Olin eilen illalla oikein oiva avopuoliso kun en vinkunut enkä valittanut kun jätkä halusi lähteä baariin.. Ihan hyvä kun käy välillä tuulettumassa.. Mut meni pari tuntia ja ies tulee pyytämään pankkikortta lainaan ja sanoi ettei ole varmasti pettänyt minua. Kysyin että miksi tuollaista sanoo, niin väitti että näytin niin levottomalta, mut annoin kortin kuitenkin ja toivotin iloista iltaa. Ja minä tyhmä luotin että se olisi vain minun.. Sit se tuli neljän jälkeen kotiin ja kertoi kuinka minä olen oikea miehen unelma kun ei tarvitse pelätä että pettäisin kun itse oli joutunut todistamaan sitä kuinka ystävälle oli käynyt illalla kun sen akka oli baarissa suudellut toista miestä.. Sit mun miehen puhelin soi ja se vastas hyvin hätäisesti, sanoi luuriin olevansa kotona ja soittavansa tälle soittajalle aamulla.. Joku kello alkoi soida mun päässä. Olin hyvin ilkeä, ja ehkä loukkasinkin mieheni yksityisyyttä. Mutta oli pakko katsoa kuka soitti. Odotin että jätkä sammuu ja nappasin puhelimen.. Joku jätkähän siellä oli soittanut... olevinaan..
Selasin vielä viestit läpi niin se oli sen veljen likkakaverin sisko. Jätkäni oli laittanut sille sellaisia viestejä että on kiinnostunut kyseisestä tytöstä mutta ei uskalla tehdä mitään ennen kuin on selvittänyt ongelmansa minun kanssa. Mutta lupaa soitella paljon.. Ja ainoa asia mikä minua vituttaa on se, että minä en tiennyt meillä olevan mitän ongelmia.. Olen pakannut tämän yön ja jätkä nukkuu edelleen makkarissa. Aion sanoa hyvästi heti kun se herää.. Tuntuu pahalta. En olisi voinut uskoa.... Takana kolme vuotta yhteistä elämää, kaksi vuotta kihloissa, ja sen lisäksi mukavasti lainaa minun nimissä... Tästä onkin hienoa aloittaa uusi elämä...
Selasin vielä viestit läpi niin se oli sen veljen likkakaverin sisko. Jätkäni oli laittanut sille sellaisia viestejä että on kiinnostunut kyseisestä tytöstä mutta ei uskalla tehdä mitään ennen kuin on selvittänyt ongelmansa minun kanssa. Mutta lupaa soitella paljon.. Ja ainoa asia mikä minua vituttaa on se, että minä en tiennyt meillä olevan mitän ongelmia.. Olen pakannut tämän yön ja jätkä nukkuu edelleen makkarissa. Aion sanoa hyvästi heti kun se herää.. Tuntuu pahalta. En olisi voinut uskoa.... Takana kolme vuotta yhteistä elämää, kaksi vuotta kihloissa, ja sen lisäksi mukavasti lainaa minun nimissä... Tästä onkin hienoa aloittaa uusi elämä...
Vastaukset 18
Vanhimmat
että selvisi tässä vaiheessa.
Tsemppiä!
Teet aivan oikein, kun lähdet heti.
Varmasti kirpaisee vähän, mutta anna sen jätkän olla, siitä ei ole sinulle mieheksi.
Olen itse mies, jonka vaimo on suurinpiirtein samalla tavoin menetellyt kuin miehesi.
Annoin anteeksi ensimmäisen kerran, se oli virhe.
Siitä alkoi liiton huonoin vaihe.
Onneksi toisella kerralla tajusin panna homman vahvalta poikki ja heitin vaimon pihalle, nyt on entistä ehonpi elämä lasten kanssa, vaikka vaimoa ei olekaan.
aika tuntuu matelevan.. se paska nukkuu edelleen.. kovasti tekisi mieli mennä vetää avarilla naamaan, mut en edes halua koskea koko jätkään enää... Jotenkin sitä ei suostu uskomaan että näin voisi sattua itselle, ja että on löytänyt Sen Oikean.. mut ei. Nyt täällä mietin pienessä päässäni, että onko niitä muita useampia.. ylitöitä on nimittäin jätkällä riittänyt ja kun ei puhelimeen vastaa niin syy on ollut aina työpaikan metelissä... voi tietysti olla tottakin, mut tässä tuntee itsensä aivan saatanan tyhmäksi :( Sanoin jätkälle jo suhteen alkumetreillä, että jos joskustuntuu siltä ettei enää kiinnosta niin sanoo suoraan ja lähtee kävelemään eikä petä. Täytyis varmaan yrittää saada unta hiukan, mut sydän hakkaa ihan liian kovaa eikä mili anna periksi.. Nyt toivoisin että olisi joku keino päästä kauas pois hetkeksi. Niinhän se on aina.. On minut enenkin jätetty.. Mutta taidan jatkaa odottelua.. toivottavasti nautin edes hiukan siitä tilanteesta kun saan lyödä sille kusipäälle sormuksen eteen ja toivottaa hyvät jatkot... Sitä en tiedä että mihin menen, mutta toivottavasti jollain kamulla olis sohva vapaana vähäksi aikaa.. tai sit täytyy soittaa porukoilla.. Itku tulee taas...
"Annoin anteeksi ensimmäisen kerran, se oli virhe."
on pettäjän luonne.
Kun pettää kerran, pettää toisenkin... Kauniit lupaukset valuvat hiekkaan.
kannattaa miettiä tarkkaan mitä tekee, älä tee hätiköityjä päätöksiä! selvitä ensin tilanteen oikea kulku, jos se kaikki on vain ikävä hairahdus miehellesi. jos teillä oli muuten kaikinpuolin hyvä suhde niin älä anna sen pahan heti voittaa. minun mieheni piti salaa yhteyttä entiseensä meidän suhteen ensimmäisen vuoden ajan ja jäi siitä sitten kiinni, entinen ei tiennyt minusta mitään. tiedän että se oli vain pilailua minun miehelleni, eikä hän tarkoittanut asioita joita sille sanoi.. meillä nimittäin oli hyvä suhde keskenämme ja mieheni katui tekoaan suuresti. minä ajattelen näin että hän sai suuren opetuksen kun oli menettää minut ja hän sitä kautta viimeistään huomasi että haluaa elää vain minun kanssani eikä kaipaa muita naisia. siitä kun mieheni jäi kiinni on nyt kulunut kaksi vuotta.. tottakai asiat vieläkin vaivaa, mutta se hyvä mitä meillä on antaa voimaa jaksaa eteenpäin yhdessä. anteeksi on osattava antaa ja virheistään oppii! mutta jos toista kertaa ei saa koskaan tulla... ota asioista selvää. voimia sinulle, tiedän ettei siulla ole juuri nyt helppoa..
Älä yleistä ! Nämä ovat vakavia asioita, sinulla voi olla sellainen tunne, mutta se ei tarkoita sitä, että niin olisi aina ja kaikissa tapauksissa. Valitettavaa, että sinulle kävi niin !
Toisaalta mietipäs, jos sinulle on kaksi kertaa käynyt jo samalla tavalla, olisiko omissa asenteissasi tai toimintatavoissasi tarkistamisen varaa ? Sitäkin kannattaa aina miettiä, kun suhde ajautuu poikki noinkin traagisesti.
Tyypillinen naisen (pettäjän?) asenne: syy on aina miehessä, jos tulee petetyksi! Ja vitun marjat! Jos suhteessa menee huonosti, se yritetään korjata tai erotaan! Pettäminen on pelkuruutta!
Nythän saat uuden elämän vain sinä olet se se joka pättää kuin se menee. Katse vain kauas tulevaisuuteen.
Hyvä, että olet niin päättänyt. Tuollainen loukaa niin pirusti.. Onneksi tunnut olevan järkevä ja lähdet pois... Hirveästi kiinnostaisi, miten sen miehellesi kerroit ja millainen reaktio oli.. Hahahhaa!!
Nauti elämästä :)
miks et laita sitä jätkää pihalle ? senhän se kuuluu lähtee veke.
Voimia sulle, ei varmasti helppoo, mutta varmasti ainut oikea ratkaisu
sinuna tekisin heti selväksi,että tällainen ei sovi sun elämääsi.kerro kaverille syyt ja perustelut miksi lähdet hänen elämästään.ei mitään anteeksi antoa nyt vaan tiukkana koko ajan.tulet varmasti kuulemaan mitä uskomattomampia selityksiä ja hätävalheita koko asiasta.suodata ne pois mielestäsi ja ole tiukkana.jos kaverisi on vähänkään mies hän ymmärtää sinun tekosi ja ottaa mitä hänelle kuuluu.mutta sanon vielä älä anna periksi nyt.sillä peli jatkuu aivan varmasti selkäsi takana uudestaan jonkin ajan kuluttua ,kunhan tilanne vähän rauhoittuu.minä olen kokenut saman asian muutamia vuosia sitten ja se oli minulle opetus jota en unohda koskaan.ja olen ottanut opikseni mitä voi seurata kun aloittaa pelin perheen selän takana. ps.ole vahva
Sun täytyy olla rohkea nainen kun pystyt päätöksen tekemään nuin helposti...ei voi kuin ihailla!!! Minun kai olisi pitänyt aikanani pystyä samaan, mutta ei onnistunut... Varmasti saat paremman elämän lähtemällä! Joko se kusipää heräsi? Kai saitte puhuttua? Ilmoittele jatkoista ja jaksamista!
Jätkä heräs.. Ja kuten useimmilla miehillä krapulassa.. sekin kärsi aivan järkyttävästä stondarista... Yritti maata sängyssä mahdollisimman suloisen näköisenä, ja yritti pyytää minua "helpottamaan" oloaan.. Sain ainakin hetken riemun tunteen kun menin istumaan jätkän päälle, sumarruin yli niinkuin suudellessa, ja vein kasvoni oikein lähelle sen paskiaisen naamaa ja totesin vain kylmästi että soittaa mieluummin sille kiinnostavammalle neitokaiselle... Samassahan minä sit lensin sen päältä pois ja sain kuunnella hetken kysymyksiä tyyliin: "mistä sä oot tollasta saanu päähäs? kuka väittää että mä petän sua?" ja sen jälkeen: "kulta sinä olet ainoa nainen jota rakastan ja en ikinä pettäis sua"... Joopa.. Sain sitten yhteen väliin sanottua että selasin sen viestit läpi.. Ja sitten sain kuulla että olen rikkonut sen yksityisyyden rajoja.. niinkuin taisin mainita ensimmäisessä aamun vuodatuksessa että siltähän minusta tuntui hiukan.. mut onneks tein sen. Ja mikä parasta tässä aamussa.. jätkä kehtas haukkua mua kusipääks kun olin repinyt valokuvat, joissa ollaan yhdessä.. mitäs helvettiä minä niillä enää tekisin? ja kysyin samaa siltäkin.. ei osannut sanoa mitään vaan alko parkumaan ja vannomaan rakkautta ja minä näytin ovea.. Saan pakata loput tavarat rauhassa. Tähän asuntoon en jää... vaatteet on pakattuna autossa, astiat on myös takakontissa. Nyt vaan täytyy keksiä miten saan loput kamat mukaan.. On kai tultava hakemaan toinen lasti, mut onneks porukoiden luo ei ole kun reilu 50km.. Toivottakaa hyvää matkaa.. tänään aloitan elämän uudelleen. Pieni haikeuden kyynel silmässä, mutta sekin kuivaa pois kun on tarpeeksi vauhtia ja hyviä ystäviä.. Kiitos kaikille jotka annoitte tämän päivän aikana tukea! Maailmasta löytyy vielä muutama kultainen sydän :´)
Voimia matkallesi!
Siitä tulee varmasti hieno ja antoisa ilman uskottomuutta. Olen aivan varma että toi oli oikea ratkaisu jota et tule koskaan katumaan. Olen jopa hieman kateellinen päättäväisyydestäsi. Varmasti se sattuu, sattuu vielä monet kerrat, mutta aika parantaa haavat ja ystävät ovat valtaisa tuki. Iso voima hali ja rutistus, sekä onnittelut rohkeudestasi!!!
Hyvää matkaa porukoiden luo, hyvää matkaa uuteen elämään, löydät rinnallesi uuden ihmisen, uskollisen kumppanin, ennemmin tai myöhemmin, usko pois
Muutaman vuoden päästä olet superonnellinen jonkun rehellisemmän kanssa, ja ihmettelet, miksi moista tyyppiä katselit yhtään. Loistavaa päättäväisyyttä, ja vähemmän kärsit näin, kuin jos olisit vielä antanut anteeksi. Ansaitset parempaa, älä tulevaisuudessakaan anna kohdella itseäsi huonosti. Monta halausta ja kaikkea hyvää sinulle!
Mitä "Murtuneelle" nykyään kuuluu? Kerro toki miten asian kanssa on käynyt ja joko jätkä ruinaa ovimaton rajassa takaisin :)
Joku oli kysellyt kuulumisia..
Nyt sain vasta uuteen asuntooni netin toimimaan ja hyvin pyyhkii.. Kyllähän se jätkä soittaa aina viikonloppuna kännissä.. tai soitti pari kertaa ja yritti ruikuttaa takaisin.. enää en vaan viitti vastata.
välillä tuntuu yksinäisinä iltoina pahalta kun ei olekkaan ketään vieressä, mutta eiköhän minunkin kainaloon kohta joku tule.. hope so.. ;)
Kaikille jaksamista! Minäkin selviydyin vaikka tuntui että mikään ei onnistu!