Niin, onhan meidän lapset jo 18v. ja 13v. mutta kyllä pettymys oli suuri kun ei paketin pakettia mummolasta tullut, eikä kyllä selityksiäkään että miksi ei.
Me menimme paketti kainalossa paikalle, kuten jokainen aiempikin vuosi.
Viime vuonna vedottiin huonoon rahatilanteeseen ja aiempina vuosina on aina tullut paketteja tai rahaa.
Kyseessä on hyvin toimeen tulevat isovanhemmat.
Itselleni en mitään toivo mutta lapset säälittävät kun kuitenkin odottavat edes jotain huomiota.
Onko muilla näin?
Lahjaton mummola
meni joulu näinkin
44
1205
Vastaukset
- Tällaista tämä,..
No me ei saatu edes joulukorttia ja puhelinkin oli suljettu. Etäisyys 500km joten ei sinne lähdetä huvin vuoksi kolkuttelemaan. He on valinnut elämänsä ilman lapsia ja lapsenlapsia eikä me sitä voida muuttaa. Katkera äiti kaiken aiheuttanut mutta sääliksi käy isää joka kaipaa lapsenlapsia..
- Lahjatta
Kerran se kirpaisee. Ensi vuonna ei enää odota mitään. Itseltäkin riittää joulukortti tai tekstiviesti.
- Liina Anniina
Minkähän ikäinen mummo mahtaa olla? Ja oikeasti, minkä suuruinen eläke? Onko sairauksia, että ei ole jaksanut ajatella lahjan antamisia tms?.
Lastenlasten ja isovanhempien välinen suhde ei pitäisi perustua pelkkään lahjanantoon. Mummo on selkeästi protestoinut lahjattomuudellaan jotain.
Ei tuossa voi muuta tehdä kai, kuin jättää itsekin viemättä pakettia mummolle.
Lapsesi ovat kyllä jo niin isoja, että varmasti toipuvat lahjatta jäämisestä. 18-vuotias alkaa olla jo aikuinen ihminen. - Hyvien lasten äiti
Meidän perhe ei ole koskaan - siis koskaan! - laskenut joulunviettoa sen varaan, että isovanhemmat ostelevat lahjoja lapsille. Useimmiten he ovat jotain pientä hankkineet tai itse valmistaneet, ja se on aina ollut erinomaisen hieno yllätys. Olemme aina joulun maissa käyneet heitä tervehtimässä ja lapsetkin ovat pienen lahjan vieneet.
Isovanhempien vanhetessa lahjanantosuhde muuttui ja heistä tuli ikäänkuin jälleen koko suvun rakkaita lapsia, jotka jouluisin saivat ison keon lahjoja. Se myös ilahdutti heitä kuin lapsia ikään!
Lahjojen saamisella ja antamisella ei ole mitään yhteyttä siihen, ovatko tulot pienet vai suuret.
Nyt isovanhempia ei enää ole. Heitä muistetaan aina lämmöllä. Oma poikani järkeili joskus viisivuotiaana, että minusta on varmaan sen vuoksi tullut niin hyvä äiti, kun minulla on ollut niin hyvä äiti. - perheen kesken
Hankkikaa itse lahjat lapsillenne. Ei niitä pidä odottaa isovanhemmilta eikä pidä opettaa lapsiakaan odottamaan, että niitä tulisi muilta kuin omilta vanhemmilta. Varsinkin jos isovanhemmilla on paljon lapsenlapsia, on kohtuutonta vaatia että he laittaisivat kaikille paketteja. Kyllä heidän voidaan katsoa tehneen jo tehtävänsä omien lastensa kanssa ja lapsenlapsille annetaan syliä ja seuraa.
Vanhemmat ihmiset eivät enää jaksa keksiä eikä haeskella kaupoista lahjoja, eikä tarvitsekaan. On myös ihmisiä, joiden mielestä lahjat kuuluvat vain pikkulapsille ja lahjananto lopetetaan kun lapset kasvavat. Tekin voisitte kohdistaa omat lahjanne vain omaan perheeseen, ja viedä mummille vain kukkia tai syötävää korvauksena vierailustanne. - Liina Anniina
Tarkoitin vain, että jo mummolla on kovin pieni eläke, niin ei paljon ole varaa ostella lahjojia. Eläkkeestä saattaa iso osa mennä sairauskuluihin, joten jossain mielessä tulot vaikuttavat ostamiseen.
Vanha voi olla niin väsynyt, ettei jaksa miettiä, mitä ostaisi teini-ikäisille, jotka ovat eläneet mummon nuoruuteen verrattuna ylellisyydessä.
Annettakoon anteeksi isovanhemmille, jos eivät jaksa eivätkä osaa keksiä, mitä hankkia nuorelle, jolla on jo lähes kaikkea tavaraa.- nää on näitä
Niinpä.. jos mummun eläke on alle 1000 e kuussa ja siitä on maksettava kaikki elämis- kulut lääkäri ja lääke maksuineen, eipä tuosta enää pahemmin teineille lahjoja ostella.
Mummit ei jaksa ryysätä joulunalus tungoksessa, eikä sillä 20e jonka ehkä pystyisi per lahja laittamaan juurikaan mitään teiniä kiinnostavaa edes saa.
Nää on näitä marinoita joita mihinkään tyytymättömät ihmiset suoltavat.
Isovanhempien sivulla kirjoittelee vastaavasti mummi joka oli toteuttanut kaikki miniän antaman lahjalistan toiveet, ostanut tuhansilla euroilla mutta edes kiitosta ei antamisistaan saanut. - jep jep
nää on näitä kirjoitti:
Niinpä.. jos mummun eläke on alle 1000 e kuussa ja siitä on maksettava kaikki elämis- kulut lääkäri ja lääke maksuineen, eipä tuosta enää pahemmin teineille lahjoja ostella.
Mummit ei jaksa ryysätä joulunalus tungoksessa, eikä sillä 20e jonka ehkä pystyisi per lahja laittamaan juurikaan mitään teiniä kiinnostavaa edes saa.
Nää on näitä marinoita joita mihinkään tyytymättömät ihmiset suoltavat.
Isovanhempien sivulla kirjoittelee vastaavasti mummi joka oli toteuttanut kaikki miniän antaman lahjalistan toiveet, ostanut tuhansilla euroilla mutta edes kiitosta ei antamisistaan saanut."jos mummun eläke on alle 1000 e kuussa"
Mistähän lähtien hyvin "toimeentulevat isovanhemmat" on muuttunut alle tonnin euron eläkettä saavaksi mummoksi? - mummuvaan
jep jep kirjoitti:
"jos mummun eläke on alle 1000 e kuussa"
Mistähän lähtien hyvin "toimeentulevat isovanhemmat" on muuttunut alle tonnin euron eläkettä saavaksi mummoksi?Kyllä ne eläkkeellä olevat naiset ovat eläkkeensä ansainneet joko kaupanmyyjinä tai tehtaissa ja palkka oli pieni niin on eläkekin.
Tilastossa on myös suurituloiset.
Tässä kiva esimerkki siitä, kuinka keskiarvo nousee..
http://palkkavertailu.com/palkka/keitt%C3%A4j%C3%A4
Keskipalkka 3 335 €, pienin palkka 1 690 €, korkein palkka 20 055 € kyse on keittäjästä, joku on ilmoittanut vuosi tulonsa, muut kuukausi tulon,
vain uskooko joku, että keittäjä ansaitsee 253 187,5 €/vuodessa?
Mutta näin keskipalkka nousi (yhteenlasku / 14) >Yhteenlasku/13< 2 048 € EI TODELLA 3 335 € keskipalkkana.
Itse olen ansainnut eläkkeeni tehtaassa kaupassa ja keittiössä. Eläkkeeni oli 2012 >13 398 € / vuosi / 12 = 1116,5 € / kk - 12 % veroa. netto 982, 25 € /kk. - Yhtiövastike, sähkö ja netti 309 € / kk. Jää elämiseen 673, 25 €/kk josta lääkkeet ottavat 64 €/kk. 609, 25 ruoka vaatteet puhtaus liikkuminen huvitus harrastus lehdet puhelin hammaslääkäri lääkäri hiusten leikkuut.
Ei ostella kukkia kodin tarvikkeita herkkuja kuljeta juhlissa tai missään riennoissa. Kaikki aivan kaikki haluavat jäsen maksun..
Kun lapset ovat jo näin isoja, on vaikea miettiä mitä he toivovat. Itse kysyin lapsenlapsilta mitä haluaisivat ja ne eivät yhtään tienneet. Jouluna näytti, että oli ihan sama, olisiko ollut mitään. Saivat kyllä hienoja lahjoja, mutta niillä on jo ihan liikaa kaikkea. Ostimme pojille vain kirjat ja laitettiin rahaa tilille. Ostakoot itse, tai säästäköön.
Me aikuiset emme enää vuosiin ole ostaneet toisillemme mitään ja se on hyvä.- Tällaista tämä...
Täällä jotku vaahtoaa pienistä eläkkeistä eikä huomata sitä asiaa jonka aloittaja nosti esille on HUOMIOIMINEN..
Aloittajahan sanoi että kyseessä on HYVINTOIMEENTULEVAT isovanhemmat eli ei mitkään pienillä eläkkeillä kärvistelevät.
Kyse on nyt huomioimisesta eli isovanhempien itsekkyydestä. Kyllä meilläkin isovanhemmat ostaa uuden ison auton joka toinen vuosi mutta edes joulukorttiin ei ole varaa. Se on itsekyyyttä hyvät isovanhemmat, typerää kiukuttelua ja asioiden pistämistä väärään järjestykseen elämässä.
Lapsille on vaan niin pe..kele vaikea perustella miksi isovanhemmat ei yhtään välitä. Meidänkin 5 vuotiaan pojan nähneet 3 kertaa elämän aikana. On se niin sääli että olisi mummoja ja vaareja jotka haluaisi lapsenlapsiaan nähdä ja sitten on tällaisia itsekkyyden huippuja..
Antaa tulla vaan kiukkuset anopit.. Minä haukun ihan omia vanhempiani en anoppia.. - ei lahjat vaan..
Paras tapa huomioida lapsia on olla heidän kanssaan, jutella ja antaa heille aikaansa. Mummot usein huomioivat soittelemalla, kyselemällä lapsia käymään, myös hyvällä ruualla tai huoltamalla muuten. Tällainen lämmittää mieltä paljon enemmän kuin tavaralahjat. Jos isovanhemmat eivät jaksa olla lasten kanssa, se on surullista mutta ei sille voi mitään ja nuoret kyllä sen ymmärtävätkin kun asiasta puhutaan rakentavasti. Pitää vaan vanhempien itse antaa lapsille ja nuorille se aika ja huomio mitä he tarvitsevat.
- wrrwrwrw
Kyllä, tänäkään jouluna kaupoissa ei ollut yhtäkään mummoa, joka olisi osanut lahjoja lapsenlapsille.
Eivät ostaneet nukkeja, eivät pyjamia, eivät lahjakortteja, eivät pelejä yhdellekään lapsenlapselle. Kaupoissa oli vain nuoria lapsiperheitä, ja lapsettomia, ja jos joku mummo eksyi kauppaan, tämä ei todellakaan ostanut mitään lapsenlapsille, vaan antoi vain aikaansa ja satunnaisen halin.
Sama pätee myös synttäreihin (kuka niitä nyt jaksaa muistaa) ja rippijuhliin. - kuuden mummi
wrrwrwrw kirjoitti:
Kyllä, tänäkään jouluna kaupoissa ei ollut yhtäkään mummoa, joka olisi osanut lahjoja lapsenlapsille.
Eivät ostaneet nukkeja, eivät pyjamia, eivät lahjakortteja, eivät pelejä yhdellekään lapsenlapselle. Kaupoissa oli vain nuoria lapsiperheitä, ja lapsettomia, ja jos joku mummo eksyi kauppaan, tämä ei todellakaan ostanut mitään lapsenlapsille, vaan antoi vain aikaansa ja satunnaisen halin.
Sama pätee myös synttäreihin (kuka niitä nyt jaksaa muistaa) ja rippijuhliin.Kyllä tää mummi ainakin osti kaikille 6:lle lastenlapselle lahjat. Rahaa ei kauheesti ollut, mutta ajatushan se on tärkein. Ja jos lapsille kerrotaan jouluna että pukki toi lahjat, niin eihän niitten tarvii niin kamalan kalliita ollakkaan. Itse ostan sit paremmat lahjat lastenlapsille synttäreinä, koska silloin ne on mummilta eikä joulupukilta tai joltain muulta.
Ostin toki nyttenkin ihan toivotut lahjat, mutta kyselen lahjatoiveita aina useita niin että voin sitten sieltä vähän halvemmasta päästä olevia hankkia kun ei työttömyys rahalla isoja ja kalliita voi ostella.
- Liina Anniina
"Kyllä, tänäkään jouluna kaupoissa ei ollut yhtäkään mummoa, joka olisi osanut lahjoja lapsenlapsille. "
EI voi täysin pitää paikkaansa, ei meidän kohdalla... mummo osti lahjoja lapsillemme.
Sinulta Wrrwrwrw jäi siis yksi lahjanostajamummo huomaamatta Suomen maassamme.
meni siis hieman vikaan arviosi... ;)- Huomio
Tuohan oli varmasti ironiaa, jos et ymmärtänyt....
- muori-1953
Kuusi niitä lapsenlapsia on minulla. Mutta välit lapsen perheeseen menivät poikki jo monta vuotta sitten. Syistä ja syistä.
Usein ajattelen heitä ja viimeisimmän lapsen syntymän bongasin facebookista kaverin kautta. En osaa enää sanoa, onko edes ikävä heitä. Mammonan maailma ei ole minun juttu.- jl651
Miniäni on narsisti, väkivaltainen ja käyttää taloudellisesti lähimpiään hyväksi, joten välit häneen olen laittanut poikki. Lapsenlapsille ostin sukkia, en joululahjaksi, koska miniälleni täytyy olla merkkituotteita tai ne päätyvät kierrätyslaatikkoon ja leluja ovat jo lattiat täynnä.
- Mies30v_2
Kysymys kuuluu edustaako sun lapsilles isovanhemmat mitään muuta ku että niiltä saa lahjoja. Mä ainakin jättäisin lahjat antamatta jos muuten ei pidetä mitään yhteyttä, enkä kyllä antaisi siinäkään tapauksessa jos kylään tullaan niin sekin aika pelataan jotain taskupleikkaria ja välissä vingutaan kotio lähtemistä.
Monien kakaroita seurannut ja tämmösiä piirteitä on aika usein havaittavissa. - wrwrwrwrwrw
Älä vie enää lahjoja, äläkä odota mitään lahjoja enää mummolasta/anoppilasta.
Älä myöskään vastaa puhelimeen, jos kaipaavat apua, kun eivät enää osaa tehdä vanhemmiten ruokaa tai tarvitsevat apua missä lie, kun ikä alkaa eniten näkyä.
Olet ollut kohtelias kun olet vienyt lahjan. Anoppila on ollut epäkohtelias, kun eivät ole antaneet vastalahjaa.
Sitten kun kumpikaan ei anna lahjaa, on sekin hyvä juttu.
Lapsesi kasvavat, mutta mummolaan ei ole pakko mennä katsomaan joulukuusta tai mummoa ensinkään. Tai jos haluavat kutsua, niin viekää 5 euron hyasintti, ja sanokaa " ei ole varaa, koska lapset kasvavat, on huono rahatilanne".
Lahjaan kuuluu vastavuoroisuus.- Hyvien lasten äiti
Olet hyvin pienisieluinen ihminen. Eikö kukaan ole sinua koskaan auttanut tai ilahduttanut ihan muuten vain, odottamatta elinikäistä kiitollisuutta ja loputonta määrää vastapalveluksia? Etkö sinä ole koskaan halunnut tuottaa kenellekään hyvää mieltä odottamatta elinikäistä kiitollisuutta ja loputonta määrää vastapalveluksia?
Vastoin tahtoanikin minun tulee sinua sääli. Elämäsi on varmasti ollut hyvin ankeaa ja kylmää ja näyttää sellaisena pysyvänkin. - wrrwwrwrw
Hyvien lasten äiti kirjoitti:
Olet hyvin pienisieluinen ihminen. Eikö kukaan ole sinua koskaan auttanut tai ilahduttanut ihan muuten vain, odottamatta elinikäistä kiitollisuutta ja loputonta määrää vastapalveluksia? Etkö sinä ole koskaan halunnut tuottaa kenellekään hyvää mieltä odottamatta elinikäistä kiitollisuutta ja loputonta määrää vastapalveluksia?
Vastoin tahtoanikin minun tulee sinua sääli. Elämäsi on varmasti ollut hyvin ankeaa ja kylmää ja näyttää sellaisena pysyvänkin.Jos antaa lahjan, ja toinen antaa takaisin, se on vain kohteliasta.
Jos tarjoaa kyydin, ja toinen tarjoaa ruoan/maksaa bensat, se kohteliasta.
Jos antaa lahjan, toinen ei anna lahjoja, se on epäkohteliasta.
Olet kasvattanut lapsia, ja nostanut lapsilisää usealta vuodelta ja hoidattanut lapsiasi mummolassa/odottanut lahjoja lapsillesi. Mitä Sinä, äiti, olet oikein tehnyt yhteiskunnan eteen?
Ei ihme, että "äitinä" paheksut niitä, jotka laskevat, mitä ovat antaneet. Itse olet ollut vain saama-puolella. Laskepa kuinka paljon olet saanut tukia kunnalta ja kelalta, lahjoja vuosien varrella, ja huomaat, että sinua on aika paljon autettu.
On ylimielistä kirjoittaa, että tuntee sääliä toista kohtaan. Aivan kuin vertaisit omaa elämääsi minuun, josta et tiedä pätkän vertaa.
Mutta ok, vie lahjoja seuraavat 20 vuotta yksipuolisesti, ja katsotaan sitten, miltä sinusta tuntuu. - Hyvien lasten äiti
wrrwwrwrw kirjoitti:
Jos antaa lahjan, ja toinen antaa takaisin, se on vain kohteliasta.
Jos tarjoaa kyydin, ja toinen tarjoaa ruoan/maksaa bensat, se kohteliasta.
Jos antaa lahjan, toinen ei anna lahjoja, se on epäkohteliasta.
Olet kasvattanut lapsia, ja nostanut lapsilisää usealta vuodelta ja hoidattanut lapsiasi mummolassa/odottanut lahjoja lapsillesi. Mitä Sinä, äiti, olet oikein tehnyt yhteiskunnan eteen?
Ei ihme, että "äitinä" paheksut niitä, jotka laskevat, mitä ovat antaneet. Itse olet ollut vain saama-puolella. Laskepa kuinka paljon olet saanut tukia kunnalta ja kelalta, lahjoja vuosien varrella, ja huomaat, että sinua on aika paljon autettu.
On ylimielistä kirjoittaa, että tuntee sääliä toista kohtaan. Aivan kuin vertaisit omaa elämääsi minuun, josta et tiedä pätkän vertaa.
Mutta ok, vie lahjoja seuraavat 20 vuotta yksipuolisesti, ja katsotaan sitten, miltä sinusta tuntuu.Häpeä tunnustaa, mutta en ymmärtänyt pointtiasi. Tottahan minä normaalin vastavuoroisuuden ymmärrän. Minulle tuli se käsitys, että sinä muistat vain ne kerrat, kun olet itse jotakin antanut. Siksi ihmettelin, eikö sinua ole koskaan autettu tai ilahdutettu ilman, että odotetaan ikuista kiitollisuutta ja loputonta määrää vastapalveluksia. Miellät jääneesi hirveästi saamapuolelle.
Kyllä, olen kasvattanut lapseni (yhdessä puolisoni kanssa) ja nostanut lapsilisiä. Totta helkutissa, juuri samalla tavalla toimivat kaikki tämän maan äidit - vaikkakin osa heistä laiminlyö pahemman kerran tuon kasvatusvastuun.
Emme todellakaan ole hoidattaneet lapsiamme mummolassa. Miksi niin luulet? Et ilmeisesti lukenut (tai ymmärtänyt) aikaisempaa kirjoitustani isovanhempien "lahjomisesta". Minähän nimenomaan sanoin, että heiltä ei todellakaan odotettu lahjoja - vaikkakin useimmiten lapset saivatkin jonkin pienen yllätyksen.
Kysymyksesi siitä, mitä minä olen tehnyt yhteiskunnan eteen, on kyllä kaikessa traagisuudessaankin koominen. Haluatko minun oikeasti kertovan omasta osuudestani tämän yhteiskunnan pyörittämisessä? Olen ammatiltani peruskoulun opettaja, joten työni lienee yhteiskunnan eniten tulevaisuuteen tähtääviä töitä. Maksan veroni ja olen kasvattanut kaksi veronmaksajaa (en yhteiskunnan loisia!). Olen myös maksanut melkoiset summat perintöveroja, sekä isälläni että äidilläni oli perheettömiä sisaruksia, joiden omaisuus siis on periytynyt minulle. Toimin myös kahdessa yleishyödyllisessä yhdistyksessä ilman mitään palkkiota. Mitähän muuta minulta vielä odotat? Omasta mielestäni toimin tässä yhteiskunnassa ihan kelvollisesti.
Minusta tuntuisi rasittavalta pitää kirjaa siitä, kenelle olen mitäkin antanut tai jonkin palveluksen tehnyt. Yleensä teen niin siksi, että haluan ilahduttaa tai huomaan toisen tarvitsevan apua. Miksi luulet, että olen ollut vain saamapuolella? En nyt kerta kaikkiaan käsitä! Yhteiskunnalta olen saanut lapsilisät ja lapsilleni ilmaisen koulutuksen. Ainakaan äkkiseltään en muista muita yhteiskunnan tukia nauttineeni - ihan varma en kuitenkaan ole. Ihan oikeassa olet siinä, että minua on autettu (sukulaiset, ystävät, naapurit, kollegat) paljon, varmaan suunnilleen saman verran kuin ihmisiä yleensäkin. Niin minäkin olen auttanut muita. Tarjosin eräälle sukulaistytölle asunnon ja ylläpidon noin puolen vuoden ajan, kun hän oli vaikeassa elämäntilanteessa. Perheemme ja sukumme on aina muistanut vanhoja (myös nuoria ja keski-ikäisiä ;-)) merkkipäivinä ja jouluisin.
Tiedän elämästäsi tasan sen verran kuin tänne kirjoitit ja luonnollisesti tein johtopäätökseni sen perusteella. Taidat olla oikeassa siinä, että vertasin omaa ja sinun elämää ja totesin, että minun asenteellani elämä on paljon parempaa. Niinpä säälin sinua, vaikka tiedänkin, että sääli on alentava tunne. Sääli ei kuitenkaan ole ylimielistä.
Olen vienyt lahjoja yksipuolisesti hyvinkin yli kaksikymmentä vuotta eikä se edelleenkään tunnu miltään muulta kuin ihan kivalta. Kun annan lahjan, haluan ilahduttaa sen saajaa. Minulla ei ole pientä sinistä vihkoa, johon kirjoittaisin: Saara-tädille joulukukka-asetelma 25 euroa 23.12.2012 ja jonka sitten ruksisin kuitatuksi, kun olen saanut häneltä samanarvoisen lahjan. En edes ole perusluonteeltani niin järjestelmällinen, että tällainen minulta onnistuisikaan. - Liina Anniina
Haloo Wrwrwrwr!
Todelliseen lahjaan nimenomaan EI kuulu vastavuoroisuus -ajatus. Voiko se silloin olla lahja? Se on vaihtokauppa.
Aito lahjan antaja ei ajattele, että kun annan 30 euron lahjan, saan 30 euron lahjan takaisin.
Kun antaa lahjan, niin ajatuksena on toisen ilahduttaminen ja SIITÄ ilahtuneesta ilmeestä saa lahjoittaja tavallaan iloa itsekin.
Oletko kuullut sanontaa: antaessaan saa. Näin se menee. Lahjan rahallinen arvo on täysin sivuseikka.
Viiden euron hyasintti ilahduttaa ainakin minua suunnattomasti, jos tulen yllätetyksi sillä ja tiedän, että lahjan antaja sen lämpimällä sydämellään antaa. - wrrwrwrwrw
Hyvien lasten äiti kirjoitti:
Häpeä tunnustaa, mutta en ymmärtänyt pointtiasi. Tottahan minä normaalin vastavuoroisuuden ymmärrän. Minulle tuli se käsitys, että sinä muistat vain ne kerrat, kun olet itse jotakin antanut. Siksi ihmettelin, eikö sinua ole koskaan autettu tai ilahdutettu ilman, että odotetaan ikuista kiitollisuutta ja loputonta määrää vastapalveluksia. Miellät jääneesi hirveästi saamapuolelle.
Kyllä, olen kasvattanut lapseni (yhdessä puolisoni kanssa) ja nostanut lapsilisiä. Totta helkutissa, juuri samalla tavalla toimivat kaikki tämän maan äidit - vaikkakin osa heistä laiminlyö pahemman kerran tuon kasvatusvastuun.
Emme todellakaan ole hoidattaneet lapsiamme mummolassa. Miksi niin luulet? Et ilmeisesti lukenut (tai ymmärtänyt) aikaisempaa kirjoitustani isovanhempien "lahjomisesta". Minähän nimenomaan sanoin, että heiltä ei todellakaan odotettu lahjoja - vaikkakin useimmiten lapset saivatkin jonkin pienen yllätyksen.
Kysymyksesi siitä, mitä minä olen tehnyt yhteiskunnan eteen, on kyllä kaikessa traagisuudessaankin koominen. Haluatko minun oikeasti kertovan omasta osuudestani tämän yhteiskunnan pyörittämisessä? Olen ammatiltani peruskoulun opettaja, joten työni lienee yhteiskunnan eniten tulevaisuuteen tähtääviä töitä. Maksan veroni ja olen kasvattanut kaksi veronmaksajaa (en yhteiskunnan loisia!). Olen myös maksanut melkoiset summat perintöveroja, sekä isälläni että äidilläni oli perheettömiä sisaruksia, joiden omaisuus siis on periytynyt minulle. Toimin myös kahdessa yleishyödyllisessä yhdistyksessä ilman mitään palkkiota. Mitähän muuta minulta vielä odotat? Omasta mielestäni toimin tässä yhteiskunnassa ihan kelvollisesti.
Minusta tuntuisi rasittavalta pitää kirjaa siitä, kenelle olen mitäkin antanut tai jonkin palveluksen tehnyt. Yleensä teen niin siksi, että haluan ilahduttaa tai huomaan toisen tarvitsevan apua. Miksi luulet, että olen ollut vain saamapuolella? En nyt kerta kaikkiaan käsitä! Yhteiskunnalta olen saanut lapsilisät ja lapsilleni ilmaisen koulutuksen. Ainakaan äkkiseltään en muista muita yhteiskunnan tukia nauttineeni - ihan varma en kuitenkaan ole. Ihan oikeassa olet siinä, että minua on autettu (sukulaiset, ystävät, naapurit, kollegat) paljon, varmaan suunnilleen saman verran kuin ihmisiä yleensäkin. Niin minäkin olen auttanut muita. Tarjosin eräälle sukulaistytölle asunnon ja ylläpidon noin puolen vuoden ajan, kun hän oli vaikeassa elämäntilanteessa. Perheemme ja sukumme on aina muistanut vanhoja (myös nuoria ja keski-ikäisiä ;-)) merkkipäivinä ja jouluisin.
Tiedän elämästäsi tasan sen verran kuin tänne kirjoitit ja luonnollisesti tein johtopäätökseni sen perusteella. Taidat olla oikeassa siinä, että vertasin omaa ja sinun elämää ja totesin, että minun asenteellani elämä on paljon parempaa. Niinpä säälin sinua, vaikka tiedänkin, että sääli on alentava tunne. Sääli ei kuitenkaan ole ylimielistä.
Olen vienyt lahjoja yksipuolisesti hyvinkin yli kaksikymmentä vuotta eikä se edelleenkään tunnu miltään muulta kuin ihan kivalta. Kun annan lahjan, haluan ilahduttaa sen saajaa. Minulla ei ole pientä sinistä vihkoa, johon kirjoittaisin: Saara-tädille joulukukka-asetelma 25 euroa 23.12.2012 ja jonka sitten ruksisin kuitatuksi, kun olen saanut häneltä samanarvoisen lahjan. En edes ole perusluonteeltani niin järjestelmällinen, että tällainen minulta onnistuisikaan.Minulla on hyvä muisti, muistan todella hyvin esim. ketkä sukulaisista ovat sellaisia, jotka lähettävät joulukortin. Niille, jotka eivät lähetä, en myöskään minä lähetä enää korttia, en ole lähettänyt vuosiin.
En näe mitään pahaa siinä, että Muistan, ketkä ovat vain ottamassa, ja ketkä muistavat myös tarjota.
Kun mm. anoppi/tuttu tarjoaa ruoan, tuomme aina jotain heille, mieheni kanssa. Jos anoppi tai jokin toinen ei koskaan tarjoaisi meille ruokaa tai ei auttaisi meitä, me emme todellakaan auttaisi heitä.
Vastavuoroisuuden periaatteeseen liittyy Aina muisti. Muisti siitä, mitä kukin on antanut, ja millainen ihminen on kyseessä.
En ymmärrä, miksi tunnet sääliä minua kohtaan, etkä näe omaa ylimielisyyttäsi, luokitellessasi muita, jotka eivät ajattele ja elä kuin sinä. Ehkä se on se opettajanluonne sinussa. - wrrwrwrwrw
Liina Anniina kirjoitti:
Haloo Wrwrwrwr!
Todelliseen lahjaan nimenomaan EI kuulu vastavuoroisuus -ajatus. Voiko se silloin olla lahja? Se on vaihtokauppa.
Aito lahjan antaja ei ajattele, että kun annan 30 euron lahjan, saan 30 euron lahjan takaisin.
Kun antaa lahjan, niin ajatuksena on toisen ilahduttaminen ja SIITÄ ilahtuneesta ilmeestä saa lahjoittaja tavallaan iloa itsekin.
Oletko kuullut sanontaa: antaessaan saa. Näin se menee. Lahjan rahallinen arvo on täysin sivuseikka.
Viiden euron hyasintti ilahduttaa ainakin minua suunnattomasti, jos tulen yllätetyksi sillä ja tiedän, että lahjan antaja sen lämpimällä sydämellään antaa.Pyyteettömästi, täysin epäitsekkäästi annettua lahjaa EI ole olemassa.
Kun viet lahjan tutun synttäreille, odotat, että sinua ainakin kiitetään siitä, ja/tai kutsutaan sisälle kahville/ruoalle, jos sinut on kerran kutsuttu.
Kun viet lahjan, montako vuotta katsoisit sellaista, joka vain ottaisi lahjan vastaan ja sulkisi oven nenäsi edestä?
Jos saat hyasintin, et tunne yhtään tarvetta ostaa vastalahjaa toiselle? Minä tuntisin, ja siksi muistan, kuka on minulle antanut mitäkin, koska näen lahjan vaihtokauppana. - Hyvien lasten äiti
wrrwrwrwrw kirjoitti:
Pyyteettömästi, täysin epäitsekkäästi annettua lahjaa EI ole olemassa.
Kun viet lahjan tutun synttäreille, odotat, että sinua ainakin kiitetään siitä, ja/tai kutsutaan sisälle kahville/ruoalle, jos sinut on kerran kutsuttu.
Kun viet lahjan, montako vuotta katsoisit sellaista, joka vain ottaisi lahjan vastaan ja sulkisi oven nenäsi edestä?
Jos saat hyasintin, et tunne yhtään tarvetta ostaa vastalahjaa toiselle? Minä tuntisin, ja siksi muistan, kuka on minulle antanut mitäkin, koska näen lahjan vaihtokauppana.Maailmankuvamme ovat ihan erilaiset. Minä en näe lahjaa vaihtokauppana.
Vien kesäisin mansikoita naapurin mammalle, en odota vastalahjaa. Vien kukkia vanhustentaloon, en odota vastalahjaa. Kutsuin aikoinaan aina lasteni kaverit ruokapöytään ilman mitään taka-ajatusta, samoin, jos sattui olemaan vaikka jätskiä kotona, kaverit saivat aina osuutensa. Jouluisin vien vanhoille sukulaisille esimerkiksi joulukukka-asetelman ilman, että katson olevani oikeutettu samanarvoiseen lahjaan itselleni. Mainitsemissani yleishyödyllisissä yhdistyksissä toimimiseni tarkoitus on auttaa hädässä olevia tai palkita erityisen ansiokkaasta toiminnasta. Ei siitä minulle mitään vastalahjaa kuulu tulla. Syksyisin vien naapurin mammalle myös sieniä, hän ei enää itse pääse liikkumaan metsässä - en todellakaan odota mitään vastalahjaa. Toisinaan hän on tullu toivottamaan hyviä pyhiä ja tuonut jouluhyasintin. Minä olen mieltänyt sen ilahduttavaksi yllätykseksi en suinkaan miksikään velanmaksuksi. Minulla on se tunne, ettei hänkään sitä niin ajattele. Meitä on siis ainakin kaksi - naapurin mamma ja minä - jotka haluamme vain auttaa tai ilahduttaa kanssaihmisiämme ihan vailla hyötymistarkoitusta. - wrrwrwrwrwrw
Hyvien lasten äiti kirjoitti:
Maailmankuvamme ovat ihan erilaiset. Minä en näe lahjaa vaihtokauppana.
Vien kesäisin mansikoita naapurin mammalle, en odota vastalahjaa. Vien kukkia vanhustentaloon, en odota vastalahjaa. Kutsuin aikoinaan aina lasteni kaverit ruokapöytään ilman mitään taka-ajatusta, samoin, jos sattui olemaan vaikka jätskiä kotona, kaverit saivat aina osuutensa. Jouluisin vien vanhoille sukulaisille esimerkiksi joulukukka-asetelman ilman, että katson olevani oikeutettu samanarvoiseen lahjaan itselleni. Mainitsemissani yleishyödyllisissä yhdistyksissä toimimiseni tarkoitus on auttaa hädässä olevia tai palkita erityisen ansiokkaasta toiminnasta. Ei siitä minulle mitään vastalahjaa kuulu tulla. Syksyisin vien naapurin mammalle myös sieniä, hän ei enää itse pääse liikkumaan metsässä - en todellakaan odota mitään vastalahjaa. Toisinaan hän on tullu toivottamaan hyviä pyhiä ja tuonut jouluhyasintin. Minä olen mieltänyt sen ilahduttavaksi yllätykseksi en suinkaan miksikään velanmaksuksi. Minulla on se tunne, ettei hänkään sitä niin ajattele. Meitä on siis ainakin kaksi - naapurin mamma ja minä - jotka haluamme vain auttaa tai ilahduttaa kanssaihmisiämme ihan vailla hyötymistarkoitusta.Tottakai maailmankuvamme ovat erilaiset, olemme kaksi aivan eri ihmistä. Vaikka sinä et näe lahjaa vaihtokauppana, minä näen, koska en halua olla velkaa kenellekään.
Omatuntoni ei vain salli sitä, että ottaisin vastaan kukan tai lahjan, ja jättäisin sitten lahjan antajan täysin huomiotta, tai antaisin vastineeksi murto-osan saamani lahjan arvosta. Sellaiseksi olen kasvanut, ja sellaisena näen oman maailmani. - Äiti hyvien lasten
wrrwrwrwrwrw kirjoitti:
Tottakai maailmankuvamme ovat erilaiset, olemme kaksi aivan eri ihmistä. Vaikka sinä et näe lahjaa vaihtokauppana, minä näen, koska en halua olla velkaa kenellekään.
Omatuntoni ei vain salli sitä, että ottaisin vastaan kukan tai lahjan, ja jättäisin sitten lahjan antajan täysin huomiotta, tai antaisin vastineeksi murto-osan saamani lahjan arvosta. Sellaiseksi olen kasvanut, ja sellaisena näen oman maailmani.Hupsistaaaaa! Nyt se kääntyikin niin, että et halua olla velkaa. Tähän astihan olet tolkuttanut sitä, että jos ei sinulle lähetä joulukorttia, turha luulla, että sinäkään hyvää joulua toivottaisit.
Oletko muuten kiinnittänyt huomiota siihen, että sinulle toivotetaan sekä hyvää joulua että onnellista uutta vuotta. Velkahan siitä syntyy, jos sinä olet toivottanut molempia, mutta saat itsellesi vain hyvää joulua -kortin! Ajattelepa tätä...
Kyllä sinua varmaan harmittaa loppuikäsi, jos viet lahjan vaikka 75-vuotissynttäreille ja lahjan saanut ehtiikin vaikka kuolla kupsahtaa ennen kuin ehtii saamisensa kuitata. Ai niin, tuo ajatushan oli alunperinkin virheellinen: sinä viet lahjan ainoastaan, jos itse olet saanut häneltä lahjan. Niin ja tietysti hinnaltaan sitten samaa luokkaa!
Ikävä todeta, mutta tätä ajatellessani ja kirjoittaessani säälintunteeni vahvistuu - huolimatta siitä, että ihan urheilumielellä sinulle vähäsen --tuilen.
- muumio2
Mua vähän ärsyttää, kun näen hirveästi vaivaa isovanhempien lahjojen kanssa. Olosuhteisiin nähden olen joskus köyhänä opiskelija-äitinä laittanut rahaa näihin aivan liikaakin. Pohdin ja kiertelen, mietin, mistä vanhukset voisivat tykätä. Monesti ovat olleetkin tyytyväisiä, esim. laadukas ulkomainen posliini näytti kelpaavan erittäin hyvin.
Pointti tulee tässä: vastalahjaksi saan tuoteryhmää alkkari, kalsari, paituli. Monesti kehutaan jopa, miten halvalla on saatu. Ikinä en itse voisi ostaa esim alushousuja aikuiselle ihmiselle 40v- lahjaksi. Koen, että lahjojen ostaminen on vastapuolelle pakkopullaa. Kuitenkin lahjontarituaalia on pakko pitää yllä. Rahasta ei ole kiinni, vaan asenteesta.
Kysymys on varmasti myös sukupolvien välisestä kuilusta. Sotien jälkeen syntyneet ovat tottuneet säästämään. Moni kiva lahja ei olisi kalliskaan, jos viitsisivät kysyä. Miksi ei edes haluta asettua toisen asemaan ja miettiä, mikä voisi ilahduttaa?- khököh
No, toisaalta lahjojen kanssa pelaaminen on täysin turhaan, ellei sitten puute ole juuri edellämainituista sukat, kalsarit ym. joita voi antaa jos muuten ei kehtaa kysellä että onko rahasta pulaa.
- muumio2
khököh kirjoitti:
No, toisaalta lahjojen kanssa pelaaminen on täysin turhaan, ellei sitten puute ole juuri edellämainituista sukat, kalsarit ym. joita voi antaa jos muuten ei kehtaa kysellä että onko rahasta pulaa.
Just :/ Mun pitäis vaan uskaltautua heittäytyä samalle tasolle, antaa vain jotain _aivan_pientä_.
Viime jouluna oli tarkoitus antaa heille yksi kodinkone, mutta ei sit annettu, koska mikään ei ole riittävän hyvää heille. Käyvät kuulemma kaupassa tarkistamassa hinnat ja oliko lahja halvin mahdollinen (jos on useita vaihtoehtoja kaupassa).
Sukkia, kalsareita antavat sen takia, koska ne ovat heille riittävän edullisia ostaa.
- agaah
No voi helvetti sentään!!!!
- tuleva mummeli
Lahja ei minullekaan ole koskaan vaitokauppa vaan vilpitön osoitus siitä että välitän jostakusta. Ellei tällä toisella ole vaikkapa varaa lahjaan minulle, en todellakaan edes odota mitään, ei anteeksipyyntöjä eikä pahoitteluja tms. Kiitos on ihan riittävä.. sitäkään en välttämättä tarvitse..
Itseasiassa lahjan antaminen läheiselle tai jollekulle on miltei kivampaa kuin sen saaminen. - Liina Anniina
Hyvä Wrwrwrwr:
...edelleen toistan, että lahjojen antaminen ei ole kaupankäyntiä.
Oletko wrwrwrw kuullut sanasta rakkaus?
Lahjan antamiseen sisältyy rakkautta sitä ihmistä kohtaan, jolle lahja annetaan.
Rakkaudessa ei lasketa euroja, tuliko nyt liikaa tai liian paljon...
Kun saa kiitoksen lahjasta, niin se on paras "takaisinmaksu".
Tietenkin lahjasta kiitetään, se nyt kuuluu jo hyviin tapoihin. Lahja ei ole lahja, jos antaja laskelmoi, että olisi saatava yhtä suurella summalla hankittu lahjatavara takaisin.
Ikävä jos sinä ajettelet niin. Tästä päättelen, että sinun on pelkästä hyvästä sydämestä vaikea antaa mitään kenellekään.
Ihan vain antaa.
Kun vein viime kesänä naapurin liikuntakyvyttömälle mummolle viisi litraa mustikoita, jotka olin kerännyt, niin en todellakaan häneltä odota mitään takaisin. Sain jo! Sain ilostuneen ilmeen ja kiitoksen sekä taputuksen käden selälle.
Sain lahjan, kun tiedän, kuinka hyviltä ne mustikat maistuivat mummon suussa... laitoin hänelle mustikkamaitoa ja mummo söi tosi onnellisena.
Miten tuohon sopisi joku odotus, että mummon pitäisi antaa minulle rahana tai tavarana vastaavaa takaisin... ei todellakaan... koska olen saanut jo yhteisen jaetun tunteen ihmisenä olemisesta, jossa ei aina käydä kauppaa. - wrrwrwrwrw
Kaikille minua kritisoiville, jotka annatte vain puhtaasta sydämestä lahjan, oletteko koskaan kuulleet sellaisesta, kuin
a) hääpari laittaa listan, josta vieraat voivat ostaa heille lahjan
b) 50-vuotissynttärisankari ilmoittaa, että muistamiset matka-tilille
c) yo-lapsen vanhemmat ilmoittavat sukulaisille, että ei korulahjoja, vaan rahaa
d) perintöriidat
Kaikki te, jotka annatte joka ainoa viikko lahjoja, ettekä odota mitään, siis yhtään mitään vastineeksi, teillä on varmaan todella rankkaa, kun olette niin täydellisiä.
Mutta onneksi tulette tänne joukolla kertomaan, kuinka paljon autatte muita, ettei vain kenelle jää yhtään epäselväksi, kuinka upeita ihmisiä te olette.
Jos antaisitte lahjan ihan täydestä sydämestänne, ette kaipaisi edes hymyä vaivanpalkaksi. Vaan jättäisitte lahjan oven taakse, ilman nimeä, ettekä palaisi tänne palstallekaan kertomaan, että minä kyllä olen niiiin pahuksen upea ja hyvä ihminen, etten edes kiitoksen sanaa kaipaa. Koskaan ei ole negatiivista ajatusta tullut teidän mieleenkään.
Olette harvinaisen epäitsekkäitä ihmisiä, ja kukaan, vähiten te itse, ei näe teissä mitään parannuksen arvoista, koska olette niin upeita kaikki.- ihmettelee suuresti
Mitä ihmettä ihmiselle on tapahtunut että siitä tulee yhtä katkera ja kieroutunut ajatusmaailmaltaan kuin tämä wrrwrwrwr.
Säälin ihmisiä joiden on yritettävä tulla toimeen tuon laisten kanssa. - rwrwrwrwrwrw
ihmettelee suuresti kirjoitti:
Mitä ihmettä ihmiselle on tapahtunut että siitä tulee yhtä katkera ja kieroutunut ajatusmaailmaltaan kuin tämä wrrwrwrwr.
Säälin ihmisiä joiden on yritettävä tulla toimeen tuon laisten kanssa.Taas tuo sääli-ilmaus. Mikä ihmeen villitys teillä on meneillään? :) Ja katkeruus ja kieroutunutkin vielä mukaan heitettynä.
En poimi sieniä metsästä, enkä vie niitä edes torilta mummoille.
En vieraile vanhainkodissa viemässä kukkia.
En osallistu mihinkään yleishyödyllisen organisaation toimintaan, paitsi maksavana rivijäsenenä.
Pidän SPR:ää ja kirkkoa tekopyhänä organisaationa.
En usko siihen, että jotkut ihmiset ovat parempia kuin minä, vain koska he itse sanovat niin.
Mutta onneksi teillä on wwwrwrwrw, jota syyttää kaikesta pahasta. En vain tiedä, mitä pahaa olen tehnyt. - Järkyttävää luettava
rwrwrwrwrwrw kirjoitti:
Taas tuo sääli-ilmaus. Mikä ihmeen villitys teillä on meneillään? :) Ja katkeruus ja kieroutunutkin vielä mukaan heitettynä.
En poimi sieniä metsästä, enkä vie niitä edes torilta mummoille.
En vieraile vanhainkodissa viemässä kukkia.
En osallistu mihinkään yleishyödyllisen organisaation toimintaan, paitsi maksavana rivijäsenenä.
Pidän SPR:ää ja kirkkoa tekopyhänä organisaationa.
En usko siihen, että jotkut ihmiset ovat parempia kuin minä, vain koska he itse sanovat niin.
Mutta onneksi teillä on wwwrwrwrw, jota syyttää kaikesta pahasta. En vain tiedä, mitä pahaa olen tehnyt.Sinulta puuttuu ilmeisesti kokonaan se geeni, joka saa ihmisen auttamaan toisia tai antamaan jollekulle jotakin ilman ajatusta siitä, että se pitää maksaa takaisin. Jos meissä olisi enemmän kaltaisiasi, (sivistys)yhteiskuntaa ei olisi koskaan voinut syntyä.
Et sitten ymmärtänyt laisinkaan sitä, että joku voi ihan muuten vain antaa toiselle jotakin. Ilmeisesti tämä geenimuunnoksesi vaikuttaa myös ajattelun alueella. Säälittää - ihan totta, aika paljon. - Kompinaattori
Järkyttävää luettava kirjoitti:
Sinulta puuttuu ilmeisesti kokonaan se geeni, joka saa ihmisen auttamaan toisia tai antamaan jollekulle jotakin ilman ajatusta siitä, että se pitää maksaa takaisin. Jos meissä olisi enemmän kaltaisiasi, (sivistys)yhteiskuntaa ei olisi koskaan voinut syntyä.
Et sitten ymmärtänyt laisinkaan sitä, että joku voi ihan muuten vain antaa toiselle jotakin. Ilmeisesti tämä geenimuunnoksesi vaikuttaa myös ajattelun alueella. Säälittää - ihan totta, aika paljon.Niin minäkin ajattelin, jotain vikaa täytyy jossain olla, että ihmisen ajatus- ja tunnemaailma kehittyy (?) tuollaiseksi. Toisaalta suututtaa ja ihmetyttää, mutta oikeasti kyllä säälittääkin.
Mutta on erittäin ilahduttavaa, että plussat ja miinukset osoittavat suurimman osan ihmisistä ymmärtävän lahjan antamisen ja saamisen idean sekä olevan yleisesti ottaen ystävällisiä ja kilttejä sekä toivovan kanssaihmisilleen hyvää.
- eurohumaani
hauskaa luettavaa :)
koska en ollenkaan usko että "wwrrwrrwwrwr" on mikään paha ihminen, vaan luultavasti ihan tavallinen kunnon kansalainen, joka pystyy rakkauteen ja empatiaan. Hän vain pystyy sanomaan suoraan asioita, joita ei yleensä sanota ääneen, mutta jotka ovat siellä taustalla kuitenkin olemassa.
Mielikuvien tasolla joku mustikkamaito naapurin mummolle on äärimmäisen herttaista, suoraan 50-luvun kuvakirjasta. Se, ettei tee mustikkamaitoa, ei kuitenkaan tee ihmisestä huonompaa tai vähemmän empaattista. Suoraan sanottuna, minä pidän esim. tarjouksia "tulla poimimaan muuten mätäneviä omenia meidän pihasta" vähän epäkohteliaina. Niissä on jotenkin sellainen asenne, että näillä omenilla ei ole MITÄÄN MUUTAKAAN PAREMPAA käyttöä, vaan muuten ne mätänevät maahan... eli oikeasti ei niinkään osoiteta arvostusta sitä kohtaan, jolle tämä lahja halutaan antaa . Mutta monille tietysti nämä entisajan rakkaudenlahjat, kuten omenat, mustikat ja suppilovahverot ovat edelleen eräänlainen hyvyyden ja anteliaisuuden symboli. Silti, rohkenen olla vähän eri mieltä kuten "wrrwrrww", vaikka en pidä itseäni epäempaattisena ihmisenä. Mutta tässäkin ketjussa opettajatar, joka oli myös rikas perijätär (maksanut huomattavia perintöveroja useaan otteeseen), piti itseään erityisen empaattisena ja onnekkaana kun voi antaa läheisilleen metsän mustikoita ja tuntea näin ihmisyyttä ja humaaniutta. En tietenkään tiedä, mitä kaikkea muuta hyvää hän tekee elämässään, mutta minusta on myös erityisen humaania, jos rikas antaa köyhälle rahallisesti jotain merkittävää tai jos yrittäjä työllistää hyvin palkattuun työhön työttömän. Tai varakas isovanhempi antaa 18-vuotiaalle lapsenlapselle joulukonttiin ajokorttirahan. Kun olen saanut vähän ikää, olen ymmärtänyt, että itseasiassa raha ja oikeudenmukaisuus sen jaossa on hyvin humaania. Mustikat ovat sivujuonne (toki ihan miellyttävä sivujuonne) - eurohumaani
ja pikku lisäys vielä:
villi veikkaus on , että monia ahdistaa "wrrwrrrww":n teksti, koska se on niin totta myös heissä itsessään, mutta he eivät pysty/halua/uskalla tunnistaa itsessään kaipausta oikeudenmukaisuuteen, vaan haluavat elää kuvitelmassa, että juuri he ovat oikeudenmukaisuuden yläpuolella. Että he eivät muka tarvitse kanssaihmisiltään mitään, että heillä on varaa aina vaan antaa, mutta ei tarvetta saada. Se on tavallaan hyvin vääristynyt ja itseriittoinen ajatuskulku.
Enkä puhu nyt vain materian antamisesta ja saamisesta, vaan kaiken (myös ajan, rakkauden, välittämisen, puhelinsoittojen, mustikoiden, minkä tahansa, MYÖS materian)
Se on myös ihmisyyttä ja inhimillistä, että tarvitsee ja haluaa lahjoja toisilta. ja sen myötäminen: minä haluan ja tarvitsen toisilta jotain (vaikka olisin pärjännyt elämässä, päässyt opettajaksi ja saanut perinnöt): silti vaan tarvitsen neuvoja äidiltä, hymyä ja kiitosta naapurin mummolta, arvostusta työstäni ja yht. kunnan maksamaa palkkaa, joulutervehdyksiä ystäviltä, rakkautta henkiviä lahjapaketteja mieheltä (ja jollen näitä saa, tunnen oloni petetyksi ja arvottomaksi). Elämä on hyvinkin vastavuoroista myös empaattisilla ihmisillä. Yksipuolinen muistaminen ja antaminen ei ole mielestäni ihan tervettä: miksi muistaa ihmisiä, jotka eivät osoita vastarakkauttaan. Toki kukaan, ei tietenkään, laske että se vastarakkaus olisi euroissa saman suuruinen, mutta silti haluamme osoituksen, että se vastarakkaus siellä on, saman arvoisena henkisellä tasolla....
t - eur. hum.
ei oo opettajatar tai muutkaan enää viittineet mitään kommentoida?
- mitä mitä?
No jos mummolla on rahahuolia, eikä ole rahaa?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kuvat! Dannyyn liitetty Helmi Loukasmäki, 22, on puhjennut naisena kukkaan - Some sekoaa: "Sä..."
Ooo, kaunis aikuinen nainen Helmistä on kasvanut siinä yli 80-vuotiaan Dannyn rinnalla! Katso uudet kuvat: https://ww553853- 472721
Suodatinpussin kastelemalla saa parempaa kahvia
Kokeilin niksiä ja kyllä tämä kahvi on parempaa nyt. Ei lainkaan maistu paperiselta. Huljuttelee hanan alla suppiloa pap1322042Tidätkö nainen
että suoraan sanottuna v.tut.aa että pääsit näin lähelle minua. Ei olisi oikeasti aikaa tähän mutta silti aina välillä o1041778Mikä on kaivattusi etunimi?
Otsikossa siis on kysymys eriteltynä. Vain oikeat vastaukset hyväksytään.571226Onkohan sinulla kaikki hyvin?
Nyt vähän sellainen outo tunne tuli. Sinun asiasi niin ei minulle toki tarvitse kertoa. Kunhan mietin...381147- 1731036
En kestä katsoa
Sitä miten sinusta on muut kiinnostuneita. Olen kateellinen. Siksi pitäisi lähteä pois84976Huikeeta, mahtavaa, ihan mielettömän upeeta
Me ostettiin talo Espanjasta. Tosin saadaan käyttää sitä vain muutama viikko vuodessa kun on monta muutakin ostajaa! M177957Oho! Arja Koriseva paljastaa TTK:n ekasta suorasta lähetyksestä: "On vähän ärsyttävä yhtälö!"
Upea Arja Koriseva! Tsemppiä haasteelliseen tilanteeseen! Lue lisää: https://www.suomi24.fi/viihde/oho-arja-koriseva-14924