Onko tällä palstalla yhtäkään kakkosta joka uskaltaa myöntää että on tuntenut huonoa omaatuntoa tietämätöntä vaimoa kohtaan?
Huomio kakkoset!!
justwannaknow
25295
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 25
Vanhimmat
Täytyy myöntää, että en. Olen suhteessa mieheen. Vaimonsa ei kuulu siihen suhteeseen millään tavalla.
Luepa tuosta alempaa otsikolla naispaskiainen....minulla on omatuntoa sen toisenkin puolesta, mies ei ola naimisissa vaan elelee kuin poikamies ja on höynäyttänyt minua ja sitä kenen kanssa seurustelee......mutta paha saa palkkansa, vaikka keljuttaakin sen toisen naisen puolesta millä tavalla hän saa kaikesta valehtelusta tietää.
Uskoisin, että kaikki nuo kirjoitukset, joissa haukutaan moitiaan tuota tietämätöntä puolisoa ovat oman syyllisyyden vuoksi kirjoitettuja.
TÄÄLLÄ
Ei ole mitään omantunnontuskia. Vaimo on ollut itse kakkosena aiemmin suhteissaan ja nykyistä miestäänkin pettänyt monta kertaa. Eivät ne vaimot mitään pulmusia aina ole!!
Minä ainakin tunsin, monen monta kertaa. Vaikka mies sanoi aina, että uskottomuus on hänen valintansa, silti tunsin valtavaa syyllisyyttä. En ole tunteeton, enkä empatiakyvytön. Toisinaan syyllisyys meni niin syvälle, etten esimerkiksi pystynyt rakastelemaan miehen kanssa, koska mietin, miten pahalta vaimosta tuntuisi, jos hän saisi tietää meistä. No, lopulta mies kertoi vaimolle, ja sanoi haluavansa erota vaimostaan.
Mutta ymmärrän myös sen, että aivan varmasti on kakkosia, jotka ajattelevat, että he ovat suhteessa mieheen eivätkä edes tunne vaimoa, miksi heidän pitäisi tuntea syyllisyyttä. Tosin tunteet eivät kysy pitäisikö vai ei? Tunteet syntyvät syvemmältä.
No ei tietenkään olen suhteessa mieheen enkä hänen vaimoonsa!
En halua edes tietää vaimosta mitään:))))
No miksi ette kaikki kolme nai keskenään?? kakkosethan on KAIKKI niin hutsakkeita että nehän voisi vaikka vaimonkin pimpsan nuolla siinä samalla!!!!!=)
No enpä tiedä, mitä "uskaltamista" tuon myöntämisessä on..?
Sen myöntämisessä kai on enemmän, ettei vaimo hetkauta millään tavalla? Tosin ehkä "uskaltaa"-sanan tilalla pitäisi käytää sanaa "kehtaa"?
No, minä kehtaan myöntää, ettei vaimon olemassa olo vaivaa minua mitenkään. Salasuhdetta on jatkunut vuosia ja itseasiassa vaimon tunsin "matkan päästä" ennen kuin tutustuin mieheen. En voi sanoa tuntevani naista, mutta aiemmin saamani mielikuva... No, ehkä se madalsi kynnystä lähteä leikkiin mukaan.
Nainen tietää minusta, mutta välittää ilmeisesti yhtä vähän kuin minä hänestä.
Mitä mieltä oikeasti on tapailla ukkomiestä, jos ajatuksena ei edes ole muu kuin seksi ja yhdessä vietetty aika?! Mutta ei siis yhteinen tulevaisuus. En ymmärrä, minkälainen mies voi kusettaa vaimoaan niin, mutta en myöskään sitä, miten kukaan nainen haluaisi elää vain kakkosena ja samalla loukata sitä vaimoa?
Ja kyllä, minäkin olen kakkonen, mutta me suunnittelemme yhteistä tulevaisuutta ja mies eroa.
Kaikki kakkoset eivät kaipaa perinteistä parisuhdetta tai ukkomiestä kokonaan itselleen. Rusinat saa pullasta, puolisot keittävät puuron ja kakkoset tarjoavat herkut. Rumaa mutta totta.
Kun ikää on 40 ja eron jälkeen elämä vakiintunutta toisella kymmenellä olevien lapsien kanssa, ei ole kiire minnekään. Mies on naimisissa ja todennut, ettei suhteestamme huolimatta halua sotkea lastensa elämää erolla, ainakaan tässä vaiheessa. Hän elää omaa hyvin sujavaa arkeaan perheensä kanssa, minä omaani. Meillä on oma maailmamme, kun tapaamme ja se antaa paljon....
En sano, ettenkö voisi haluta yhteistä tulevaisuutta tämän miehen kanssa, koska onhan minulla paljon tunteita häntä kohtaan... Vuosien saatossa toinen, toisen ajatukset ja tavat ovat käyneet tutuiksi ja vähän vastentahtoisestikin olen joutunut myöntämään, että tässä on mies, jonka mahdolliset "viatkin" ovat minusta vain "ominaisuuksia"... Ja mies on todennut, että siitä huomimatta, että olen vaikea pässinpää, minussa riittää haastetta ja kipinää lämmittämään häntä vaikka loppuiän.
Vähäsen särähtää tuo lauseesi: " miten kukaan nainen haluaisi elää vain kakkosena ja samalla loukata sitä vaimoa? "... Siis sekö ei loukkaa vaimoa, että mies eroaa hänestä sinun vuoksesi?
Kävi lähinnä sääliksi, huonoa omaatuntoa en potenut missään vaiheessa. Päinvastoin lähes mielihyvää, voittamisen ja paremmuuden tunnetta.
toka2 olet arvoton lumppu!!
En oikeastaan pode huonoa omatuntoa. Miehen valinta oli lähteä rinnakkaissuhteeseen. Mutta säälin vaimoa, koska hän ei tiedä mitä miehensä tekee. Hän ehkä epäilee, muttei tiedä, että miehellänsä tiivis rinnakkaissuhde jo kolme vuotta. Jollain tavalla surullista kaiken kaikkiaan. Mutta toisaalta, myös ei voi tietää minkälainen vaimo on, mikä on hänen osuutensa pettämiseen. Pettäminen kai kuitenkin on enimmäkseen seuraus siitä, että parisuhde ei toimi.
Pettäminen liittyy useinkin pettäjän henkilökohtaiseen problematiikkaan, vaikkapa vanhoihin käsittelemättömiin juttuihin. Nämä toki heijastuvat parisuhteeseen, mutta eivät siis aina johdu parisuhteesta. Moni pettäjä pitää puolisoaan hyvänä ihmisenä, ei niinkään syyllisenä mihinkään. Tosin sitten syyllisyyden tunnetta vähentääkseen tai tekoaan oikeuttaakseen saattaa syytellä puolisoa asiasta kuin asiasta.
Tuo tietämättömyys ja epäily on kamalaa ja siksi voin tuntea huonoa omaatuntoa vaimon pahasta olosta. Hän kuitenkin varmasti huomaa, että joku mättää.
Suoraan sanoen olen tuntenut hienoista vihaa vaimoa kohtaan. Varattu mies sai minut ansaan jutuillaan erostaan tms. muuta skeidaa. Myöhemmin sain kuulla, että mies oli pettänyt vaimoaan jo moneen otteeseen, esim. neljän vuoden pettämisjuttu, josta vaimokin oli saanut tietää. Ja vaimo sieti tällaista. Sallimalla miehelleen pettämisen vaimo tavallaan edesauttoi sitä, että hänen miehensä vahingoitti usean vapaan naisen elämää. Mies olisi pitänyt laittaa kunnolla aisoihin vaimon toimesta. Mies valehteli aivan solkenaan. Vaimo oli tietysti aina päästänyt kuin koiran veräjästä. Mies oli oppinut, että hän saa tehdä mitä vaan.
Miten vaimon olisi pitänyt laittaa mies kunnolla aisoihin??????????Lapset laitetaan aisoihin, ei aikuista miestä.
Aikuinen mies pistetään aisoihin jättämällä hänet. Jos ei halua jättää pettävää miestä, tämä tulee ohjata hoitoon, esim. parisuhdeterapiaan. Ei kai kukaan hullukaan ala huijarin kanssa asumaan tietäen että huijaa niin vaimoa kuin kakkosia ja kolmosiakin.
Onko typerämpää kuultu. Kyllähän kakkonen saa syyttää ihan itseään jos menee naimisissa olevan olevan miehen lässytykset uskomaan. Näitä aivottomia naisia vaan riittää, jotka pienessä päässään lyövänsä vaimon laudalta. Ja uskovat suuressa luulossaan olevansa se ensimmäinen ja ainoa toinen nainen. Haloo, herätkää nyt pahvit. Sinäkin kuvittelit, että saat tehdä mitä vain, eikö?
Aikuista ei voi ohjata hoitoon eikä terapiaan. Pitää olla oma halu mennä.
Vaimoko miehestä sellaisen k usipään teki? Kyllä se varmasti oli jo ennestään jotenkin viallinen. Mitä se jättäminen hyödyttää sua tai kakkosia yleensä, kyllä se skeidan jahauminen jatkuu sitten seuraavassakin suhteessa.
Kakkosilla vaan on sellainen kuvitelma, että vaimo on pilannut hyvän miehen.
Kusetus jatkuu niin kauan kun kusetettavia riittää ja kyllähän kunnon skeidan jauhaja ne haistaa kehen se uppoaa. Kakkoset tietää millasen vajakin kanssa ne aloittaa suhteen, onko ne sitten hulluja, enpä tiedä.
Minä oon kiihkeä kolmonen ja ylpeä siitä!! meen kyllä kakkosten ohi niin että heilahtaa.. vaimot p.erkeleet vaan v.ituttaa!
Voi voi, kuinka paljon ja kuinka monta kertaa. Olen seurannut tätä palstaa ja meillä ei oikeen mikään mene kuin täällä ylipäätänsä. Olemme varmaan poikkeus salaisuus. En lähde luettelemaan vastaan näitä patja/lupaus/kakkos/pano/vaatimus ym täysin vieraita ajatuksia tässä. Totuus on se että emme ole tekemisissä ollenkaan koska 2 perhettä menee murskaksi. Ja oltiin perheittäin tuttuja.
Vaikeaa on elää tämän asian kanssa mutta Rakkaus joskus tekee näin.
En tuntenut, mutta jos vaimo olisi saanut tietää, niin olisi hävettänyt ja olisin halunnut laittaa välittömästi koko jutun poikki. Tiedän siitä, että yksi pienempi samanlainen juttu sattui. Viestittelin miehen kanssa ja vaimonsa sattui lukemaan. Mun motto oli, että joskus kiusaus vaan käy liian suureksi, mut kenenkään elämää en saa vahingoittaa. Nykyisin en enää halua lipsua. Ällöttää oma toiminta niin paljon. Kaikki perheen pienet ja isot lapset, isovanhemmat, jotka miettii sitä miksi heidät hylättiin ja turvallisuus tuhottiin, sillä onhan sen niin, et en pelaa pelkästään itselläni, vaan panoksena on kaikki läheisesi.