Tuntuu näitä viestejä lukiessa, että pettäminen ja jatkuva unelmointi vastakkaisesta sukupuolesta on normaalia käytöstä vaikka parisuhde toimisikin hyvin. Olen jo 45v ja takana pitkä avioliitto ja muutama lyhyempi suhde ja nykyinen kolmen vuoden mittainen. Minkään suhteen aikana, niin kauan kun tunteita on toista kohtaan ollut, en ole kokenut seksuaalista vetovoimaa vastakkaiseen sukupuoleen. Kapakassakaan pienessä hiprakassa ei pieni seikkailu ole käynyt mielessä. Aina on se oma kumppani sängyssä riittänyt. Vasta tunteiden haalettua ja suorastaan loputtua, on mielenkiinto herännyt ja olen alkanut katsella muita sillä mielellä. Nykyinen mieheni ajautui ns. ystävättärensä kanssa kokeilemaan myös seksiä ja ystävyyshän loppui siihen. Kumpikaan ei voi enää sietää toistaan. Eli, pilasivat suhteensa. Rakkauteni miestäni kohtaan ei siihen loppunut, mutta kolhun sai. Siltikään en voi mennä kenenkään muun kanssa sänkyyn. Olenko ainoa lajiani?
Olenko epänormaali?
Myy
9846
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
et ole, sinunlaisiasi saisi olla paljon enemmänkin.
Kuuntele vain sydämesi ääntä, älä lähde pettämisen tielle. Sillä satuttaisit vain itseäsi, et loppujen lopuksi ketään muuta.
Itse olen ollut aivan samanlainen jokaisen parisuhteeni kohdalla, en ole pystynyt ajattemaan ketään muuta suhteessa ollessani, enkä vielä pitkään aikaan suhteen päätyttyä.
Minun tarinani on "Mitä tehdä??"-nimikkeen alla. Olen antanut anteeksi mieheni pettämisen ja siedän edelleen, kun hän toisinaan on korostuneen kiinnostunut muista naisista(tietääkseni ei ole pettänyt enää). Nyt olen alkanut vakavasti harkita eroa tai jotain muutosta tilanteeseen. Silti en lähtisi itse pettäjän tielle.. Jaksan edelleen uskoa, että jossain on joku kunnollinen mies, jos omastani ei miehekseni ole..
Kun ihminen on rakastunut, niin hän ei muita vilkuile. En ainakaan minä, olen niin rakkaani lumoissa, että en näe ketään muita ja olen ihan vihainen jos jotkut yrittää iskeä minua esim. työmatkojen illallisilla jne.
Ei ole tarvetta lähteä minnekään pippaloihin tai muualle yksin. On kivaa kulkea, mennä, matkustaa tai vaan olla yhdessä.
Näitä suhteita on minulla ollut muutama ja kertaakaan eivät ole uskottomuuksiin loppuneet. Viimeisen kanssa olen ollut yli 10 vuotta ja vieläkin sydän pompahtaa kun hän tulee hakemaan minut vaikka töistä.
Kun ihminen kohtelee toista hyvin ja kunnioituksella ei tarvetta vieraisiin tule.
Mutta voi kun se liha on heikko joillakin...
Itse olen onnellinen ja toivon, että tämä suhde kestää koko elämän.
pätee sinun kohdallasi ei päde kaikilla. On aivan ilmeistä, ettei hyväkään vakisuhde suojele toiseen rakastumiselta, vaikka kummatkin kohtelevat toisiaan enemmän kuin hyvin ja kunnioituksella. Mielestäni oikein hyvä ja onnellinen suhde kestää myös kolhuja ja kurssien vaihtelua eikä suinkaan lopu uskottomuuteen.
"takana pitkä avioliitto ja muutama lyhyempi suhde ja nykyinen kolmen vuoden mittainen"
Omasta mielestäsi olet sitten niin hurskasta, että? Mokomakin jakorasia..
Yksi kerrallaan! Jakorasia...hmm...
Ei huorakaan kerralla anna kuin yhdelle -ilman lisämaksua ainakaan.
Sain saman käsityksen luettuani alkuperäisen tekstin.On tullut suoritettua tuota koeajoa jo ihan tarpeeksi,ei ihme ettei enää jaksa vieraat kiinnostaa.Olen kyllä uskollisuuden puolesta puhuja,mutta mutta...kyllä tää on niin läpi näkyvää....
ettei olis elämän aikana ollu kymmentäkään miestä!
Ja sekö sitten on suuri määrä?