Onnellisimman mahdollisen parisuhteen saavuttamiseksi?
Mielestäni -10-20% on sopiva. Ja tarkoitan tällä nyt yleistä älykkyyttä, en esim. sosiaalista tai matemaattista. Perustelen kantaani sillä , että luonnossa uros on lähestulkoon aina hallittseva suhteessa naaraaseen, ja tähän vaaditaan voiman lisäksi korkeampaa älykkyyttä, mm. tämän vuoksi miehen aivot ovat isommat. Mikäli nainen on huomattavan tyhmä suhteessa mieheen, ei muodostu yhteistä "hengenelämää". Ja sama tietenkin toisinkinpäin. Hiukan tyhmempänä nainen saa turvallisen tunteen itselleen vahvasta miehestä. Ja mies taas häntä onnellistuutavan tunteen naaraan suojelemisesta.
Ei ole tarkoitus provosoida, vaan avata henkevä keskustelu aiheesta. :)
Mielestäni -10-20% on sopiva. Ja tarkoitan tällä nyt yleistä älykkyyttä, en esim. sosiaalista tai matemaattista. Perustelen kantaani sillä , että luonnossa uros on lähestulkoon aina hallittseva suhteessa naaraaseen, ja tähän vaaditaan voiman lisäksi korkeampaa älykkyyttä, mm. tämän vuoksi miehen aivot ovat isommat. Mikäli nainen on huomattavan tyhmä suhteessa mieheen, ei muodostu yhteistä "hengenelämää". Ja sama tietenkin toisinkinpäin. Hiukan tyhmempänä nainen saa turvallisen tunteen itselleen vahvasta miehestä. Ja mies taas häntä onnellistuutavan tunteen naaraan suojelemisesta.
Ei ole tarkoitus provosoida, vaan avata henkevä keskustelu aiheesta. :)
Vastaukset 22
Vanhimmat
"suhteessa mieheen"
Miesten ja naisten älykkyys on suunnilleen sama, vaikka rakenne on eri. Geenistömme on siis kehittynyt siten, että sekä miehet että naiset ovat parinvalinnassaan asettaneet älykkyyden yhtä tavoitelluksi. Muussa tapauksessa naisen älykkyys olisi surkastunut kuten miehen nännit.
Et ehkä ole tutustunut biologiaan ja sosiologiaan. Parinvalintaa on kyllä tutkittu. Perusperiaate on, että kukin yrittää saada puolison niin korkealta tasolta kuin mahdollista, mutta joutuu tyytymään omaan tasoonsa. Toiminta on tiedotonta.
Eri ominaisuudet, kuten kauneus/komeus, varakkuus, sosiaalisuus, oppineisuus, älykkyys jne. voidaan ajatella faktoreiksi, jolla saa jonkun pistemäärän. Yhden faktorin matala pistemäärä on korvattavissa toisen faktorin korkealla pistemäärällä. Esim. varakas mies voi saada kauniin naisen. Kokonaispistemäärä ratkaisee. Se on puolisoilla yleensä melko sama. Hajonta on vähäistä.
Luonto ei ole valikoiva sen mukaan, onko liitto onnellinen vai ei. Ainoa valintaperuste on, saako lisääntymiskykyisiä lapsia. Jos saa, halutun ominaisuuden geenit (alleelit) runsastuvat populaatiossa.
Jos teoriasi olisi oikea, ja koska miehen ja naisen älykkyys on jotakuinkin sama, sen toteuttaminen merkitsisi, että vastaava osa liitoista olisi erityisen onnettomia, koska niissä taas nainen olisi 10-20 % älykkäämpi.
Joka tapauksessa teoriasi on mahdollinen, koska valinta ei merkittävästi kohdistu onnellisuuteen. Se tuntuu kuitenkin epäuskottavalta, mutta lopullisen totuuden löytäminen edellyttää vain tutkimusta ja riittävän suuria aineistoja.
Hyvää Joulua!
"Muussa tapauksessa naisen älykkyys olisi surkastunut kuten miehen nännit."
Väitätkö, että älykkyys periytyisi lapselle vain samaa sukupuolta olevalta vanhemmalta?
"2 2", periytymisasioita voi olla hiukan vaikea hahmottaa, koska ilmiasuun vaikuttavat myös hormonit.
Älykkyys periytyy monigeenisesti kuten pituuskasvu. Lasten keskimääräinen älykkyys seuraa vanhempien älykkyyden keskimäärää. Hajonta on kuitenkin aika suurta, mutta suurissa joukoissa keskimäärä pitää paikkansa, paitsi että lasten keskimäärä on hiukan korkeampi, koska testeillä mitattava älykkyys nousee hiukan. Miksi hiukan nousee, on paljon pohdittu, mutta tutkijat eivät ole varmoja.
Miehen ja naisen erot johtuvat sikiönkehityksen hormonaalisesta tilasta. Jos sikiössä ei ole testosteronia, syntyy tyttö, jos on, syntyy poika. Joskus näin käy virheellisesti, vaikka sukupuolikromosomit osoittaisivat toisin. Geenit voivat sijaita missä tahansa kromosomissa, mutta hormonaalinen tilanne ratkaisee, mikä kehittyy, mikä surkastuu.
Aivoissakin tapahtuu pientä erilaistumista hormonaalisista syistä. Siksi naisen ja miehen älykkyyden rakenne on hiukan erilainen, mutta tason on määrännyt parinmuodostuksen aiheuttama valinta.
Älykkyyden perii siis yhtälailla molemmilta vanhemmilta, mutta koska miehen nänneihin ei ole kohdistunut valintapainetta, ne ovat surkastuneet.
Eiköhän ole ihanteellista, että puolistot ovat suunnilleen samalla älykkyystasolla keskenään. Ap:llä on ehkä huono itsetunto, jos etsii tyhmempää naista itselleen.
Ei ole väliä onko aivot isommat vai pienemmät, vaan kuinka monta %:a niistä aivoistaan käyttää. Ihminen käyttää 3-10%. Siis ihan sama aivojen koko, olennaisinta on niiden käyttö ja oman älykkyytensä kehittäminen. Osa aivoista voi myös tuhoutua, eli koko vertailu voi kääntää kuperkeikkaa, esim onnettomuuden tai aivoverenvuodon myötä. Tosin ihminen voi aivovamman myötä oppia uudelleen kadotetut taidot, älykkyydessä ja motoriikassa. Aivojen muut osat voivat ottaa tuhoutuneiden aivojen toiminnat käyttöön.
Kun ihminen muodostaa suhdetta toiseen ihmiseen, rakastuu, niin ei siinä ruveta heti älykkyystestejä tekemään ja älykkyydellä kilpailemaan. Ihan muut asiat vaikuttavat niinkin järjettömään seikkaan kuin rakastumiseen. Tietenkin suuret erot älykkyydessä ei välttämättä aiheuta tuota rakastumista.
Älykkyyttä on vaikea mitata, koska sitä on opittua kirjoista sekä elämästä. Kirjasta oppimalla saa itsestään näennäisälykkään, mutta sitä todellista älykkyyttä eli maalaisjärkeä ei kirjoista opita. Myös tunneälykkyys on yksi älykkyyden muoto ja sitä on vaikea kauhalla ottaa, jos lusikalla on annettu.
En ehdi nyt enempää. Kahvia pitää saada ja ulos kinkkua sulattelemaan.
"Naaraspuolinen yxilö", ajatus, että ihminen käyttäisi vain 3-10 % aivokapasiteetistaan, on ns. kaupunkitarina. Sen leviäminen ei perustu siihen, että se olisi tosi, vaan siihen että se herättää mielenkiintoa. Siksi sitä kerrotaan edelleen. Ajatusta ei ole voitu jäljittää mihinkään tutkimukseen.
Kun aivovaurion jälkeen muut aivoalueet voivat osittain korvata tuhoutuneet, se merkitsee vääjäämättä näiden entisen toiminnan heikkenemistä. Samoin uuden oppiminen vanhemmalla iällä välttämättä vähentää ennen opittua. Aivokapasiteetti on ehdottoman rajallinen.
Nykyiset aivot vaativat n. viidesosan saadusta energiasta. Aikana, jona aivojamme muodostavat geenit kehittyivät, ihminen eli ainaisen nälkäkuoleman partaalla. Jos aivoista suurin osa olisi ollut käyttämättä, valinta olisi ilman muuta suosinut pieniaivoista, apinaälyistä ihmistä. Nykyinen aivokapasiteetti ei olisi päässyt kehittymään.
Rakastumisessa ja parinvalinnassa älykkyys on aivan ratkaisevassa merkityksessä. Samalla kun on kehittynyt älykkyys, on myös kehittynyt taito tunnistaa älykkyys. Ei todellakaan tarvitse tehdä testejä, tunnistaakseen vastapuolen älykkyystason. Jos meillä ei olisi tätä tunnistamisen kykyä, ei myöskään älykkyys olisi voinut kehittyä. Tässäkin asiassa toimintamme on tiedostamatonta.
Hyvää Joulua!
On tainnut jäädä sulta Animal Planetit katsomatta.
Niettä keneltä, ja mitä niissä kerrottiin?
Viittaus tuohon "että luonnossa uros on lähestulkoon aina hallittseva suhteessa naaraaseen", joka nyt ei oikein pidä paikkaansa.
sulla taitaa olla sellainen epäsopiva älykkyysvaje?
jankkaa asioita, jotka eivät kiinnosta juurikaan ketään?
Kyl mää ihan kohtuu tyhmän naisenkin kans pärjäsin
useamman vuoden, mut välillä rasitti kun joutus kaikki asiat ja
käyttämänsä sanat selittämään.
Eikä toista kiinnostanut sen enempää kirjat kuin kieletkään
aika heikoksi sellaiset keskustelun jää, kun vastaus kaikkeen on Popeda. =(
Nainen saa olla mahdollisimman älykäs, kunhan ei saa minua tuntemaan itseäni yksinkertaiseksi. Oma (vaatimaton) älykkyyteni on kuitenki yksi niitä harvoja ominaisuuksia, joita itsessäni arvostan.
Tuo sun ajattelutapasi on se mitä minäkin haen takaa; mahdollisimman älykäs mies kiitos, mutta sen verran pitäisi olla myös sydämensivistystä että ei tarvitse pönkittää omaa itsetuntoaan kustannuksellani.
Funtsatkaa kuinka ihanaa on jos puoliso on fiksu niin että häntä voi arvostaa ihan aidosti.
Testien mukaan olen huomattavasti normaalia älykkäämpi, mutta miehet yleensä kokevat minut liian tyhmäksi eivätkä sen vuoksi ole kiinnostuneita. Joten ehkä kyse ei ole älykkyydestä sinänsä, vaan siitä miten sen kokee.
Nainen465, olet ehkä joutunut tekemisiin suhteellisen yksinkertaisten miesten kanssa. Tutkimusten mukaan ihminen ei juuri voi tajuta älykkyyttä, joka on oman tason yläpuolella. Toisin sanoen yksinkertainen ihminen ei pysty tajuamaan, kuinka yksinkertainen hän on. Jos tapaamasi miehet arvostavat vielä eräitä miehelle ominaisia asioita, heillä ei voi olla mitään käsitystä kokonaisälykkyydestäsi. Minulla on ihan sama ongelma. Testien ja koulumenestyksen perusteella olen poikkeuksellisen älykäs, mutta keskustelukumppani, joka ehkä on poikkeuksellisen yksinkertainen, ei voi sitä nähdä. Sosiaalisesti ei ole sopivaa missään tilanteessa mainita älykkyydestään. Teen poikkeuksen vain näin tuntemattomana.
Aloitus on hyvä, mutta liian radikaali julkiselle foorumille. Sukupuolten välisistä eroista puhuminen on vielä liian iso tabu ja aiheuttaa torjuntaa ja suuttumusta.
Toinen hyvä aihe on mikä on vielä siedettävä tunne-elämävaje miehellä suhteessa naiseen, 20 % vielä menee mutta nuo tavanomaiset Suomi-poikain 80-100 %:n emotionaaliset vajeet ovat jo debattia herättävämpiä. Ja siinä sitä naisen älyä tarvitaan, että osaa järkeillä miehen tunnevammojen syyt ja seuraukset, ja näihin onnistuneesti adaptoitua.
Mä en kestä miehen tyhmyyttä. Olen todella yrittänyt opetella, muuta kun miehessä asuu myös luontainen itsetuhovietti, niin tyhmyyyden kanssa siitä tulee pelottava combo.
Tiedän, ihminen pitäisi ottaa sellaisena kuin on, mutta jos tutustun ihmiseen joka on tyhmä.....katson, kuuntelen ja kärsin. Jos hän on hyväntahtoinen niin se vielä menettelee....hetken. Mutta kun tyhmät yleensä loukkaavat ja sotkevat asiat ihan vilpittömän vahingossa. Siitä tulee vain pahaa mieltä. Ja kun tyhmä loukkaantuu, hän lyö surutta.
Suuri osa naisista tuntee nimenomaan vetoa tyhmiin ja impulsiivisiin miehiin, joissa on sitä eläimellistä vetovoimaa.
Tutkimuksien mukaan näin ei ole. Jokainen nainen ja mies pyrkii saamaan niin älykkään puolison/seksikumppanin kuin mahdollista, mutta joutuu tyytymään suunnilleen omantasoiseen. Hajonta on melko pientä.
Tutkimukset ja testit: ne voi jättää omaan arvoonsa ainakin suurelta osin. 10-20%. Kun ei löydy noin vähän minua tyhmempiä naisia. Olen joutunut tyytymää ihan normiälyseen. On hän minua joskus joutunut vähän neuvomaan kun en kiireiltäni ole pystynyt itse perehtymään asiaan. Mutta näin ei tapahdu suinkaan ihan jokapäivä. Joskus vähän kyllä tympäisee kun hän ratkaisee jonkin ongelman, minkä minäkin olisin ratkaissut jos olisin saanut rauhassa miettiä vähän aikaa. Olen kyllä se viisaampi osapuoli, mutta nopeempana hän ehtii ratkaisuihin ennen minua. Näin minä olen sen miettinyt!
Noinhan se menee. Valitettavasti.