Miksei suomalainen puhu mielellään palkastaan? Tämä kysymys on vaivannut jo vuosia ihan filosofisessakin mielessä mutten ole kehdannut/viitsinyt missään tilanteessa vielä kysyä suoraan. Mikä siinä on, että et halua kertoa paljonko tienaat, muuta kuin ehkä netissä anonyyminä? Tämän oudon ilmiön huomaa kaikkialla, keskustelukulttuurissa niin työpaikalla virallisemmissa olosuhteissa kuin ihan vaikkapa baarissa perjantai-illan vietossa: kukaan ei halua suoraan sanoa että minäpä tienään xxxx euroa kuukaudessa tai xx euroa per tunti, ja jos joku tulisikin kysyneeksi niin sanotaan vaan "ihan tarpeeks" tai "voishan siitä enemmänkin maksaa".
Itselläni ei tämmöistä piirrettä ole. Voin ihan hyvin sanoa vaikkapa että keskivertotienesti on semmoset 3200 euroa/kk, entäs sulla? En ymmärrä tämmöistä kulttuuria. Onko kyse siitä, että jos myöntää tienaavansa vähemmän kuin toinen, kokeaa häpeää tai enemmän niin kokeaa ikään kuin loukkaavansa toista joka tienaa vähemmän (vähän samaan tapaan kuin nykykulttuurissa esim. valkoihoisena tummaihoisen kanssa keskustellessa saa olla erityisen varovainen ettei vaan syyllisty rasismiin ja loukkaa vahingossa toista)? En tiedä, mutta ainut looginen vaihtoehto mikä nyt tulee mieleen, joskin tämäkin aika naurettava suoraan sanoen. Ei se minua ainakaan loukkaa jos toinen myöntää käyneensä kouluja vähän paremmin ja nostaa siten parempaa liksaa, hatunnoston paikkahan se enemminkin on, sillä kunnioitan ahkeruutta.
Itselläni ei tämmöistä piirrettä ole. Voin ihan hyvin sanoa vaikkapa että keskivertotienesti on semmoset 3200 euroa/kk, entäs sulla? En ymmärrä tämmöistä kulttuuria. Onko kyse siitä, että jos myöntää tienaavansa vähemmän kuin toinen, kokeaa häpeää tai enemmän niin kokeaa ikään kuin loukkaavansa toista joka tienaa vähemmän (vähän samaan tapaan kuin nykykulttuurissa esim. valkoihoisena tummaihoisen kanssa keskustellessa saa olla erityisen varovainen ettei vaan syyllisty rasismiin ja loukkaa vahingossa toista)? En tiedä, mutta ainut looginen vaihtoehto mikä nyt tulee mieleen, joskin tämäkin aika naurettava suoraan sanoen. Ei se minua ainakaan loukkaa jos toinen myöntää käyneensä kouluja vähän paremmin ja nostaa siten parempaa liksaa, hatunnoston paikkahan se enemminkin on, sillä kunnioitan ahkeruutta.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Koska suurella osalla ihmisiä on ihan helvetin huono duuni, rahallisesti ja muutenkin. Pitää tehdä kauhealla kiireella paljon raskaitakin asioita ja siitä saatava korvaus on huonohko.
Kun kertoo itse olevansa parikymppinen, toisen asteen koulutuksella ja puuhastelevansa vähän töissä tietokoneella ja loppuaika omia hommia ja vielä saavansa 3000 euroa, menee tältä "huonoduuniselta" kuuppa nurin.
Tässäkin firmassa on liuta pari-kolmekymppisiä, joilla palkat alkaa kolmosella tai nelosella. Tietokonehommia eikä tosiaankaan paineta töitä niska limassa kuten tästä foorumikirjoittelusta näin aamutuimaan voikin viisas päätellä.
"Parempiduunista" aletaan vähätellä eikä uskota, että oma duuni ei tuntuisi niin huonolta. Ts. heti jos jollakin on selkeästi parempi duuni kuin itsellä, on asian oltava valhetta.
Tästä se johtuu. On olemassa oikeasti ihan helvetin loistavia duunipaikkoja, mutta niitä ei riitä kaikille.
luullaan jos on parempi palkka kuin toisella jotta tulee kateelliseksi ja jos on huonompi niin pelätään jotta muut alkaa halveksua.