Seurustelimme miehen kanssa kaksi vuotta, joista asuimme vuoden yhdessä, kunnes mies halusi erota noin kolme kuukautta sitten. Eron syy oli lähinnä jatkuvassa riitelyssä.
Eron jälkeen ei ole ollut oikeastaan vaihetta, jossa emme olisi pussailleet, halailleet, seksiäkin on harrastettu ja muutenkin eletty ihan kuin olisimme parisuhteessa edelleen. Paitsi ehkä eron ihan ensimmäisinä päivinä. Mies asuikin yhteisessä asunnossamme vielä yli kuukauden eron jälkeen. Nykyään käy yökylässä ja iltaisinkin luonani ja hänen tavaroitaan on edelleen täällä.
Joskus meille tuli jostain riitaa, kun asuimme vielä yhdessä, mutta olimme eronneet. Silloin mies tokaisi että "ei me enää seurustella". Minä kuitenkin sanoin hänelle, että haluaisin hänet vielä takaisin.
Nyt lähiaikoina meillä on ollut oikein mukavaa yhdessä. Mies on muutamia kertoja kutsunut itseään poikaystäväkseni. Kuitenkin tuntuu viihtyvän ennemmin omassa asunnossaan pelailemassa tietokoneella, kuin minun luonani. Hän nimittäin käy täällä melko usein, mutta suurimmaksi osaksi minun omasta pyynnöstäni. Välillä hän saattaa sanoa "rakastan sinua", mutta ennemmin sekin menee niin, että minä kerron hänelle rakastavani häntä ja vastaa "minäkin sinua."
Onkohan tässä mahdollista, että suhteemme todella vielä lämpenisi uudelleen? En ole tohtinut kysellä, että onko tämä seurustelua nyt sittenkin vai vain jotain ihme säätöä, sillä olen ajatellut antavani asioiden luisuvan mieluummin omalla painollaan ja katsoa, mihin kaikki johtaa. Voiko asia tosiaan olla niin, että mies "rakastaisi" minua vain siksi, että minun olisi parempi olla? Olen ollut erostamme melkoisen rikki. Kyllä hänen toimintansa välillä aidolta välittämiseltä vaikuttaa, mutta välillä taas tuntuu, ettei hän lainkaan välittäisi esimerkiksi siitä, jos olen surullinen.
Parisuhteemme päättymiseen johtaneet riidatkin tosin johtuivat melko paljon siitä, että mies ei puhua pukahtanut tai kertonut ikinä jos joku vaivasi. Mökötti hiljaa ja siitäkös minä sitten hermostuin, kun ei tiennyt koskaan mikä oli. Suhteessamme hän ei ole koskaan oikeastaan osoittanut minulle sellaista huomiota, mitä jotkut ihmiset saattavat parisuhteessa osoittaa. Julkinen pussailu on ollut aina ylitsepääsemättömän hankalaa ja jopa käsikädessä kävely on ollut ilmeisesti jotenkin noloa, kun ei olla sitä oikein koskaan harrastettu. Illat on löhötty hiljaa sohvalla telkkua katsellen, ennemmin, kuin olisi minulle ikinä mitään romanttista tai edes vähemmän romanttista järjestänyt.
Eron jälkeen ei ole ollut oikeastaan vaihetta, jossa emme olisi pussailleet, halailleet, seksiäkin on harrastettu ja muutenkin eletty ihan kuin olisimme parisuhteessa edelleen. Paitsi ehkä eron ihan ensimmäisinä päivinä. Mies asuikin yhteisessä asunnossamme vielä yli kuukauden eron jälkeen. Nykyään käy yökylässä ja iltaisinkin luonani ja hänen tavaroitaan on edelleen täällä.
Joskus meille tuli jostain riitaa, kun asuimme vielä yhdessä, mutta olimme eronneet. Silloin mies tokaisi että "ei me enää seurustella". Minä kuitenkin sanoin hänelle, että haluaisin hänet vielä takaisin.
Nyt lähiaikoina meillä on ollut oikein mukavaa yhdessä. Mies on muutamia kertoja kutsunut itseään poikaystäväkseni. Kuitenkin tuntuu viihtyvän ennemmin omassa asunnossaan pelailemassa tietokoneella, kuin minun luonani. Hän nimittäin käy täällä melko usein, mutta suurimmaksi osaksi minun omasta pyynnöstäni. Välillä hän saattaa sanoa "rakastan sinua", mutta ennemmin sekin menee niin, että minä kerron hänelle rakastavani häntä ja vastaa "minäkin sinua."
Onkohan tässä mahdollista, että suhteemme todella vielä lämpenisi uudelleen? En ole tohtinut kysellä, että onko tämä seurustelua nyt sittenkin vai vain jotain ihme säätöä, sillä olen ajatellut antavani asioiden luisuvan mieluummin omalla painollaan ja katsoa, mihin kaikki johtaa. Voiko asia tosiaan olla niin, että mies "rakastaisi" minua vain siksi, että minun olisi parempi olla? Olen ollut erostamme melkoisen rikki. Kyllä hänen toimintansa välillä aidolta välittämiseltä vaikuttaa, mutta välillä taas tuntuu, ettei hän lainkaan välittäisi esimerkiksi siitä, jos olen surullinen.
Parisuhteemme päättymiseen johtaneet riidatkin tosin johtuivat melko paljon siitä, että mies ei puhua pukahtanut tai kertonut ikinä jos joku vaivasi. Mökötti hiljaa ja siitäkös minä sitten hermostuin, kun ei tiennyt koskaan mikä oli. Suhteessamme hän ei ole koskaan oikeastaan osoittanut minulle sellaista huomiota, mitä jotkut ihmiset saattavat parisuhteessa osoittaa. Julkinen pussailu on ollut aina ylitsepääsemättömän hankalaa ja jopa käsikädessä kävely on ollut ilmeisesti jotenkin noloa, kun ei olla sitä oikein koskaan harrastettu. Illat on löhötty hiljaa sohvalla telkkua katsellen, ennemmin, kuin olisi minulle ikinä mitään romanttista tai edes vähemmän romanttista järjestänyt.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Mies on löytänyt ihanteellisen seurustelumuodon: silloin tällöin tapaamisen seksin merkeissä. Näin sen mies haluaisi järjestää. Sinä toivot, että se olisi alku jollekin paremmalle, mies toivoo, että se olisi päätepiste.
Saa nähdä, kumman toiveet toteutuvat.
Taidat olla vaan pelkkä pano sille miehellesi. Jos ei pussaa julkisesti tai kävele käsi kädessä niin onhan se selvää et ei teillä mitään kunnon seurustelua ole. mies käyttää sua hyväksi ja olet kuin turva satama jonne on hyvä tulla kun jokin mättää.