158 cm ja 75 kg

Olen melkein samoissa mitoissa 75 ja 156.Laihduin pari vuotta sitten 5 kg,mutta olen lihottanut itseni uusiksi samoihin lukemiin,ja vähän ylikin.
15 kiloa on itselle ainakin nyt hiukan liian suuri tavoite,jos painoa saisi pois välillä 5-10 kg,niin olisin varsin tyytyväinen ja superonnellinen jos se suostuisi pysymään siinä lukemassa.
Olen aika lyhyt,mutta kuitenkin aika rintava,ollut aina,joten en mitenkään ihan pieneksi edes halua.Joskus paljon nuorempana olin lasten jälkeen (paljon pahoinvointia) hyvin hoikassa kunnossa,enkä myöskään viihtynyt siinä vartalossa.
Oma ongelmani on ehkä liian suuret ruoka-annokset ja iltasyöminen.Toivottavasti liikkuminen alkaa innostaa,kun päivät alkavat valostua.Sauvakävely on ollut mieluista ja viimeksi sain painon putoamaan vähemmällä syömisellä ja lisäämällä liikuntaa.

Moi!

Otsikko kiinnitti huomioni, joten oli pakko tulla kirjoittamaan omista kokemuksista. :)

Olen siis myös lyhyt: 157,5 cm (toi puoli senttiä on mulle tärkeä!), ja olen oikeastaan koko aikuisikäni jojoillut. Ikää löytyy 26. Muistan ihanan ajan 14-vuotiaana (vuoden 2000 kesä), kun painoin 55 kiloa, ja lapsena olin ollut hoikka aina. Jossain vaiheessa paino kuitenkin alkoi nousta, ja vuonna 2005 - marraskuussa aloin ensimmäistä kertaa käydä salilla säännölllisesti - paino oli 73 kiloa! No, siinä treenailin ahkerasti, en oikeastaan muuttanut syömisiä - laihduin 2006 kesään mennessä normaalipainon ylärajaan, 62 kiloon. Pelkällä liikkumisella. No, sitten muutin toiselle paikkakunnalle syksyllä. Reissu kesti 10 kuukautta, jonka aikana en kirjaimellisesti liikkunut yhtään. Oma sali oli jäänyt taakse, eikä yhtään napannut etsiä mitään muuta vastaavaa liikkumistapaa vieraassa paikassa - yksinkertaisesti en välittänyt. Nyt jälkeenpäin on aika järkyttävää ajatella sitä, kuinka piittaamaton oon joskus ollut. Palasin kotikaupunkiini 2007 kesällä, tiesin lihoneeni, mutta en enää liittynyt uudestaan salille. Kunnes seuraavan vuoden syksyllä. Karmaiseva totuus iski: vaaka näytti 85 kiloa! Olin siis lihonut kahden vuoden liikkumattomuuden ja mässäilyn takia 23 kiloa. No, salitreeni alkoi taas, ja vuoden 2008 loppuun mennessä olin pudottanut 10 kiloa. Siitä asti oon käynyt samalla salilla, suht säännöllisesti. Viime vuoden alussa painoin 78,6 kiloa, eli en ollut ihan saanut pidetyä painoa kurissa - ja olihan siinä vielä paljon ylipainoakin. Päätin tehdä muutoksen, ja tällä kertaa pysyvän.

Siitä päästäänkin viime vuoden saavutukseen. Paino putosi, pääasiassa kovan motivaation ja itsekurin avulla. Aloitin nutrauskuurilla (kolme viikkoa), mutta täysnutraus ei sopinut mulle, joten söin osaksi kevyttä normiruokaakin. Sen jälkeen oon syönyt perus ruokaa, välillä on ollut pari kevennysjaksoa, ja oon liikkunut paljon. En oo kieltänyt itseltäni mitään: mottona "kohtuus kaikessa". Nutrikuurilla painoa lähti 3,5 kiloa, jonka jälkeen pudotustahti on ollut tasainen. Normipainon, mikä on siis mun pituisella 62 kiloa, saavutin muistaakseni heinäkuussa, . Eli vastauksena aloittajan kysymykseen, 15 kiloa voi lähteä 6-7 kuukaudessa, mutta tietysti pudotustahti on yksilöllistä - voi olla hitaampi ja nopeampikin riippuen metodeista. Hieman normipainoon pääsyn jälkeen tuli ensimmäinen (ja tähän mennessä ainoa) takapakki: reilun viikon kesäloman aikana lihoin kilon. Silloin tajusin viimeistään, miten herkästi lihon, jos en yhtään katso mitä suuhun laitan. Niinpä aloin laskea kaloreita ja sillä tiellä olen vieläkin. Jotenkin rauhoittaa tietää, minkä verran on syönyt päivän aikana. :) Mutta siis edelleenkään en kiellä itseltäni mitään, lasken vain kaiken. Tuo kilo lähtikin sitten nopeasti kun aloin laskea, ja paino jatkoi putoamistaan. Syksyllä otin salitreenin lisäksi myös uusia liikuntamuotoja rutiiniin: juoksun, uinnin ja pienimuotoisen nyrkkeilyn. Huomaa, että jaksaa ihan kaikkea liikuntaa paremmin, kun on vähemmän kiloja. Ja siihen jää koukkuun!

Eilen kävin vuoden vikalla vaa'alla: 54,5 kiloa! Eli vuoden saldona 24,1 pudotettua kiloa, enkä todellakaan päästä niitä takaisin. Tavoitteena on tällä hetkellä opetella syömään vielä terveellisemmin, nimenomaan niin että enemmän itsekin valmistaisi ruokia, kiinteytyä, ja kehittää fyysistä kuntoa yhä paremmaksi ja paremmaksi. Pieni, vahva ja kiinteä keho! Tämä keho on kuitenkin meidän oma, ja ainoa mikä meillä on - on jokaisen velvollisuus pitää siitä parasta mahdollista huolta.

Toivottavasti tästä tarinasta oli teille laihduttajille edes jotain hyötyä, saa toki kysyä jos haluaa tietää jotain! Autan mielellään, koska tiedän millaista se on aloittaa iso urakka. Tsemppiä!

Hip hei siskot, ihana lukea teidän kokemuksianne ja tavoitteita. Kiitos niistä! Tänään on siis keskiviikko, ja aloin tähän elämäntaparemonttiin tasan 7 päivää sitten. Huom! En puhu enää laihdutuksesta, vaan tosiaan kokonaisesta elämäntapojen muutoksesta. Ikinä ei siis ole paluuta entiseen, jos mielin normaalipainoon ja myös sitten pysyä niissä ihannemitoissa. Entinen elämä sisälsi Fazerin sinistä joka päivä vähintään levyn, runsaasti leipää, suuret annoskoot ja liikunnat oli minimissä. Sokerinhimo oli pilvissä. Paino nousi hyvin salakavalasti, ja oli kokoajan nousujohteista.
Siis, 7. päivää ja olen niin ylpeä itsestäni! Hyvä minä! Huraa! Yritän muistaa onnitella itseäni usein :) Motivaatio on edelleen hyvin korkealla. Olin kävelyllä uudenvuodenaattona, ja eräs tuttava pysähtyi ja totesi, että "kappas, olet selvästi hoikkunut." WAU, mikä kommentti! Siis pahin turvotus luonnollisesti on tässä vaiheessa hävinnyt, ja se näkyy jo ulospäin. Miten motivoivaa kuulla ulkopuolisilta positiivista palautetta.
Aloitin ruokavalion muutoksen Vogelin ananaskuurilla. Aloin juomaan heti vettä 2 litraa päivässä, plus vihreää teetä, Molkosan ja artisokka-uutetta. Aineenvaihdunta pyörähti käyntiin reippaasti. Ananaskuurin aikana, joka kesti mulla 5 päivää, vatsa huusi nälkää, varsinkin öisin. Todella epämiellyttävää, varsinkin kun täytyy aamulla jaksaa nousta pienten kanssa touhuamaan. Vaihdoin ruokavaliota siskoni neuvojen mukaan, että kasviksia 90 % ja lihaa/kalaa vain mausteeksi. Eli syön kylläisesti kasviksia, raejuustoa, avokadoa, katkarapuja, hedelmiä, pähkinöitä. Suunnilleen tähän tapaan. Vähän kanaa tai kalaa. Syön vähintään kolmen tunnin välein, ja juon aina ennen ruokailua paljon vettä. Tämä ruokavalio on ollut miellyttävä, koska on saanut syödä kylläiseksi, ja en oo enää öisin herännyt nälkään. Toisaalta, vatsalaukkuni on tähän mennessä jo luultavasti hieman pienentynyt. Ei tule enää niin kova näläntunne.
Kahvia juon normaalisti.
Liikunnan aloitus on ollut ihan mahtavaa. Tavoitteena on liikkua joka päivä ainakin se 30 min kävelylenkki. Tekee hyvää mielelle ja keholle. 3 päivänä viikossa teen muuta kuin kävelen. Tänään hiihtolenkki 8 km. Aivan loistava reissu. Pe uimaan, ja sunnuntaina hiihto. Jotenkin tähän tapaan olen suunnitellut.
Vointini on kohentunut jo viikossa huomattavan paljon. Olen hyväntuulisempi, jaksan paljon enemmän, olo on kertakaikkiaan parempi kuin ennen.
Se taas motivoi jatkamaan tällä valitsemallani tiellä.
Oli tosi motivoivaa lukea BWL kokemuksia. Laita ihmeessä vinkkejä, jos sulla tuli jotain mieleen. Mulla on tosi vahva, positiivinen asenne tulla jälleen normaalipainoiseksi, ja pysyä niissä mitoissa.
TSEMPPIÄ KAIKILLE MEILLE!