Tarvitsen asiallisia mielipiteitä kirjeen kirjoittamisesta entiselle. Eron jälkeen olemme olleet jonkin verran tekemisissä, mutta kunnon keskustelua emme ole tunteista ja eron syistä saaneet aikaiseksi. Olemme puhuneet tapaamisesta, jossa saisimme puhuttua vielä kunnolla, mutta sellaista ei ole aikataulusyistä pystytty järjestämään.
Tulin itse jätetyksi, mutta molempien typerän toiminnan tulostahan se oli. Ahdistaa, etten ole saanut sanottua kaikkea mitä haluaisin. Yksi päivä kirjoitin päiväkirjaa ja huomasin tehneeni entiselle kirjeen. Asioiden purkaminen tuntui hyvältä ja haluaisin välittää kirjeen entiselle. Kirje on rakentava eikä sisällä ruinausta yhteenpaluusta. Selitän siinä pikemminkin omaa käytöstäni ja sen syitä suhteen aikana.
Miltä teistä muista jättäjistä/eronneista tuntuisi saada tällainen kirje? Tuleeko kirjeestä 'varoittaa' etukäteen? Aion odottaa nyt ainakin viikon ennen kuin kirjeen lähetän, koska viimeksi suututin exän tivaamalla tapaamisajankohtaa..
Tulin itse jätetyksi, mutta molempien typerän toiminnan tulostahan se oli. Ahdistaa, etten ole saanut sanottua kaikkea mitä haluaisin. Yksi päivä kirjoitin päiväkirjaa ja huomasin tehneeni entiselle kirjeen. Asioiden purkaminen tuntui hyvältä ja haluaisin välittää kirjeen entiselle. Kirje on rakentava eikä sisällä ruinausta yhteenpaluusta. Selitän siinä pikemminkin omaa käytöstäni ja sen syitä suhteen aikana.
Miltä teistä muista jättäjistä/eronneista tuntuisi saada tällainen kirje? Tuleeko kirjeestä 'varoittaa' etukäteen? Aion odottaa nyt ainakin viikon ennen kuin kirjeen lähetän, koska viimeksi suututin exän tivaamalla tapaamisajankohtaa..
Vastaukset 16
Vanhimmat
Ei se tunnu muulta kuin ärsyttävältä. Kirjoittaminen auttaa sinua vaikka et kirjettä koskaan lähettäisikään.
Voithan sen lähettää KUNHAN et odota exäsi siihen mitenkään reagoivan tai vastaavan tai välttämättä edes lukevan kirjettäsi ja jätät asian siihen, vaikka et mitään reaktiota saisikaan. Kysehän on kuitenkin vain sinun tarpeestasi käsitellä eroa ja exälläsi ei välttämättä mitään tarvettä siihen ole, joten et voi odottaa tai vaatia häneltä mitään sen suhteen. Lähetä kirje vain jos olet valmis ottamaan vastaan senkin, että reaktio saattaa olla negatiivinen, jos exästäsi tuntuu, että hän joutuu kirjeesi takia lukemaan vuodatustasi, mikä ei häntä välttämättä yhtään kiinnosta ja saattaa päinvastoin vaan ärsyttää häntä. Lähetä kirje vain jos olet aivan varma, että kestät myös mahdollisen välinpitämättömän tai kielteisen reaktion.
Aika negatiivista suhtautumista kirjeen lähettämiseen siis. Sen verran haluaisin mainita vielä, että juuri exäni ehdotti alkujaan näkemistä. Hän on myös kertonut, että on itse sekaisin ja ahdistunut. Ajattelin, että kirje voisi selkiyttää asioita myös hänelle. Mietin vielä mutta tällä hetkellä tuntuu, että kirje olisi ikään kuin suruprosessille merkittävä. Ymmärrän, että hän saattaa reagoida väliinpitämättömästi kirjeeseen mutta miksi ihmeessä negatiivisesti?
Kysymykseen miksi negatiivisesti tulikin vastaus tuossa jo. Eli jos exää ei suhteen käsittely kiinnosta tai jopa ahdistaa niin reaktio saattaa olla negatiivinen. Jättäjä kun usein on käsitellyt suhteen ja eron jo jättäessään ja voi kokea turhauttavana sen, että kirjeelläsi pakotat hänet sitä vielä puimaan. Riippuu tietenkin myös eron syistä, mutta jos omassa käytöksessäsi on ollut jotain sellaista mikä on saanut toisen lopettamaan suhteen niin voi olla että toimintasi puinti kirjeessä vain nostaa sen vanhan vitutuksen pinnalle, minkä hän mieluummin unohtaisi.
Ainahan kirjeen kirjoittaa saa, mutta tosiaan ei voi tietää miten toinen sen lukee ja millä mielellä hän lukee ja vastaa, - jos vastaa. Joten tavallaan siinä pitää hyväksyä se, että itse on sitten ainakin sanonut asiansa, ja muuta ei oikein voikaan. Itse olen joskus yrittänyt asioita selvittää ja huomannut, etten osaa sanoa mitään oikein enkä niin ettei sitä tulkittaisi syytöksiksi tms. jonka tavallaan ymmärrän, koska asiat on herkkiä... Eikä kai erosta voi ihan miten vaan puhuakaan, siis en mä ainakaan eronnut siksi että oli pelkästään kivaa ja ihanaa, virheetöntä elämää. Eikä mua ne hyvät asiat vaivaamaan jääneet, vaan nimenomaan ne huonot. Mutta vaikka miten yritin pehmentää ja jotenkin varoa, niin vastaus ei ollut ihan asiallinen eikä mitään mitä odotin. Joten ei voinut kun todeta että no, siihen se sitten jää. Asiat tosiaan on herkkiä...
Ja saattaa olla aikojenkin jälkeen.
Yleensä kirjoittaminen tietty on parempi, koska jättää toiselle aikaa, tapaamisajan tivaaminen saattaa äkkiä kuulostaa nalkutukselta ja uhkaavalta. "meidän pitäs jutella" lienee ahdistavin lause maailmassa ;)
Lisäksi jotkut ei halua setviä mitään menneitä. Toisaalta, aloite tosiaan voisi olla helpotuskin... Mutta ei voi tietää.
Kuitenkin, te olette olleet yhdessä ja sinulla on ihan normaali oikeus selvittää omia ajatuksiasi ja tottakai saa sanoa asioita, kertoa asioista, ei se mitään epänormaalia ole tai miksi niin ei saisi tehdä? Mutta älä tosiaan odota sitten liikoja, voi olla että menee hyvin ja voi olla ettei mene. Tärkeintä ehkä on sitten se, että ainakin saat omalta rinnaltasi pois sen painon, että yritit selvittää, jos jotain selvittämistä on. Joskus täytyy kuitenkin tyytyä siihen, ettei asiat vaan selviä.
Mutta mulle itselle se ois helpotus, vaikka aikaa ois kulunutkin. Mun mielestä ois kiva selvittää asioita eikä tarvitsisi varoittaa tai mitään. Mun mielestä ikäänkuin turhia selvityksiä ei ole, siis jos joku haluaa mun kanssa selvittää, niin mulle se sopii, ja ihan sama miten pieni asia tai miten kauan: jos se häntä häiritsee mä voin edes yrittää ymmärtää, jos mua vaikka ei häiritsisikään... Mulle se kävisi. Siksi kai mä sitä yritinkin. Toiselle se vaan ei käynyt.
Erot on aina eroja ja varmaan aina jää jotain selvittämättä. Tai ainakin itsestäni tuntuu siltä, ettei sitä vaan epämukavia asioita oikein mukaviksi osaa kääntää.
olisipa hieno ele. Todella kaunis ja arvostava. Ja hyväksi molemmille mennä tilanteesta eteenpäin. Tosin, erosta eteenpäin, toiset erilleen, toiset yhteen. Joten liikku on aina hyväksi, miten sitten kävikään.
sähköposteja kirjoiteltiin oman exän kanssa
Onko väliä, että erosta on jo kulunut aikaa? En halua aiheuttaa toiselle ahdistusta, mutta tämä olisi minulle hirveän tärkeää. Jotenkin tuntuu sitten, ettei ikinä tarvitse enää murehtia kun jätti sanimatta tämän tai tämän asian.
Kuten edellä jo sanottiin: Postita kirje mutta älä edellytä vastausta.
Itse sain aikoinani yhdeksänsivuisen vuodatuksen exältäni enkä suoraan sanottuna jaksanut edes lukea sitä läpi.
Niinpä, ajatella... Elämä voi kestää jopa 90 vuotta ja sinulla ei ole aikaa eikä viitsimystä lukea edes yhdeksää sivua, ihmiseltä jota kerran rakastit. On sulla varmaan tosi kiire ja tärkeitä asioita.
Ei varmaan ole väliä. Jos hän on ihminen joka viitsii ja välittää, hän lukee sen vaikka aikaa olisi mennyt 20 vuotta. Jos hän on ihminen joka ei vaivaudu, hän on ihminen joka ei koskaan vaivautunut, - ja silloinhan kaikki sanottava on sanottu.
Älä aiheuta ahdistusta itsellesikään, selvitä elossa ollessasi se mikä on selvitettävää, haudan takaa se ei oikeasti onnistu, vaikka joku hörhö niin väittäisikin. Selvitä, mutta älä roiku. Sano suoraan, mutta älä tahallisen törkeästi. Kerro asioita, varo ettet syyllistä. Selvitä se mikä on pakko ja anna ajan hoitaa loput.
Jos se on sinulle hirveän tärkeää, niin ehkä kannattaa yrittää, kunhan muistaa, että voit hoitaa vaan oman osuutesi ja tehdä omat valintasi. Hän tekee sitten omansa.
Eiköhän siinä ole kyse siitä ettei vaan yksinkertaisesti HALUA lukea tuollaista. Mäkin sain kerran eräältä mieheltä kymmensivuisen vuodatuksen ja en lukenut sitä. Alkua vähän, mutta siihen jäi.
Kunhan siinä ei ole tunteellista vuodatusta, ja teet sen vain kerran.
Vaikea uskoa ettei hän lukisi.
Miehen exä teki tällaista että lähetti postikortteja joissa oli vain "entinen vaimosi", se oli tunneriepotusta, aivan kuin hän kaikki olisi halunnut ottaa irti tästä traagisuudesta, ja todellisuudessa vain käytti hyväkseen miestä. Samalla tavoin hän tunteili muidenkin kanssa.
Joka tahallaan tunteilee liikaa, saattaa oman mielenterveytensä vaaraan, kun kerran on erottu, siihen on ollut syytä, eikä ihminen pysty tekemään itsestään esinettä, joka muka pystyy tunnekylmyyteen.
Kun hän itse sai rahaa, oli miehen turha kuvitella pääsevänsä jaolle.
Järkevä keskustelu on monen ihanne, mutta harvoin toteutuu.
Kirje ei ole kovin pitkä n. 1 a4. Kirjeessä mainitsin,että molemmat teimme virheitä. Kirje painottuu kuitenkin oman käytökseni selitykseen. Lopussa kerron hänelle, että on tärkeä ihminen elämässäni ja aidosti toivon hänen olevan onnellinen, koska hän ansaitsee sen. En tiedä lasketaanko vuodattamiseksi.. Enkä tosiaan toivo,että hän ajattelee minun olevan hullu ahdistelija... Olen aina halunnut selvittää asiat elämässäni loppuun asti, ettei vanhempana ala sitten kummittelemaan. Mukavaa muutenkin, että on tullut asiallisia kommentteja, kiitos siitä.
Kyllä voi laittaa kirjeen, voi laittaa lyhyen tai vuodatuksen, kumpi on sinun tapasi ja kumpaa tarvitset, vain sinä tiedät sen parhaiten. Se kertoo siitäkin, että arvostat itseäsi niin paljon ja ihmissuhteitasi, myös niitä vaikeampia, että huolehdit siitä ja sinulle on tärkeää että teet kuten oikealta tuntuu ja että sinun elämässäsi on tärkeää tehdä se. Omalta osaltaan olet sitten hoitanut asian ja olet sen suhteen sitten vapaa. Ja voi kirjoittaa juuri noin, kuten sanot, että haluat selvittää itseäsi varten asian loppuun, oli toinen siitä mitä mieltä hyvänsä. Ja jos arvostat itseäsi ja teet kuten tuntuu oikealta, ei ole edes merkitystä sillä, mitä toinen ajattelee, hyvää vai huonoa, koska itse ainakin tiedät, että asia on nyt sinun osaltasi kunnossa.
Todella hyvä idea lähettää kirje hänelle!
Monesti erosta jää vääriä kuvia, mielipahaa, loukkaantumisia ja kaikkea muutakin ikävää kytemään! Ei ole mitään menetettävää sillä että puhdistaa ilmaa kirjeellä!
Se myös keventää omaa oloasi. Raja on vain vedettävä siihen, ettei pura omaa pahaa oloa toiseen, ja syyttele tms epärakentavaa. Mutta ilmaise itseäsi!
Itse sain eksältäni eron jälkeen kirjeen, ja tajusin siinä miten väärä kuva mulla olikaan kaikesta ja se avasi keskusteluyhteyden ja palasimme yhteen!!
Liian usein väärinymmärrykset ja se ettei toinen tajua toisen tunteita, ajaa eroon! :)