Eli tilanne tämä:
Autotalliin rakenteilla puuhanurkka johon tulevan yhden 10A sulakkeen takaa ja johdon päässä olevan pistorasian avaamalla havaitsin että siihen tulee vain kaksi johtoa, suojamaadoitukset on nollattu itse pistorasiassa kuten yleensä noissa 70-luvun asennuksissa. Nyt haluaisin ennen tuota pistorasiaa kytkeä kiinteän vikavirtasuojan seinäasennuksena DIN-kiskoon ja koteloon , tämähän tulee ihan normisti vaiheen ja nollan väliin niinkuin pitääkin mutta jos tuon jälkeen se KeVi on taas kytketty/nollattu siellä pistorasiassa niin miten vikavirtasuoja käyttäytyy? Eli suojaako tarvittaessa vaiko täysi turhake??
Entä jos tuon kiinteän VVSK jälkeen johto tulee läpälliseen koteloon josta sähkö jaetaan useammalle laitteelle, onko siinä kotelossa ok laittaa nollajohtimen kytkentärimaan myös esim. uudemmalla piuhalla vedetty KeVi-johto joka päättyy sitten normisti pistorasiaan / lampulle / mille sähkölaitteelle tahansa? Eli nollaus jo tuossa jakorasiassa eikä vasta siellä pistorasian sisällä..?
Autotalliin rakenteilla puuhanurkka johon tulevan yhden 10A sulakkeen takaa ja johdon päässä olevan pistorasian avaamalla havaitsin että siihen tulee vain kaksi johtoa, suojamaadoitukset on nollattu itse pistorasiassa kuten yleensä noissa 70-luvun asennuksissa. Nyt haluaisin ennen tuota pistorasiaa kytkeä kiinteän vikavirtasuojan seinäasennuksena DIN-kiskoon ja koteloon , tämähän tulee ihan normisti vaiheen ja nollan väliin niinkuin pitääkin mutta jos tuon jälkeen se KeVi on taas kytketty/nollattu siellä pistorasiassa niin miten vikavirtasuoja käyttäytyy? Eli suojaako tarvittaessa vaiko täysi turhake??
Entä jos tuon kiinteän VVSK jälkeen johto tulee läpälliseen koteloon josta sähkö jaetaan useammalle laitteelle, onko siinä kotelossa ok laittaa nollajohtimen kytkentärimaan myös esim. uudemmalla piuhalla vedetty KeVi-johto joka päättyy sitten normisti pistorasiaan / lampulle / mille sähkölaitteelle tahansa? Eli nollaus jo tuossa jakorasiassa eikä vasta siellä pistorasian sisällä..?
Vastaukset 41
Vanhimmat
Nollaat sen siellä rasialla, ennen VVS. Hanki sähkäri!
Vikavirtasuoja ei suojaa nollatuissa pistorasioissa. Jotta suojaus toimisi oikein, pistorasialle pitää tuoda vikavirtasuojalta puhdas nolla erillinen suojamaadoitusjohto. Tarvitaan siis kolme johdinta kaapelissa.
Eräs ratkaisu on käyttää vikavirtasuojapistorasiaa sen alkuperäisen tilalla, jolloin kaapeleita ei tarvitse vaihtaa.
Toinen ratkaisu on asentaa se vikavirtasuoja erilliseen minikoteloon sen vanhan pistorasian läheisyyteen ja käyttää sitä vanhaa 2-napaista kaapelia vikavirran syöttökaapelina. Vikavirtasuojalta sitten vedetään uusi 3-napainen kaapeli pistorasialle.
Kannattaisi käyttää osaavaa sähkömiestä, joka samalla testaa vikavirtasuojan poiskytkentäajan ja laukaisuvirran. Niitä mittauksia ei tee-se-itse-rane osaa tai pysty tekemään kotikonsteilla.
Vikavirtasuojan jälkeisestä nollasta ei voi nollata, alkaa nimittäin vikavirtasuoja laukomaan turhankin herkästi.
Uudet, vikavirtasuojan jälkeisten kojeitten suojajohtimet on liitettävä nollaan jo ennen vikavirtasuojaa.
Vikavirtasuojakytkin on summavirtamuuntaja, joka mittaa vaiheen ja nollan summavirtaa. Jos laitteeseen menee vaihetta pitkin joku A-määrä, ja sama A-määrä tulee takaisin nollaa pitkin, ei vvsk tietenkään laukea. Jos vikatilanteissa virtaa karkaa henkilön kautta joka suoraan maahan tai kevin kautta maahan, niin suoja laukeaa.
Periaatteessa keviä ei tarvita, sillä vikavirta voi myös mennä suoraan maahan.
Kevivaaatimushan tulee käyttöolosuhteista.
Laitat jakorasian, jossa kytket nollan ja kevin yhteen, sen jälkeen jatkat kolmella johtimella, ja kytket siihen vvsk:n ja sen jälkeen haluamasi määrä pistorasioita.
Jaa että nolla ja suojamaa yhteen? Hupsista keikkaa.
Kyllä, sillä on oikein nimikin, nollaaminen.
Vikavirtasuojan jälkeen ei saa olla nollattuja pistorasioita eikä muita nollattuja kojeita, koska varolaite ei saa katkaista suojajohdinta, eli pen-johdinta tässä tapauksessa.
JA kun kyse oli autotallista, niin maadoitettava, eli keviä tarvitaan...
Niin, kuten kaikissa muissakin tiloissa. Ei autotalli mitenkään siinä suhteessa eroa esim. makuuhuoneesta.
Paitsi käytännössä. Mitä virkaa makuuhuoneessa oikeastaan on sillä kevillä. Käytetäänkö tänä päivänä makuuhuoneessa mitään muita, kuin suojaeristettyjä laitteita? Autotallissa taitaa olla toisin.
Kaveri puhuu ihan asiaa. Vvsk jälkeen ihmisen keho toimii kevi johtimena, jos vaikka ihmisen kehon läpi menee tuo 30mA vvsk laukeaa. Itekkin pitkään ihmettelin että miten tämä on laillinen asennus, mutta kyllä se on ja toimii hyvin. Ei tietenkään saa näin tehdä jos ihan uutta rakennetaan, mutta vanhassa pakko, koska asiakas köyhtyisi monilla tuhansilla kun aletaan vetämään uusia kaapeleita ym.
Esimerkiksi se, ettei saa iskua laitteen ja patterin väliltä. Tuollainen aiheutti lapsen kuoleman 1996. Oletko kuullut tietokoneista? Silitysraudasta?
Nolla ja suoja maa ja maadoitus ja nolla johdin ja genetaattorin nolla piste on sama asia niinkuin sähköisessä miellessä samaa johdinta vaikka kaikila pisteillä kyykennässä on eri nimi
Generaattorin nollapisteellä ei ole noiden muiden kanssa mitään tekemistä.
Niinhän sinä luulet
Kun se on masdoitettuna.
On sen potentiaali juuri verkon masja nolla pisteen nimikin tulee juuri siitä siis nolla johdin
Kstdopos vaikka alkellisiakin generasttorikytkrntöjö joissa nolla pitempi on masfoitettu
ja höpinät senkun jatkuvat
Tämä generaattorin nollapiste höpöttäjä on tainnut olla sähkömonttöörinä joskus sata vuotta sitten, kun höyrykone pyöritti generrattoria jossain riihen katoksen alla.
Silloin vielä sähkö tuli suoraan tuosta generattorista kulutuspisteisiin ja sen nollapiste oli suorassa johtoyhteydessä niihin, mutta nykyään jo kauan aikaa voimalaitokset generaattoreineen eivät ole olleet suorassa galvaanisessa yhteydessä kuluttajiin vaan välissä muuntajat joiden nollapisteet on sitten maahan kytketty joten kuluttajilta ei ole suoraa johdollista yhteyttä generaattoreihin vaan vain se yhteys mikä maan kautta muodostuu, ja tällä ei toiminnan kanssa ole mitään merkitystä.
Eli kyseessä varsinainen senilix joka ei nykypäivästä enää mitään ymmärrä vaan vanhat jutut mielssä vain.
Kiitoksia tiedoista. Näyttää siis siltä että kytken vaiheen ja nollan siihen VVSKn tulopuoleen normaalisti mutta nollaan kytken lisäksi lähtöpuolen KeVi-johdon. Lähdöistä jatkuu sitten vaihe ja nolla niinkuin ennenkin ja nämä kolme menee jakorasiaan josta taasen jakaantuu parille pistorasialle joista on muistettava poistaa sisäinen nollaus. Olenko ymmärtänyt oikein ja tämä kytkentä on se mikä toimii tuon VVSKn kanssa tarkoitetulla tavalla?
Oikein ymmärretty.
Aikamoinen viritys tulossa. Ei tarvitse kuin koskea suojamaadoitetun laitteen kuoreen kun kulkee jo sen verran virtaa henkilön kautta maihin, että VVSK älähtää. Uskokaa jo, ei VVSK:t toimi oikein nollatuissa ryhmissä. Ja siinähän katkaisee sitten VVSK suojamaadoituksenkin samalla jota ei saa missään tilanteessa tapahtua.
Luit väärin, suojamaa linkitetään vvsk tulopuolen nollaan. Toimii hienosti.
Sähkökytkentöjen esittäminen kirjoittamalla on tarkkaa puuhaa, niin kirjoittajan kuin lukijankin kannalta. Luettava ja kirjoitettava ajatuksen kanssa. Täällä pitäisikin olla yksinkertainen piirtotoiminto jolla voisi liittää kuvan tekstin mukaan.
Älä puhu puppua. 30 mA tuntuu valtavana kipuna eikä siitä voi irrottautua. Jo pari milliampeetia aiheuttaa kovan kivun. Suojajohdinta ei saa katkoa vikavirtasuojalla.
Mihinkähän tämäkin kommentti liittyy?
Vikavirtasuojaukseen. Eikö se lukenut siinä?
Olen eri henkilö, mutta vastaan silti. Jokainen joka on edes vähän sähkön kanssa tekemisissä esim. siivoaa sähkökomeroita käy kurssin SFS6002 5-vuoden välein. Ei ole väliä onko kurssi täyspitkä vai maalikko versio, niin tämä perusasia käydään jokatapauksessa siellä läpi.
Ja taas kysyttävä mihinkähän tämäkin kommentti liittyy?
Kerro nyt edes kuka mielestäsi puhui puppua -mihin viestiin yritit kommentoida?
Missä niin sanotaan?
Kai jokainen itse tietää onko sama vai eri henkilö, ei sitä tarvitse missään erikseen mainita.
Juu, harjoitellaan piirtämistä, aloitetaan vaikka yksinkertaisella soutuvene piirroksella.
ja kun taidot karttuu siitä sitten edetään kirkkoveneeseen..
Onpa taas "asiantuntijoiden" keskustelua. Näyttävät menevän käsitteet sekaisin.
Lyhyesti:
Asennus saa olla asennusaikansa mukaisten määräysten mukaan tehty, jos siihen ei tehdä muutoksia. Niinpä makuhuoneessa voi olla ilman suojakosketinta oleva pistorasia, koska kyse on vaarattomista olosuhteista.
Nollaamisella tarkoitetaan suojakoskettimen ja nollan yhdistämistä suojakoskettimella varustetussa pistorasiassa. On ollut sallittua aikaan, kun kyse ei ole ollut ketjutetuista pistorasioista. Suojakosketinpistorasiaa pitää käyttää vaarallisissa käyttöolosuhteissa.
Eri olosuhteista on omat määräyksenä.
Nollan ja suojajohtimen yhdistäminen on ollut sallittua jakorasiassa. Tällä toimenpiteellä on aikanaan saatu ketjutettuihin suojakosketin pistorasioihin yhtenäinen suojajohdin, joka on ketjutettu omassa liittimessään pistorasiassa. . Saa tehdä myös nyt, jos vanhaan asennukseen liitetään uusi pistorasia tai –ketju. Ei tarvitse hakea suojajohtimelle toista päätä keskukselta asti.
Vvsk tarvitsee erillisen suojajohtimen (”kevi”) , sillä se ei välttämättä toimi oikein nollatun pistorasian edessä, koska vikavirta voi kulkea kokonaan laitteen kuoren kautta suojakosketinliittimeen ja siitä nollaan, ja edelleen vvsk:n läpi. Eli summavirta on nolla. Jos vikavirrasta osa "karkaa" maahan, voi vaihevirran ja nollavirran ero riittää vvsk:n laukaisemiseen.
Hyväksyttävä asennus kysyjän kohteessa on: kaksijohtimiseen syöttöjohtoon jakorasia, jossa olevaan nollan yhdistetään uuden asennuksen nolla ja suojajohdin (”kevi”). Jakorasiasta jatko kolmijohtimisena vvsk koteloon ja vvsk:lle. Vaihe ja nolla menevät vvsk:n läpi, suojajodin ketjutetaan omassa liittimessään. Tästä jatketaan pistorasioille.
Eikä tarvita edes kirkkovenettä.
Nollaa ja suojajohdinta ei missään tapauksessa saa yhdistää. Se on aivan selvästi mainittu SFS 6000:ssa.
Tuon luulisi olevan sanomaattakin selvä.
Sanotaanko se ihan noin suoraan? Viilaan pilkku. Nolla ja suojamaa yhdistetään keskuksella, jos on nollattuja ryhmiä. Jos on nelijohdinjärjestelmä, niin amrmeeraus lanka ajaa suojamaan ja nollan virkaa. Joka merketaan keskuksen tyyppikilpeen ja kaapelin teippauksella. Ja sitten on nämä jakorasiat, jossa suoritetaan nollauksia. Yhdistetäänhän siinäkin nolla ja suojamaa. Eikö?
Sanotaanhan siellä: Kun nollasta on nollaamalla haaroitettu suojajohdin erilleen, niin tätä suojajohdinta ja nollajohdinta ei saa enää seuraavissa rasioissa yhdistää toisiinsa.
Juu tuon kyllä ymmärrän. Siinä on eri asiasta kyse, kuin edellisestä viestistä voisi ymmärtää.
12 4 viestiin kommentti:
Jos uutta pistorasiaryhmää ei saa liittää kuvaamallani tavalla, niin pitääkö vetää uusi syöttö kolmijohtimisena keskukseen saakka? Eli on ryhdyttävä purkamaan seiniä tms., jotta saadaan syöttö perille asti. Entä löytyykö vapaita sulakkeita?
Entä jos keskuksessa on vain asennusajankohtaisen ratkaisun mukainen N-kisko, pitääkö rakentaa vanhaan keskukseen uusi PE-kisko, tai jos siellä on PEN-kisko, niin PE ja N on erotettava toistaan? Tai jopa koko keskus on vaihdettava uuteen, kun uusien PE tai N PE kiskojen rakentaminen ei onnistu. Hei halloo ja järki käteen!
Kyllä vanhaan järjestelmään saa liittää uusia osia kuvaamallani tavalla.
Vastaajana lienee joku amispoika, jolla ei ole mitään kokonaiskäsitystä miten sähköasennuksia ja niiden muutostöitä tehdään.
Muuten normaalisti mutta pistorasin suojamaa siis kevi tuodaan vikavirran nollan syöttöpuolelle saman ruuvin alle nollan kanssa
Asiantuntija söhkö ja dara , gsm , puhelin tekniikka
Pätevyys suoritetu
Mistä se kevi sinne tuodaan? Eikö se pikemminkin sieltä viedä?
Nyt olet ulkona kuin lumiukko juhannuksena!
Nollan kanssa ei suojamaata enää yhdistellä jos se jo erillinen on. Vikavirtasuojan syötön nollasta voi kyllä nollaamalla ottaa suojamaan, jota sitten viedään vikavirralla suojatuille kojeille.