistus on yhteydessä siihen, että siihen maailmanaikaan ei edes ollut benzoja?

Ja mitenkähän siitä ennen benzoja läpikäymästäni terapiasta ei ollut mitään hyötyä, vaikka benzot muka aiheuttavat sen, että terapia ei tehoa?

On varmasti olemassa joitain ihan todostettujakin näyttöjä siitä, että yksi asia johtaa toiseen ja asioilla on syy-seuraussuhteita. Ei kuitenkaan kannata tarjota selityksiä joka paikkaan aina ja kaikkialla. Keuhkosyöpäänkin voi kuolla, vaikka ei olisi elämässään polttanut ainuttakaan savuketta. Ja maksasairauksia on myös muilla kuin alkoholisteilla.

Asiat ja tapahtumat aiheuttavat ahdistusta, tutki mikä itsellä. Lisäksi fyysinen ympäristö ja ärsykkeet joskus. Tutki mikä omalla kohdalla. Ja siihen voi sitten jotenkin vaikuttaa jos voi ajan kanssa. Vältä kofeiinia.

Älä ainakaan yritä pakotaa ittees välttelemään mitään, se ruokkii ihan mukavasti kyseistä tilaa.. itelläki on aivan perse olo nytten, mutta luulen tiedostavani että tämäkin olo paranee tästä pikkuhiljaa.. aikaa pitää itselleen antaa, mutta kärsivällisyys ei tunnu koskaan riittävän.

Tsemppiä!

Monia ihmisiä auttaa jo tieto että tämä pimeän lisääntyminen pysähtyy jo runsaan kahen viikon päästä. Syksyhän on ollut harvinaisen pimeä ja synkkä.
Jos kellä asiat ovat kohdillaan, syksy ja talvi menee totutulla rutiinilla. Itelläkin on isoja haasteita mm. asumisen ja huonon rahatilanteen takia.

Minun mielestäni säihin ei voi vaikuttaa, joten niistä on turha ottaa patteja. Kyllä tietysti olisi mukavaa, kun talven saisi pois kalenterista, mutta kun ei, niin so what.

Paniikki poikki, kun kerroit kaiken alkaneen jo -50luvulla, arvelen, että kaiken takana on amalgaamipaikat, joita silloin laitettiin kaikkien lasten suihin. Nyt olet kärsinyt niiden aiheuttamasta myrkytystilasta koko ikäsi.

Minä pääsin onneksi hyppäämään pois ainaisista paniikki- uupumus- ym. kohtauksista ennen kuin minut olisi leimattu psyykkisesti sairaaksi ja olisin saanut siihen sen lääkityksen. Lääkkeet olisivat vain pahentaneet tilannetta, koska elimistön olisi pitänyt taistella sekä elohopean että lääkkeiden haittoja vastaan. Luultavasti olisin nyt jossain kroonikko-osastolla, niin huonossa kunnossa olin silloin.

80-luvulla amalgaamista kirjoiteltiin kovasti kun ihmiset ja muutamat lääkäritkin tajusivat mitä ne aiheuttavat ihmisille. Silloin minulla vaihdettiin kaikki muovipaikkoihin.

Ihmeellinen muutos, mikä alkoi pikkuhiljaa sen jälkeen voinnissa.

Olisikohan tästä jotain uutta vinkkiä sinulle.

Kyllä ne syyt ovat valitettavasti muualla kuin suussa. Kunpa se olisikin niin yksinkertaista. Sitäpaitsi vasta kansakoulussa hampaita alettiin paikata, minä olin ahdistunut jo vusoia aiemmin.

Syitä ei nyt enää kannata velloa, vaan sitä, miten sen jatkuvan ahdistuksen saa poikki. Sehän pysyy päällä jo pelkästään siksi, ettei veri kierrä kunnolla. Hyppääminen avantoon saisi veren kiertämään, mutta milläs hyppäät, jos lähimpään avantoon on matkaa pari sataa kilometriä (aiemmin olen todennut auttavan ainakin hetkellisesti). Olen kokeillut kuumia ja kylmiä suihkuja vuoronperään, ei samaa vaikutusta, mutta parhaimmillaan herättää aamulla kummasti.

Ihan selvästi jo kerroit eräästä syystä. Elimistössäsi on joku tekijä joka lamaannuttaa sinua, tuo kylmä-kuuma suihku kertoo sen. Kun sen keksit apu voisi olla lähellä. Usko tai älä, mutta joskus se on pienestä kiinni.

Lääkkeet lamauttavat elimistön toimintaa myös. Ikääntyminen vahvistaa sitä.

sittenkin paniikin aiheuttaja on benzot. Niiden vaikutus voi olla joskus sellainen, että sitä ei itse tunnista.

Toleranssi rajan nousu liittyy aina lääkkeisiin. Jos niitä ei nosta, vieroitusoireet tulevat. Joskus vieroitusoireet ovat saman tyyppisiä kuin itse sairaus, silloin lääkäri sanoo, että jahas nyt sairautesi on pahentunut ja antaa lisää/vaihtaa lääkettä.

Aina ei tarvitse edes päiväannosta. Oletko koskaan pannut merkille, että kun et ota täyttä annosta, paniikki liittyisi jotenkin lähelle sellaista ajankohtaa. Joskus se voi tulla viiveelläkin.

Eihän sitä voi poissulkeakaan, että pitkään käytettyinä benzoilla voi olla sivuvaikutuksia. Mutta osoitapa se tai ole osoittamatta, mene ja tiedä. Ja mikä on vaihtoehto?

En ota täyttä päiväannosta silloin, kun en tarvitse lääkettä. Eli paniikki ei liity mitenkään lääkkeiden ottamattomuuteen. Jos nyt ymmärsin tuon edellisen viestin oikein.

Ajattelen lääkkeistä siten, että ne otetaan sitä sen enempää miettimättä, siinä kuin joku hormonikorvaushoitokin tai joillalkuilla verenpainelääkitys. Muutoin eletään normaalia elämää, käydään töissä, ollaan tekemisissä ihmisten kanssa ja niin edelleen.