Anopit on sairaita

Kyllä saa olla kiitollinen sellainen anoppi, joka on saanut toiveminiän.

Tiedän tuon tunteen. Anoppien pitäisi ymmärtää antaa aikuisen lapsensa elää omaa elämäänsä ohjailematta joko aivan avoimesti tai taustalta ovelasti tapahtumia. Olin katkera miniä, lopulta erosin. En vaan jaksanut aikuista poikalasta miehenä. Totteli äitiään kaikessa ja kun oma vaimo ehdotti jotain niin ei ikinä käynyt. Alkoi muistuttamaan isäänsä kummallisine mielipiteineen ja se huomio oli viimeinen naula suhdearkkuun.

sellainen miniä millainen anoppi ;)))

siispä,,,
sun mies saanut kaksi
paskiaista samassa paketissa ;)))

Lopetan kontrollomiseni tähän.
Älä sitten soita ja sano, että pikkujouluaikaan kersat meille.
En ota.

Mikähän siinä, ettei miehet hauku vaimojensa äitejä( anoppejaan) , mutta miehen äiti on aina se pahin ja surkein anoppi..Olisko kuitenkin niin, että poikien äidit osaavat kasvattaa poikansa hyväksymään muitakin kun itsensä ja omat vanhempansa..Taitaa suurinsyy olla vaimon mustasukkasuus miehen äitiin.

Te, jotka nyt haukutte anoppianne, älkää tehkö lapsia ettette joudu anopiksi. Ainakaan poikalapsia. Näin alkaa maailma parantua ja pikkuhiljaa väkikin vähenee.

Ja saatte viettää rauhaisaa joulua ihan yksin, sillä olettehan ehtineet erota jo monesta kehittymättömästä miehestä.

Kumma kun teille aina sattuu sellainen viallinen yksilö, etsitteköhän te alitajuisesti hoidettavaa? Johtuu varmaan siitä, että äitinne ei osannut teitä hoitaa ja siksi kapinoitte murkkuiässä. Äiti oli tyytyväinen kun lähditte eikä siksi halua edes kuulla teistä.

Jokainen tyydyttää sen tarpeen, mitä on jäänyt ilman.

Minä olen anoppi.
Olen satavarma, että todella tuntisin itseni sairaaksi tai ainakin pahoinvoivaksi, jos joutuisin anopin ominaisuudessa tekemisiin sinun kanssasi.

Onneksi maailmaan mahtuu ja voi kulkea tiensä törmäämättä sivistymättömiin miniöihin. Ikävää, että nuori mies on langennut liittoon, johon ei varmaankaan ole kypsä.