Suhteen arvojen määrittely

Olemme olleet avoliitossa nyt vasta vuoden verran.
Elämä on muotoutunut siten, että minä (mies) maksan noin 90% perheemme kuluista (auto kuluineen, ruoka,vakuutukset,muu eläminen). Onko se oikein?
Hän (nainen) maksaa kissojensa (2kpl) kulut (kissanruoka yms).
Lähdemme matkalle esim. ulkomaille niin minä maksan.
Toki hän on mukava ihmisenä, mutta kustannukset jakaantuvat tosi eriarvoisesti. Hän pitää niin, että kaikki rahat ovat yhteistä. Usein, kun minä ostan jonkin kodinkoneen/vast, niin hän sanoo tutatvilleen, että hän osti sen. Kaikki, mitä hän ostaa on hänen ja kaikki mitä minä ostan on yhteistä (pl partakone). Omaisuuden erottelu on toki helppoa,kun minä olen kaikki itse maksanut.
Millä saisi tämän muuttumaan Nytkin hän (nainen) on viikonloppuna mökillä ystävättäriensä kanssa. Sanoin, että minäkin haluaisin lähteä jonnekin, vaikkapa ruotsiin käymään, niin se on liikaa verrattuna mökkilomaan. Olenko hyväksikäytetty
8279
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 8

Vanhimmat

Olet Piste.

Äänestä

"Olenko hyväksikäytetty"

No mitäs itse ajattelet?!

Menet minne sua huvittaa. Ei siitä kukaan muu määrää kuin sinä itse.

Äänestä

Aloituksesta puuttuu sellainen relevantti tieto kuin naisen tulot. Oikeudenmukaisessa mallissa menot jaetaan luonnollisesti tulojen suhteessa.

Sinäkö tienaat ja maksat kaiken, mutta nainen päättää, miten teillä eletään ja suhteessa ollaan? Kauan aikaa sitten siippa tässä aviossa sanoi, että kun hän tienaa ja maksaa, hän myös päättää, siis minunkin puolestani. Se ei sitten loppujen lopuksi sopinut mulle eikä pelittänyt suhdettakaan parhaalla tavalla.

Aikuisen ihmisen ei tarvitse kysellä lupaa menoihinsa ja matkoihinsa eikä omaan elämäänsä, ei parisuhteissakaan. Se on arvo, josta ei ole tinkimistä.

Äänestä

Samaa mietin, mitkä on naisen tulot vai onko niitä. Ymmärrän tällaisen rahanjaon, jos väliaikaisesti toisen tulot ovat hyvin matalat, eikä kertakaikkiaan ole rahaa maksaa... mutta jos naisella on tuloja edes jonkinverran niin olisi reilua, että hän maksaa osan menoistakin sitten.

Oma tilanne tällä hetkellä se, että omat tulot paremmat kuin puolisolla. Ollaan sovittu, että vuokra ja laskut maksetaan puoliksi, hän maksaa itse tietokoneensa osamaksua pois, mutta sen jälkeen hänelle käteen jäävä on sen verran pieni määrä, että minä pääsääntöisesti ostan ruoat. Koska olisi sekin epäreilua, että toinen joutuisi käyttämään kaikki rahansa vuokraan/laskuihin, ilman että koskaan saisi itselleen ostettua mitään. Minulle jää rahaa omaan käyttöön vaikka ostankin ruoat molemmille jne.

Äänestä

onko sillä väliä kumpi kodinkoneet ostaa, jos niitä tarvitaan? jos ero tulee, sinä saat pitää kaikki vempaimesi.

sinun ei ole mikään pakko maksaa kumppanisi koti- tai matkavakuutusta, jos et halua, voit hankkia oman tilin ja pitää rahat itselläsi. ruokaakin voit ostaa sen verran nihkeästi, että naisen on pakko ostaa sitä itse. jos haluat mennä Ruotsiin mene Ruotsiin, ei ole naisesi asia päättää siitä.

Äänestä

Mitä perheen kulut ovat (asuminen, auto, ruoka, vakuutukset, muu eläminen)?

Jos tu edustaa 90% kuluista ja kissat 10%, niin nuo kissat kyllä syövtät ihan Per...ke..leesti...

Äänestä

Nainenhan pitää sua elämänsä maksajana. Aiotko akuankin katsoa sitä touhua vai laitatko naisen ojennukseen.

Äänestä

Heh, noinhan se menee.. Minunkin vaimoni meukkaa jokapuolelle että hän meillä tekee kaiken ja ostaa kaiken ruuan kotiin. Ei noteeraa minun tekemisiäni kotitaloudessa olleenkaan. Unohtanut täysin että ensimmäiset 6-7 vuotta minä olin ainoa tulonsaaja ja hän tuloton opiskelija. Kun hän aloitti työt 2002 jouduin ostamaan hänelle 13,000 euron auton jotta pääsi töihin kun julkisilla mahdotonta. Aina vuoteen 2008 minun tuloni oli 5-7,000 euroa/kk ja hänen tulonsa alle 3 tonnia. Asuntovelat maksoimme puoliksi mutta mun lompakko aukesi silloin kun teimme suuremmat suuremmat ruokaostokset ja tavarahankinnat. Myös lomareissut ja muut vapaa ajan kustannukset maksoin pääsääntöisesti minä. Sitten olin liki vuoden työtön ja hänen osuutensa arkihankintoihin suuremmat kuin minulla ja viimeiset vuodet meillä samat tulot ja vaimoni osuus noin 60-70% ruokahankinnoista. Tämän takia hänellä on se käsitys että hän maksaa meillä kaiken. Huolimatta siitä että minä makselen kaikenlaisia muita kuluja kuten asuntovaunun ja veneen hankinnat että ylläpito. Myös poikamme melko kalliit harrastuskustannukset. Myös vapaanajan kustannuksemme.
Tässä keväällä oli ero lähellä ja rauhaisasti keskusteltiin miten omaisuuden ja irtaimiston jako tapahtuisi oikeudenmukaisesti. No asunto puoliksi ja irtomaisuus sen mukaan mitä kukin ostanut tai saannut tuttaviltaan.
Teimme pienen inventaarion ja hän oli hieman hämmentynyt kun tajusi että 18 yhteiselovuoden jälkeen hänen muuttokuormansa hieman karrikoiden sanottuna mahtuisi hänen autonsa peräkonttiin ja minun vaatisi rekan. No päätimme jatkaa liittoamme ja nykyään kerämme kuitit ja kerran kuussa tasataan ruokalaskut ja muuta hankinnat. Joten sen suhteen ei enää synny erimielisyyksiä. Kunhan vain keksisin vielä mitän saisin hänet noteeraamaan minun tekemää osuutta kodin muissa askareissa kuten esim.siivouksessa ja ruuanteossa.:)

"Nytkin hän (nainen) on viikonloppuna mökillä ystävättäriensä kanssa. Sanoin, että minäkin haluaisin lähteä jonnekin, vaikkapa ruotsiin käymään, niin se on liikaa verrattuna mökkilomaan""

Tuota ongelmaa meillä ei koskaan ole ollut viihdymme paljon yhdessä ole´mme aina samaa mieltä vapaan ajan vietosta. Myös siitä että kumpikin voi lähteä joskus yksinkin. Viimeksi lähdin pojan kanssa hotelliristeilylle Tallinaan ja hyväksyi täysin että tämmöinen isä/poika risteily hienoa. Kumpikaan ei ole kieltänyt toisen menemisiä. Jos sinun puolisosi näinkin alussa rupeaa asettamaan sinulle tiukkoja rajoituksia niin harkitse suhteen jatkamista.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


suuhteetentako kirjoitti:

Olemme olleet avoliitossa nyt vasta vuoden verran.
Elämä on muotoutunut siten, että minä (mies) maksan noin 90% perheemme kuluista (auto kuluineen, ruoka,vakuutukset,muu eläminen). Onko se oikein?
Hän (nainen) maksaa kissojensa (2kpl) kulut (kissanruoka yms).
Lähdemme matkalle esim. ulkomaille niin minä maksan.
Toki hän on mukava ihmisenä, mutta kustannukset jakaantuvat tosi eriarvoisesti. Hän pitää niin, että kaikki rahat ovat yhteistä. Usein, kun minä ostan jonkin kodinkoneen/vast, niin hän sanoo tutatvilleen, että hän osti sen. Kaikki, mitä hän ostaa on hänen ja kaikki mitä minä ostan on yhteistä (pl partakone). Omaisuuden erottelu on toki helppoa,kun minä olen kaikki itse maksanut.
Millä saisi tämän muuttumaan Nytkin hän (nainen) on viikonloppuna mökillä ystävättäriensä kanssa. Sanoin, että minäkin haluaisin lähteä jonnekin, vaikkapa ruotsiin käymään, niin se on liikaa verrattuna mökkilomaan. Olenko hyväksikäytetty

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu