Lohdutonta luettavaa irtisanomiset siellä ja täällä. Entinen työantajani on viimeaikoina laittanut porukkaa pihalle ihan kunnolla. Entisitä kollegoiltani olen kuullut ketä on lähtenyt ja ketä on jäänyt. Ja ihmettelen todella niitä perusteita, millä jotkut pysyvät firmassa kuin liimattuna. Esimerkiksi entinen pomoni on kuuluisa siitä, että hänen tiimissään porukka vaihtuu, koska kukaan ei kestä kauaa huonoa kohtelua. Hän ei ole myöskään ammatillisesti erityisen pystyvä, ihan keskitasoa. Ja eiköhän vain hän jatka touhujaan, ja moni lahjakas ja hyvä työntekijä saa kenkää. Pari muutakin tietämääni despoottia ovat saaneet pitää mandaattinsa, toinen suorastaan häiriintynyt ihminen. Ja sitten joku ihan pihalla oleva 'pitkän linjan työntekijä' on ilmeisesti pyhäinjäännös, josta ei voi luopua.
Tulee sellainen mieleen, että ovatko jotkut ihmiset niin hankalia, että heitä suorastaan pelätään, eikä uskalleta potkia pois, koska voivat alkaa rähinöimään?
Tulee sellainen mieleen, että ovatko jotkut ihmiset niin hankalia, että heitä suorastaan pelätään, eikä uskalleta potkia pois, koska voivat alkaa rähinöimään?
Vastaukset 9
Vanhimmat
Ehkä he ovat tehneet tulosta, lähteneet eivät.
Sosiaaliset paskanjauhajat jäävät, tehokkaat ja hiljaiset lähtevät. Työelämän laki tämän päivän Suomessa.
Totta. Mutta tuo ei useinkaan koske johtajia. On niissäkin osa sosiaalisia jauhajia, mutta usein on myös aika häikäilemättömiä, muutosjohtajia, jotka pistävät väkeä pihalle.
Osaajat jäävät taloon ja laiskat sekä saamattomat vetelykset lähtevät. Näkeehän sen jo työttömistä kilometrien päähän miksi ovat työttömiä. ja haistaa.
Ns työttömien hyvä ystävä, myös neuvoo työnsä menettäneille = kun menee ............
Potkut ovat aina merkki yrityksen rekrytointivirheistä. Potkut ovat ainut keino korjata tämä virhe.
Ei kyllä ole aina. Monellakin työpaikalla tarvittaisiin lisää työntekijöitä mutta yritys haluaa kasata enemmän työtä per työntekijä. Vaikka yritys tekisi voittoakin.
Narsistinen pomo rakastaa muutosjohtamista. Hänen mielestään on kiva hajottaa ja hallita. Varsinkin nämä lahjakkaat ja tunnolliset työntekijät kärsivät egonsa kanssa kärvistelevän muutosjohtajan melskatessa. Usein pomoaan parempi alainen saa potkut, koska hän on suora uhka kuninkaan "erinomaisuudelle". Sitten taas pomon hovi, ns. peffan nuolijat, he saavat jäädä.
Kun pomoksi haluaa, niin pitäisi olla pääkopassa kaikki kunnossa, mutta kun narsistisesti vammautunut hakeutuu vallan kahvaan, niin jälki yrityksessä saattaa olla kovinkin tuhoista.
Sellaine firma joka pitää epämiellyttävää johtajaa, on pian entinen firma. Osaajat kun hakee muualta töitä ohessa, ja loikkaa pois heti kun jostain otetaan ja työssä olevahan saa työtä helpommin kuin täysin työtön.
Olin kanssa yhdes paikas kun oli despootti ns. puolivirallinen " ryhmänjohtaja". Kukaan ei halunnut istua sen kanssa kahvilla ellei paikkalla ollut muitakin joiden kanssa jutella. Olin lyhyessä projektityössä aika suht. kovalla palkalla, ja sain päivittäin funtsia tuntipalkan ja sietokykyni balanssia, mutta pysyvästi en olisi siihen firmaan jäänyt mistään hinnasta.