Olemme asuneet yhdessä 2 vuotta omistamassani asunnossa.
Meillä on ikäeroa tasan 20 vuotta. Itse (m) olen 50 vuotta ja avovaimo on 30 vuotta. Jokapäiväisessä elämässä ikäero ei tule esille. Jotkin tutut tosin kommentoivat suurta ikäeroamme. Minua se ei haittaa. Onko ikäeromme liian suuri?
Itse en enää tässä iässä halua lapsia, mutta avovaimoni haluaa 2 lasta. Tuntuu, että tämä erimielisyys rikkoo suhteemme. Toki olisin itse valmis vaikka naimisiin hänen kanssaan, mutta ilman lapsien hankkimista. Mikä eteen?
Miten selvittää tämä tilanne?
Meillä on ikäeroa tasan 20 vuotta. Itse (m) olen 50 vuotta ja avovaimo on 30 vuotta. Jokapäiväisessä elämässä ikäero ei tule esille. Jotkin tutut tosin kommentoivat suurta ikäeroamme. Minua se ei haittaa. Onko ikäeromme liian suuri?
Itse en enää tässä iässä halua lapsia, mutta avovaimoni haluaa 2 lasta. Tuntuu, että tämä erimielisyys rikkoo suhteemme. Toki olisin itse valmis vaikka naimisiin hänen kanssaan, mutta ilman lapsien hankkimista. Mikä eteen?
Miten selvittää tämä tilanne?
Vastaukset 9
Vanhimmat
Lapset ovat iso juttu naiselle. Miehet voivat lisääntyä ns. koko ikänsä, mutta naisilla mahdollisuudet ovat hyvinkin rajalliset. Jos lapset jäävät saamatta silloin, kun se mahdollista, uutta mahdollisuutta ei tule enää koskaan, kun se on takana.
Sinuna päästäsin suosiolla naisen toteuttamaan äitiyttä. On äärimmäisen itsekästä ja rakkaudetonta yrittää pitää väkisin toisesta kiinni, varsinkin näin ison asian ollessa kyseessä.
Miksi muuten mainitsit, että asunto on sinun? Miten se seikka liittyy mihinkään, saati tähän aiheeseen?
Kannattaa aina muistaa että tuollaisessa tilanteessa käyp helposti niin, että se 20v nuorempi puoliso löytää jossain vaiheessa uuden. Silloin sinä jäät viettelemään yksinäisiä eläkepäiviä.
eli suosittelisin kyllä katsomaan omanikäistä seuraa ihan kylmän itsekkäistä syistä.
Eihän sinun tilanteesi edes ole Liiposia jossa ikäero 30 v. Ovat tutut vaan katkeria. Jos homma toimii niin mikäs siinä. Ajattelin hieman samaa 20 vuotta sitten kun tapasin 5 vuotta vanhemman naiseni. Ikäeroasiat jäi äkkiä pois ja vaimoni nyt 52 vuotiaana nuorekkaampana kuin useimmat samanikäkset naiset. Pidä itsesi kunnossa ja hoikkana niin ei naisesikaan kyllästy...
Keski-ikäinen Teuvo tapasi nuorukaisensa kun tämä oli vasta teini-ikäinen (n.17v) .
Ikäeroa heillä on yli 23 vuotta, eikä hekään voi saada lapsia.
Silti he ovat olleet yhdessä jo vuosikausia ja hyvin tuntuu edelleen menevän.
Jos keski-ikäisen miehen ja nuorukaisen parisuhde toimii,
niin miksei normaali heteroparin suhde toimisi ikäerosta huolimatta?
Varsinkin ottaen huomioon että Suomessa homoseksi oli seksuaalirikos vielä 70-luvulla ja mielisairaus 80-luvulla.
Homoseksi alaikäisen kanssa oli rangaistava seksuaalirikos 1999 saakka!
Sen sijaan normaali heterosuhde yli 16-vuotiaan kanssa ei ole ollut rangaistavaa.
Vakuuttelet, ettei suuri ikäeronne vaikuta mitenkään jokapäiväiseen elämäänne. Nimenomaanhan se vaikuttaa, koska avovaimosi haluaa lapsia ja sinä et. Se voi olla naiselle niin kova paikka, että mahdollisesti päädytte eroon. Et voi päättää hänen puolestaan ja hän on ilmaissut toiveensa selkeästi. Kerroitko edes heti alussa, ettet tule hankkimaan lapsia koskaan hänen kanssaan?
Tämä on juuri sellainen asia, jossa nähdään suuren ikäeron vaikutus. Mielestäni kumpikin olette niin eri vaiheessa elämässänne, ettei taida suhteella olla tulevaisuutta.
Eihän se ole ikäero, joka tuossa vaikuttaa, vaan lapsikysymys. Eivät ne ole synonyymeja. Jos naisella olisi päässään muutakin kuin märkiä sahajauhoja, ei hänkään lapsia haluaisi, oli ikä mikä hyvänsä.
Olisi reilua avovaimoasi kohtaan, että jättäisit hänet. Hänellä on vielä aikaa etsiä itselleen sellainen kumppani, joka haluaa hänen kanssaan lapsia. 5-10 vuoden päästä se saattaa olla hänelle jo myöhäistä ja hänesta tulee katkera "emäntä".
Ero on hyvin todennäköistä kohdallanne koska tulevaisuuden haaveenne ovat niin erilaiset. Ajankohdan voitte päättää itse.
Tuota noin... Suunnilleen samanikäisenä miehenä sanoisin, että tekisit luultavasti viisaimmin nostamalla kissan pöydälle ja sanomalla naiselle, että tuon lapsikysymyksen takia on parempi erota. Erittäin suurella todennäköisyydellä hän ei lapsihaaveestaan luovu ja vaikka luopuisi, jäisi se kalvamaan häntä ja aikaa myöten katkeroittaisi.
Täysin epärationaalistahan lasten haluaminen on, mutta valitettavasti juuri ne epärationaaliset haaveet ovat vaikeimmat puristaa päästä ulos.
Ongelmana ei siis ole ikäero vaan tuo lapsiasia. Asun itse 15 vuotta itseäni nuoremman naisen kanssa, mutta meillä on eri tilanne: hänkään ei halua lapsia ja juttu on puhuttu valmiiksi jo kauan sitten lisäksi olen teettänyt vasektomian, josta hän on tietoinen, eli ymmärtää, ettei voi elättää piilotoivetta, että muuttaisin mieleni.
Joko eroatte tai suostut yrittämään lasta naisesi kanssa. Lapset ovat isolle osalle ihmisistä se elämän tärkein juttu. Et voi viedä naiseltasi mahdollisuutta äityiteen. Hän on vielä nuori, joten hän löytää kyllä uuden kumppanin, Et kerro, onko sinulla lapsia.