Vikavirtasuojan kytkentä kaksijohtimiseen piiriin?

Vikavirtasuojakytkin on summavirtamuuntaja, joka mittaa vaiheen ja nollan summavirtaa. Jos laitteeseen menee vaihetta pitkin joku A-määrä, ja sama A-määrä tulee takaisin nollaa pitkin, ei vvsk tietenkään laukea. Jos vikatilanteissa virtaa karkaa henkilön kautta joka suoraan maahan tai kevin kautta maahan, niin suoja laukeaa.

Periaatteessa keviä ei tarvita, sillä vikavirta voi myös mennä suoraan maahan.

Kevivaaatimushan tulee käyttöolosuhteista.

Laitat jakorasian, jossa kytket nollan ja kevin yhteen, sen jälkeen jatkat kolmella johtimella, ja kytket siihen vvsk:n ja sen jälkeen haluamasi määrä pistorasioita.

summavirta kirjoitti:

Vikavirtasuojakytkin on summavirtamuuntaja, joka mittaa vaiheen ja nollan summavirtaa. Jos laitteeseen menee vaihetta pitkin joku A-määrä, ja sama A-määrä tulee takaisin nollaa pitkin, ei vvsk tietenkään laukea. Jos vikatilanteissa virtaa karkaa henkilön kautta joka suoraan maahan tai kevin kautta maahan, niin suoja laukeaa.

Periaatteessa keviä ei tarvita, sillä vikavirta voi myös mennä suoraan maahan.

Kevivaaatimushan tulee käyttöolosuhteista.

Laitat jakorasian, jossa kytket nollan ja kevin yhteen, sen jälkeen jatkat kolmella johtimella, ja kytket siihen vvsk:n ja sen jälkeen haluamasi määrä pistorasioita.

Lue lisää

Jaa että nolla ja suojamaa yhteen? Hupsista keikkaa.

nollasumma kirjoitti:

Jaa että nolla ja suojamaa yhteen? Hupsista keikkaa.

Kyllä, sillä on oikein nimikin, nollaaminen.

summavirta kirjoitti:

Vikavirtasuojakytkin on summavirtamuuntaja, joka mittaa vaiheen ja nollan summavirtaa. Jos laitteeseen menee vaihetta pitkin joku A-määrä, ja sama A-määrä tulee takaisin nollaa pitkin, ei vvsk tietenkään laukea. Jos vikatilanteissa virtaa karkaa henkilön kautta joka suoraan maahan tai kevin kautta maahan, niin suoja laukeaa.

Periaatteessa keviä ei tarvita, sillä vikavirta voi myös mennä suoraan maahan.

Kevivaaatimushan tulee käyttöolosuhteista.

Laitat jakorasian, jossa kytket nollan ja kevin yhteen, sen jälkeen jatkat kolmella johtimella, ja kytket siihen vvsk:n ja sen jälkeen haluamasi määrä pistorasioita.

Lue lisää

Vikavirtasuojan jälkeen ei saa olla nollattuja pistorasioita eikä muita nollattuja kojeita, koska varolaite ei saa katkaista suojajohdinta, eli pen-johdinta tässä tapauksessa.

summavirta kirjoitti:

Vikavirtasuojakytkin on summavirtamuuntaja, joka mittaa vaiheen ja nollan summavirtaa. Jos laitteeseen menee vaihetta pitkin joku A-määrä, ja sama A-määrä tulee takaisin nollaa pitkin, ei vvsk tietenkään laukea. Jos vikatilanteissa virtaa karkaa henkilön kautta joka suoraan maahan tai kevin kautta maahan, niin suoja laukeaa.

Periaatteessa keviä ei tarvita, sillä vikavirta voi myös mennä suoraan maahan.

Kevivaaatimushan tulee käyttöolosuhteista.

Laitat jakorasian, jossa kytket nollan ja kevin yhteen, sen jälkeen jatkat kolmella johtimella, ja kytket siihen vvsk:n ja sen jälkeen haluamasi määrä pistorasioita.

Lue lisää

JA kun kyse oli autotallista, niin maadoitettava, eli keviä tarvitaan...

Puuhastelijalle kirjoitti:

JA kun kyse oli autotallista, niin maadoitettava, eli keviä tarvitaan...

Niin, kuten kaikissa muissakin tiloissa. Ei autotalli mitenkään siinä suhteessa eroa esim. makuuhuoneesta.

niin kuin muutkin... kirjoitti:

Niin, kuten kaikissa muissakin tiloissa. Ei autotalli mitenkään siinä suhteessa eroa esim. makuuhuoneesta.

Paitsi käytännössä. Mitä virkaa makuuhuoneessa oikeastaan on sillä kevillä. Käytetäänkö tänä päivänä makuuhuoneessa mitään muita, kuin suojaeristettyjä laitteita? Autotallissa taitaa olla toisin.

summavirta kirjoitti:

Vikavirtasuojakytkin on summavirtamuuntaja, joka mittaa vaiheen ja nollan summavirtaa. Jos laitteeseen menee vaihetta pitkin joku A-määrä, ja sama A-määrä tulee takaisin nollaa pitkin, ei vvsk tietenkään laukea. Jos vikatilanteissa virtaa karkaa henkilön kautta joka suoraan maahan tai kevin kautta maahan, niin suoja laukeaa.

Periaatteessa keviä ei tarvita, sillä vikavirta voi myös mennä suoraan maahan.

Kevivaaatimushan tulee käyttöolosuhteista.

Laitat jakorasian, jossa kytket nollan ja kevin yhteen, sen jälkeen jatkat kolmella johtimella, ja kytket siihen vvsk:n ja sen jälkeen haluamasi määrä pistorasioita.

Lue lisää

Kaveri puhuu ihan asiaa. Vvsk jälkeen ihmisen keho toimii kevi johtimena, jos vaikka ihmisen kehon läpi menee tuo 30mA vvsk laukeaa. Itekkin pitkään ihmettelin että miten tämä on laillinen asennus, mutta kyllä se on ja toimii hyvin. Ei tietenkään saa näin tehdä jos ihan uutta rakennetaan, mutta vanhassa pakko, koska asiakas köyhtyisi monilla tuhansilla kun aletaan vetämään uusia kaapeleita ym.

bhfkjhglk.ö kirjoitti:

Paitsi käytännössä. Mitä virkaa makuuhuoneessa oikeastaan on sillä kevillä. Käytetäänkö tänä päivänä makuuhuoneessa mitään muita, kuin suojaeristettyjä laitteita? Autotallissa taitaa olla toisin.

Lue lisää

Esimerkiksi se, ettei saa iskua laitteen ja patterin väliltä. Tuollainen aiheutti lapsen kuoleman 1996. Oletko kuullut tietokoneista? Silitysraudasta?

nollasumma kirjoitti:

Jaa että nolla ja suojamaa yhteen? Hupsista keikkaa.

Nolla ja suoja maa ja maadoitus ja nolla johdin ja genetaattorin nolla piste on sama asia niinkuin sähköisessä miellessä samaa johdinta vaikka kaikila pisteillä kyykennässä on eri nimi

Anonyymi kirjoitti:

Nolla ja suoja maa ja maadoitus ja nolla johdin ja genetaattorin nolla piste on sama asia niinkuin sähköisessä miellessä samaa johdinta vaikka kaikila pisteillä kyykennässä on eri nimi

Lue lisää

Generaattorin nollapisteellä ei ole noiden muiden kanssa mitään tekemistä.

Anonyymi kirjoitti:

Generaattorin nollapisteellä ei ole noiden muiden kanssa mitään tekemistä.

Niinhän sinä luulet
Kun se on masdoitettuna.
On sen potentiaali juuri verkon masja nolla pisteen nimikin tulee juuri siitä siis nolla johdin


Kstdopos vaikka alkellisiakin generasttorikytkrntöjö joissa nolla pitempi on masfoitettu

Anonyymi kirjoitti:

Niinhän sinä luulet
Kun se on masdoitettuna.
On sen potentiaali juuri verkon masja nolla pisteen nimikin tulee juuri siitä siis nolla johdin


Kstdopos vaikka alkellisiakin generasttorikytkrntöjö joissa nolla pitempi on masfoitettu

Lue lisää

ja höpinät senkun jatkuvat

Anonyymi kirjoitti:

Niinhän sinä luulet
Kun se on masdoitettuna.
On sen potentiaali juuri verkon masja nolla pisteen nimikin tulee juuri siitä siis nolla johdin


Kstdopos vaikka alkellisiakin generasttorikytkrntöjö joissa nolla pitempi on masfoitettu

Lue lisää

Tämä generaattorin nollapiste höpöttäjä on tainnut olla sähkömonttöörinä joskus sata vuotta sitten, kun höyrykone pyöritti generrattoria jossain riihen katoksen alla.
Silloin vielä sähkö tuli suoraan tuosta generattorista kulutuspisteisiin ja sen nollapiste oli suorassa johtoyhteydessä niihin, mutta nykyään jo kauan aikaa voimalaitokset generaattoreineen eivät ole olleet suorassa galvaanisessa yhteydessä kuluttajiin vaan välissä muuntajat joiden nollapisteet on sitten maahan kytketty joten kuluttajilta ei ole suoraa johdollista yhteyttä generaattoreihin vaan vain se yhteys mikä maan kautta muodostuu, ja tällä ei toiminnan kanssa ole mitään merkitystä.
Eli kyseessä varsinainen senilix joka ei nykypäivästä enää mitään ymmärrä vaan vanhat jutut mielssä vain.

Oikein ymmärretty.

Luit väärin, suojamaa linkitetään vvsk tulopuolen nollaan. Toimii hienosti.

3+11 kirjoitti:

Luit väärin, suojamaa linkitetään vvsk tulopuolen nollaan. Toimii hienosti.

Sähkökytkentöjen esittäminen kirjoittamalla on tarkkaa puuhaa, niin kirjoittajan kuin lukijankin kannalta. Luettava ja kirjoitettava ajatuksen kanssa. Täällä pitäisikin olla yksinkertainen piirtotoiminto jolla voisi liittää kuvan tekstin mukaan.

Älä puhu puppua. 30 mA tuntuu valtavana kipuna eikä siitä voi irrottautua. Jo pari milliampeetia aiheuttaa kovan kivun. Suojajohdinta ei saa katkoa vikavirtasuojalla.

Anonyymi kirjoitti:

Älä puhu puppua. 30 mA tuntuu valtavana kipuna eikä siitä voi irrottautua. Jo pari milliampeetia aiheuttaa kovan kivun. Suojajohdinta ei saa katkoa vikavirtasuojalla.

Mihinkähän tämäkin kommentti liittyy?

Anonyymi kirjoitti:

Mihinkähän tämäkin kommentti liittyy?

Vikavirtasuojaukseen. Eikö se lukenut siinä?

Anonyymi kirjoitti:

Mihinkähän tämäkin kommentti liittyy?

Olen eri henkilö, mutta vastaan silti. Jokainen joka on edes vähän sähkön kanssa tekemisissä esim. siivoaa sähkökomeroita käy kurssin SFS6002 5-vuoden välein. Ei ole väliä onko kurssi täyspitkä vai maalikko versio, niin tämä perusasia käydään jokatapauksessa siellä läpi.

Anonyymi kirjoitti:

Olen eri henkilö, mutta vastaan silti. Jokainen joka on edes vähän sähkön kanssa tekemisissä esim. siivoaa sähkökomeroita käy kurssin SFS6002 5-vuoden välein. Ei ole väliä onko kurssi täyspitkä vai maalikko versio, niin tämä perusasia käydään jokatapauksessa siellä läpi.

Lue lisää

Ja taas kysyttävä mihinkähän tämäkin kommentti liittyy?

Anonyymi kirjoitti:

Vikavirtasuojaukseen. Eikö se lukenut siinä?

Kerro nyt edes kuka mielestäsi puhui puppua -mihin viestiin yritit kommentoida?

Anonyymi kirjoitti:

Olen eri henkilö, mutta vastaan silti. Jokainen joka on edes vähän sähkön kanssa tekemisissä esim. siivoaa sähkökomeroita käy kurssin SFS6002 5-vuoden välein. Ei ole väliä onko kurssi täyspitkä vai maalikko versio, niin tämä perusasia käydään jokatapauksessa siellä läpi.

Lue lisää

Missä niin sanotaan?

Anonyymi kirjoitti:

Missä niin sanotaan?

Kai jokainen itse tietää onko sama vai eri henkilö, ei sitä tarvitse missään erikseen mainita.

Onpa taas "asiantuntijoiden" keskustelua. Näyttävät menevän käsitteet sekaisin.

Lyhyesti:

Asennus saa olla asennusaikansa mukaisten määräysten mukaan tehty, jos siihen ei tehdä muutoksia. Niinpä makuhuoneessa voi olla ilman suojakosketinta oleva pistorasia, koska kyse on vaarattomista olosuhteista.

Nollaamisella tarkoitetaan suojakoskettimen ja nollan yhdistämistä suojakoskettimella varustetussa pistorasiassa. On ollut sallittua aikaan, kun kyse ei ole ollut ketjutetuista pistorasioista. Suojakosketinpistorasiaa pitää käyttää vaarallisissa käyttöolosuhteissa.

Eri olosuhteista on omat määräyksenä.

Nollan ja suojajohtimen yhdistäminen on ollut sallittua jakorasiassa. Tällä toimenpiteellä on aikanaan saatu ketjutettuihin suojakosketin pistorasioihin yhtenäinen suojajohdin, joka on ketjutettu omassa liittimessään pistorasiassa. . Saa tehdä myös nyt, jos vanhaan asennukseen liitetään uusi pistorasia tai –ketju. Ei tarvitse hakea suojajohtimelle toista päätä keskukselta asti.

Vvsk tarvitsee erillisen suojajohtimen (”kevi”) , sillä se ei välttämättä toimi oikein nollatun pistorasian edessä, koska vikavirta voi kulkea kokonaan laitteen kuoren kautta suojakosketinliittimeen ja siitä nollaan, ja edelleen vvsk:n läpi. Eli summavirta on nolla. Jos vikavirrasta osa "karkaa" maahan, voi vaihevirran ja nollavirran ero riittää vvsk:n laukaisemiseen.

Hyväksyttävä asennus kysyjän kohteessa on: kaksijohtimiseen syöttöjohtoon jakorasia, jossa olevaan nollan yhdistetään uuden asennuksen nolla ja suojajohdin (”kevi”). Jakorasiasta jatko kolmijohtimisena vvsk koteloon ja vvsk:lle. Vaihe ja nolla menevät vvsk:n läpi, suojajodin ketjutetaan omassa liittimessään. Tästä jatketaan pistorasioille.

Eikä tarvita edes kirkkovenettä.

summavirta kirjoitti:

Onpa taas "asiantuntijoiden" keskustelua. Näyttävät menevän käsitteet sekaisin.

Lyhyesti:

Asennus saa olla asennusaikansa mukaisten määräysten mukaan tehty, jos siihen ei tehdä muutoksia. Niinpä makuhuoneessa voi olla ilman suojakosketinta oleva pistorasia, koska kyse on vaarattomista olosuhteista.

Nollaamisella tarkoitetaan suojakoskettimen ja nollan yhdistämistä suojakoskettimella varustetussa pistorasiassa. On ollut sallittua aikaan, kun kyse ei ole ollut ketjutetuista pistorasioista. Suojakosketinpistorasiaa pitää käyttää vaarallisissa käyttöolosuhteissa.

Eri olosuhteista on omat määräyksenä.

Nollan ja suojajohtimen yhdistäminen on ollut sallittua jakorasiassa. Tällä toimenpiteellä on aikanaan saatu ketjutettuihin suojakosketin pistorasioihin yhtenäinen suojajohdin, joka on ketjutettu omassa liittimessään pistorasiassa. . Saa tehdä myös nyt, jos vanhaan asennukseen liitetään uusi pistorasia tai –ketju. Ei tarvitse hakea suojajohtimelle toista päätä keskukselta asti.

Vvsk tarvitsee erillisen suojajohtimen (”kevi”) , sillä se ei välttämättä toimi oikein nollatun pistorasian edessä, koska vikavirta voi kulkea kokonaan laitteen kuoren kautta suojakosketinliittimeen ja siitä nollaan, ja edelleen vvsk:n läpi. Eli summavirta on nolla. Jos vikavirrasta osa "karkaa" maahan, voi vaihevirran ja nollavirran ero riittää vvsk:n laukaisemiseen.

Hyväksyttävä asennus kysyjän kohteessa on: kaksijohtimiseen syöttöjohtoon jakorasia, jossa olevaan nollan yhdistetään uuden asennuksen nolla ja suojajohdin (”kevi”). Jakorasiasta jatko kolmijohtimisena vvsk koteloon ja vvsk:lle. Vaihe ja nolla menevät vvsk:n läpi, suojajodin ketjutetaan omassa liittimessään. Tästä jatketaan pistorasioille.

Eikä tarvita edes kirkkovenettä.

Lue lisää

Nollaa ja suojajohdinta ei missään tapauksessa saa yhdistää. Se on aivan selvästi mainittu SFS 6000:ssa.
Tuon luulisi olevan sanomaattakin selvä.

12+4 kirjoitti:

Nollaa ja suojajohdinta ei missään tapauksessa saa yhdistää. Se on aivan selvästi mainittu SFS 6000:ssa.
Tuon luulisi olevan sanomaattakin selvä.

Sanotaanko se ihan noin suoraan? Viilaan pilkku. Nolla ja suojamaa yhdistetään keskuksella, jos on nollattuja ryhmiä. Jos on nelijohdinjärjestelmä, niin amrmeeraus lanka ajaa suojamaan ja nollan virkaa. Joka merketaan keskuksen tyyppikilpeen ja kaapelin teippauksella. Ja sitten on nämä jakorasiat, jossa suoritetaan nollauksia. Yhdistetäänhän siinäkin nolla ja suojamaa. Eikö?

sunnish kirjoitti:

Sanotaanko se ihan noin suoraan? Viilaan pilkku. Nolla ja suojamaa yhdistetään keskuksella, jos on nollattuja ryhmiä. Jos on nelijohdinjärjestelmä, niin amrmeeraus lanka ajaa suojamaan ja nollan virkaa. Joka merketaan keskuksen tyyppikilpeen ja kaapelin teippauksella. Ja sitten on nämä jakorasiat, jossa suoritetaan nollauksia. Yhdistetäänhän siinäkin nolla ja suojamaa. Eikö?

Lue lisää

Sanotaanhan siellä: Kun nollasta on nollaamalla haaroitettu suojajohdin erilleen, niin tätä suojajohdinta ja nollajohdinta ei saa enää seuraavissa rasioissa yhdistää toisiinsa.

käämi kirjoitti:

Sanotaanhan siellä: Kun nollasta on nollaamalla haaroitettu suojajohdin erilleen, niin tätä suojajohdinta ja nollajohdinta ei saa enää seuraavissa rasioissa yhdistää toisiinsa.

Lue lisää

Juu tuon kyllä ymmärrän. Siinä on eri asiasta kyse, kuin edellisestä viestistä voisi ymmärtää.

sunnish kirjoitti:

Juu tuon kyllä ymmärrän. Siinä on eri asiasta kyse, kuin edellisestä viestistä voisi ymmärtää.

12 4 viestiin kommentti:

Jos uutta pistorasiaryhmää ei saa liittää kuvaamallani tavalla, niin pitääkö vetää uusi syöttö kolmijohtimisena keskukseen saakka? Eli on ryhdyttävä purkamaan seiniä tms., jotta saadaan syöttö perille asti. Entä löytyykö vapaita sulakkeita?

Entä jos keskuksessa on vain asennusajankohtaisen ratkaisun mukainen N-kisko, pitääkö rakentaa vanhaan keskukseen uusi PE-kisko, tai jos siellä on PEN-kisko, niin PE ja N on erotettava toistaan? Tai jopa koko keskus on vaihdettava uuteen, kun uusien PE tai N PE kiskojen rakentaminen ei onnistu. Hei halloo ja järki käteen!

Kyllä vanhaan järjestelmään saa liittää uusia osia kuvaamallani tavalla.

Vastaajana lienee joku amispoika, jolla ei ole mitään kokonaiskäsitystä miten sähköasennuksia ja niiden muutostöitä tehdään.

Mistä se kevi sinne tuodaan? Eikö se pikemminkin sieltä viedä?

Nyt olet ulkona kuin lumiukko juhannuksena!
Nollan kanssa ei suojamaata enää yhdistellä jos se jo erillinen on. Vikavirtasuojan syötön nollasta voi kyllä nollaamalla ottaa suojamaan, jota sitten viedään vikavirralla suojatuille kojeille.