Kun makaa päivät pitkät sohvalla ja palkitsee itsensä herkuilla, alkaa pian housunkaulus kiristää. Asialla ovat kivikautiset geenimme, jotka eivät oikein sopeudu avaruusajan ympäristöön.
Lääketieteen tohtori Jussi Naukkarinen kirjoittaa tuoreessa Duodecim-julkaisussa geeniperimän yhteydestä nykyajan kansantauteihin.
Hänen mukaansa meitä ei ole ohjelmoitu pelkästään himoitsemaan energiaa antavia rasvoja ja sokereita. Perimämme vaikuttaa myös siihen, miten me energian käytämme.
http://elisa.net/uutiset/kotimaa/?id=96449552
Amerikkalainen geneetikko James V. Neel hämmästeli jo 50 vuotta sitten, miksi diabeteksen kaltaiset hyvinvointitaudit ovat niin yleisiä. Hänen kehittämänsä säästögeeniolettamuksen mukaan lihavuus ja diabetes ovat seurausta geeniperintömme ja nyky-ympäristön epäsuhdasta.
Kivikautisilla esi-isillämme ravinnonhaku vaati yleensä ankaria ponnistuksia ja elämä vaihteli niukkuuden ja yltäkylläisyyden välillä. Parhaiten energiaa varastoineet ihmiset pääsivät lisääntymään ja siirtämään geenit seuraavalle sukupolvelle. Vielä nykyään geenimme patistavat kerryttämään ravintovarastoja, mikä näkyy vyötärönympäryksissä.
Lääketieteen tohtori Jussi Naukkarinen kirjoittaa tuoreessa Duodecim-julkaisussa geeniperimän yhteydestä nykyajan kansantauteihin.
Hänen mukaansa meitä ei ole ohjelmoitu pelkästään himoitsemaan energiaa antavia rasvoja ja sokereita. Perimämme vaikuttaa myös siihen, miten me energian käytämme.
http://elisa.net/uutiset/kotimaa/?id=96449552
Amerikkalainen geneetikko James V. Neel hämmästeli jo 50 vuotta sitten, miksi diabeteksen kaltaiset hyvinvointitaudit ovat niin yleisiä. Hänen kehittämänsä säästögeeniolettamuksen mukaan lihavuus ja diabetes ovat seurausta geeniperintömme ja nyky-ympäristön epäsuhdasta.
Kivikautisilla esi-isillämme ravinnonhaku vaati yleensä ankaria ponnistuksia ja elämä vaihteli niukkuuden ja yltäkylläisyyden välillä. Parhaiten energiaa varastoineet ihmiset pääsivät lisääntymään ja siirtämään geenit seuraavalle sukupolvelle. Vielä nykyään geenimme patistavat kerryttämään ravintovarastoja, mikä näkyy vyötärönympäryksissä.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Toisin sanoen, ihminen on ajan saatossa "muokkautunut" liikkumaan, ei istumaan näyttöpäätteen ääressä! Geenit, ne geenit. Vastahan tuli Yleltä dokkari, jossa kerrottiin liikunnan ja ravitsemuksen vaikutuksesta- geeneistä. Ilmeisesti suurempi osuus, kuin on arveltukaan noilla geeneillä.
Nykyiset kansantaudit ovat suvussa ainoastaan asenteissa.
Katselee esimerkiksi ostoskeskuksessa, jossa näkee usein lihavan äidin pikkutytön kanssa.
Valitettavasti myös tämä pikkutyttö on liian lihava, niin suku vikahan se on, koska molemmat syövät samaa ruokaa.
Minun nuoruudessa kuusikymmentäluvulla lihavat ihmiset oli enemänkin harvinainen näky, niin koto Suomessa, kuin isossa maalimassa.
Sitten markkinoille tuli virallinen ruokalautasmalli, jonka suunnittelussa oli mukana mm.McDonalds. Perinnellisyys näkyy nykyisin oikein hyvin. Puolet kansasta on 40-50 vuotta myöhemmin yli lihavia
Samoin 40 vuotta sitten työ alkoi siirtymään pelloilta toimistoihin. Liikkuminen väheni=> lihavoituminen alkoi.
Nyt ei oikein enään jaksa kirjoittaa on meinaan meikäläisen matemeno aika.
mutta lyhyesti sanottuna, nykyajan kansataudin yhtenä syynnä on glutamaatti. Mauste, jota pistetään joka paikkaan. Ko. maute tekee ihmisen riipuviaseksi samanlailla,kuin joku huume.
tnatriumglutamaattia käytetään paljon kauko-idässä, esim. japanissa, mutta siellä se kuitenkin aiheuttaa lähinnä hoikkuutta ja terveyttä. no joo, toki kokonaisuus ratkaisee.
http://www.viisitahtea.fi/erikoisartikkelit/88/242.html
Niinpä. Japanilaiset ovat jo 100 vuotta eristänyt sen lihasta, tomaateista ja sienistä ja käyttänyt suolantapaisena mausteena.