Siis olen tapaillut kivaa naista noin kolme kuukautta. On nähty 1-3 kertaa viikossa. Pussailtu on mutta ei vietetty öitä yhdessä. Onko tää jo seurustelua. Miten se yleensä menee, todetaanko jossain vaiheessa yhdessä ääneen että nyt me seurustellaan vai mitä.
Miten se tapailu muuttuu seurusteluksi
Neuvoton1
202055
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
riippuu iästä. teinit voi sopia, että ny seukataan, mutta ei vanhempana sovita sellaisia. sitä vaan ollaan yhdessä ilman mitään erillisiä sopimuksia.
Ei muuten olla. Ei mun kanssa ainakaan tarvitse kuvitella seurustelevansa, jos ollaan muutaman kerran treffeillä käyty eikä mistään suhteen laadusta edes puhuttu. Ei pidä ottaa niin itsestään selvänä. Voip olla että toinen näkee asian kovin eri tavalla.
paskapuhetta, kyllä sitä vaan puhutaan että hei missä nyt mennään ja mitä tämä nyt oikein on
Tottakai kannattaa kysyä, jos asia vaivaa. Omissa seurusteluissani on aina enemmän tai vähemmän puhuttu tuosta suoraan. Ja ihan aikuinen olen. Mitään ei kannata mennä olettamaan tai kysymättä pitämään itsestäänselvyytenä. Reippaasti vain kysyt niin sillä se selviää.
Mitä "seurusteleminen" sinulle sitten tarkoittaisi? Miten se eroaisi tästä mitä nyt teette?
On se silti parempi, että on joku "sopimus".
Ne ilmeet ,kun mennään sukulaisvierailulle, ja toinen kertoo seurustelevansa ja toinen ei tiedä asiaa.. Ne ilmeet ovat mielenkiintoisen näköisiä.. :/
kyllä joku varmuus pitää asiasta olla :)
Mulla on itselläni samanlainen tilanne, että oon tapaillut miestä noin pari kuukautta. Tosin meillä oli alusta asti vetovoima toisiimme seksuaalisessa mielessä lähinnä ja nyt vasta olen vähitellen tutustunut mieheen. Teidän kohdallanne, jos ette ole viettänyt öitä yhdessä, niin toi kuulostaa tosiaan semmoselta, että voisi ihan hyvin kohta seurustellakin :)
Mutta oon sitä mieltä myös, että kyllä asioista on sovittava. Ei voi vain olettaa, koska tosiaan ihmiset ajattelee asioita niin eri tavalla. Toiselle joku voi olla jo seurustelua ja toinen elää vasta tapailuvaiheessa. Keskustelkaa naisen kanssa asiasta. Ota asia jotenkin hienovaraisesti esille. Aloita esimerkiksi kertomalla omista tunteistasi naista kohtaan tms. ja jos nainen vastaa tuntevansa samoin, voit jatkaa jotenkin, että mitä hän ajattelee suhteestanne? Ja sitä kautta keskustelkaa asiat halki.
Tsemppiä !
Sanoisin, että seurustelua se alkaa olla siinä vaiheessa, kun yhteistä tulevaisuutta suunnitellaan. Kaikki muu aika ennen sitä on tapailua. "Seurustellaanko me nyt"- lähestymistapa ei oikein toimi. Minulle (mies) tämä on mennyt sillä tavalla, että olen ollut tapailuvaiheen aikana aktiivinen, eli järjestänyt treffejä, kiittänyt treffeistä ja katsonut miten nainen siihen reagoi. Joskus vaan nainen on alunpitäen niin ihastunut, että hänen mielestä viikon tapailun jälkeen olemme seurustelleet.
Ei sitä seurusteluksi voi sanoa jollei ole seksiä harrastanut.
Entä ne parit, jotka harrastavat seksiä vasta häiden jälkeen, eivätkö he siis seurustele ollenkaan ;)))
Miksi ei voi?
Kelpaisiko tällainen määritelmä.
Tapailu: sellaista kahden henkilön yhteydenpitoa, jossa seuraava yhteydenottoaminen toiseen voidaan jättää pois kummankaan sitä suurememmin ihmettelemättä. Toki siis toinen voi jonkun ajan päästä kysyä, mihin katosit, mutta tähän "katoamiseen" ei odoteta mitään selitystä. Riittävää asiassa on, että ei kiinnosta enempää.
Seurustelu: suhde kahden henkilön välillä on niin vakiintunut, että toisen osapuolen yhteydenoton katkeaminen koetaan ongelmana ja edellyttää myös selitystä toiselle, miksi suhde katkaistaan nyt juuri.
Jokaisella tähän tapailu -- > vakiintuminen seurusteluksi kuluu eripituinen aikajakso, jolloin mitään täsmällistä aikataulua ei voida yleisesti todeta. Siksi asiasta voi olla tarpeen puhua pariskunnan kesken, jos siitä ei muuten luontevasti tule selvyyttä. Kokemattomilla tällaista epäselvyyttä voi helpommin olla, joten nuoremmilla lie siis tarvetta puhua siitä.
Itse arvelisin, että ei tuohon montaa viikkoa mene, jos viikottain jopa useamman kerran tavataan.
Hyvä kysymys. En oikein itsekään tiedä näitä asioita, mutta luulisi, että tilanne etenee tilannekohtaisesti. Miksi haluat määritellä jollain tietyillä termeillä asian? Tietysti varmaan jonkinlainen keskinäinen sopimus voisi selkeyttää asiaa.
Sikäli se on musta tarpeen määritellä, että voi aiheuttaa kiusallisia tilanteita muiden ihmisten kanssa, jos ei tiedä mikä suhteen laatu on. Kahdestaan ollessa tuo ei liene niinkään ongelma. En esim. menisi puhumaan suhteesta muille niin kauan kun siitä ei kahdestaan ole sovittu. Niin kauan katson olevani vapaa kun mitään suhteesta ei ole sovittu ja silloin on vaara, että sitä toista osapuolta tulee loukanneeksi.
Jossain vaiheessa on hyvä keskustella siitä, missä mennään. Se on järkevää varsinkin nykyisin, kun on myös näitä multideittaajia. On ihmisiä, jotka voivat tapailla toista maailman tappiin ilman mitään vakavampia aikeita. Se on tavallaan väärin toista osapuolta kohtaan. Seuraava tositarina liittyy hieman samaan problematiikkaan: Mies ja nainen asuivat yhdessä. Sitten nainen päätti kysyä mieheltä, mitä mieltä mies oli suhteesta. Mies tunnusti, ettei pitkällä aikavälillä nähnyt heillä yhteistä tulevaisuutta, ei yhteisiä lapsia. Nainen oli viisas ja lopetti suhteen siihen. Kannatti puhua, eikä olettaa.
''On se silti parempi, että on joku "sopimus".
Ne ilmeet ,kun mennään sukulaisvierailulle, ja toinen kertoo seurustelevansa ja toinen ei tiedä asiaa.. Ne ilmeet ovat mielenkiintoisen näköisiä.. :/ ''
Tästä tuli mieleen, että ei kai kukaan täysjärkinen nyt vie vasta vielä tapailuvaiheessa olevaa ''tapailukaveria'' näytille sukulaisilleen tai kavereilleen. :D Miksi viedä näytille joku vanhemmilleen, joka ei edes ole vielä seurustelukumppani?? ''Tässä on Noora, hän on minun tapailukumppani'' :facepalm:
Luulis, että jos toinen tapailijoista on sitä mieltä, ettei kyseessä ole vielä seurusteluvaihe ja toinen taas ehdottaa tapaamista hänen sukulaistensa kanssa, niin tämä joka ei pidä sitä seurusteluna, sanoisi tyyliin ''eihän me tietääkseni edes seurustella vielä...''
Jos asiasta ei ole vielä täysin varma, on mielestäni hieman yli-innokkaan tahditonta kutsua toinen vaikka vanhempiensa luokse syömään tai jotain... Vähän kuin painostaisi toista ovelasti suhteeseen ennen kuin siitä on varmuutta.
jatkoa vielä edelliseen.
Eli siis toisin sanoen on mielestäni järjen vastaista ja riskialtista, että se osapuoli, joka ei pidä sitä vielä seurusteluna, tulisi mukaan sukulaisvierailulle. Hänhän on tavallaan sinkku vielä ja olisi vapaa vaikka pokaamaan jonkun tapailemansa henkilön serkun esim. mikä johtaisi tämän tapailun toisen osapuolen (kutsujan) todella noloon tilanteeseen.
Jokaiselle luulis olevan itsestään selvyys, ettei vasta tapailuvaiheessa tavata tavattavan ihmisen sukulaisia, koska siellä sukulaisvierailullahan on mielestäni yleinen sanaton käytösnormi, että heidän odotetaan sitten käyttäytyvän vähän niin kuin olisivat seurustelijoita, vaikka eivät sitä vielä ole varmuudella.
vielä pitää sekin lisätä, että sukulaisvierailuille tai kaveritapaamisille on normina tulla kutsuttavat sukulaiset/kaverit ja niiden kumppanit. Vasta tapailuvaiheessa olevat eivät ole vielä toisilleen eivät kumppaneita eivätkä kavereitakaan, vaan vasta potentiaalisia kumppaneita. Kavereita tuskin ovat myöskään siksi, että jos se tapailu päättyisi jo huomenna, niin tuskin hengailisivat sen jälkeen kavereina :D
Mä oon sanonut suoraan et haluun seurustella ja nainen on sit vastannut et joo.