Muslimihäät

Olen osallistumassa juhlaan, jossa kummatkin sukupuolet edustettuna. Sen verran tiedän, että joukossa on ihmisiä, jotka todellakin elävät uskontonsa mukaisesti. Joskus on ollut puhetta ettei paljaita nilkkoja saisi näkyä. Eli ilmeisen vanhoillisia. Onko näitä sääntöjä muitakin ja onko jokin väri, jota tulisi välttää pukeutuessa?

Toistaiseksi tietämätön kirjoitti:

Olen osallistumassa juhlaan, jossa kummatkin sukupuolet edustettuna. Sen verran tiedän, että joukossa on ihmisiä, jotka todellakin elävät uskontonsa mukaisesti. Joskus on ollut puhetta ettei paljaita nilkkoja saisi näkyä. Eli ilmeisen vanhoillisia. Onko näitä sääntöjä muitakin ja onko jokin väri, jota tulisi välttää pukeutuessa?

Lue lisää

Olen itse osallistunut muslimimaassa muslimihäihin - naisten juhla - ja ihan tavallisesti. Mielellään koruja ja kaunistautuen. Mulla oli pitkä hame, mutta kyllä nilkat näkyi.

Etkö voi kysyä. Laittaudu kauniiksi ja ehkä tosiaan ei sitä miniä ja toppii.

...

Mä en ymmärrä tätä. Useimmilla näkemilläni perinteisesti pukeutuvilla musliminailla nimeonomaan on korkeat korot.

Hei, Anne (äiti :) )

Olen itse menossa naimisiin Turkissa piakkoin, ja haluaisinkin sinulta neuvoja.

Miten hää toimitus tapahtui siellä? Oliko ensin käytävä Ankaran konsulaatissa, vai menittekö naimisiin ensin? Täytyykö morsiamen olla pukeutunut tietyllä tavalla?

morsian kirjoitti:

Hei, Anne (äiti :) )

Olen itse menossa naimisiin Turkissa piakkoin, ja haluaisinkin sinulta neuvoja.

Miten hää toimitus tapahtui siellä? Oliko ensin käytävä Ankaran konsulaatissa, vai menittekö naimisiin ensin? Täytyykö morsiamen olla pukeutunut tietyllä tavalla?

Lue lisää

Käydä konsulaatissa ensin, ja varoitan jo valmiiksi Ankaran konsulaatista, että siellä saa saa sitten tosi töykeää palvelua. Itse olen kirjoittamassa valitusta heistä ja olen jo ottanut yhteyttä Suomen ulkoministeriöön tässä asiassa.
Itse menin naimisiin Turkissa viime tammikuussa ja tämä operaatio kesti kaksi kuukautta. Suomesta piti tilata jos jonkinlaista paperia. Ns "naimisiinmenotoimistossa" pyydetään virkatodistus, mistä näkee isän ja äidin nimen, sekä uskontokunnan. Lisäksi tarvii esteettömyystodistuksen jossa on apostillan leima. Kaikki paperit pitää käännättää Turkissa turkiksi, joka maksaa paljon rahaa n.50milj liiraa per paperi.Tämän jälkeen ravataan poliisiasemalta toiselle. Poliisit suorittavat esteettömystutkimuksen, mikä kestää viidestä päivästä kahteen viikkoon riippuen siitä missä kaupungissa avioidutte. Kun kaikki paperit on kunnossa niin itse toimitus ei kestä kauaa. Jos toimistovirkailija ei puhu englantia, tai et itse puhu turkkia niin niin toimituksessa tarvitaan tulkkia. Kun molemmat ovat vastanneet "evet" ja nimet on allekirjoitettu niin saadaan vihkikirja. Tämän turkkilaisen vihkikirjan kanssa sitten vain konsulaattiin, missä avioliitto rekisteröidään myös Suomessa voimassaolevaksi.
Meillä oli tämän virallisen toimituksen jälkeen sitten vielä se muslimivihkiminen, mikä ei ollut sen kummempi juttu kuin että mieheni serkku kysyi molemmilta kolme kertaa oletteko naimisissa ja tähän piti vastata kolme kertaa kyllä. Se jälkeen syötiin baklavaa, mistä en itse pidä erityisesti.
Meillä ei ollut erityisiä häitä,koska en itse halunnut oltuani monissa häissä mukana. Mieheni on kotoisin pikkukylästä syyrian rajalta, joka on suht uskonnolllista seutua. Arabihäissä oli suurimmalla osalla naisista huivit päässä. Minulla oli hiukset auki ja ihan normaalit vaatteet, kuten myös muutamilla muilla. Minihameessa en olisi kehdannut lähteä. Appiukko pyysi myös voisinko käydä vessassa tupakoimassa, koska niin kaikki arabitytötkin tekevät, jotta ei synny turhia puheita. Poltin siitä huolimatta sisällä kun huomasin ettei siinä väenpaljoudessa kukaan kiinnittänyt huomiota. Häissa tarjottiin kakkupala mehua ja pähkinöitä, ja tanssittiin turkkilaisia tansseja. Minusta noissa häissä oli erittäin tylsää joten kieltäydyin niistä. Turkissa häät ovat oikein massatapahtuma, ja vieraita on tuhatkunta. Tästäkin syystä pidin häitä turhina. Rahaahan niistä olisi saanut paljon. Turkkilaisissa häissä vieraat tuovat aina rahaa hääparille, ja sulhasen isä ostaa morsiamelle kultakorut.
Onnea matkaan.

mustikka kirjoitti:

Käydä konsulaatissa ensin, ja varoitan jo valmiiksi Ankaran konsulaatista, että siellä saa saa sitten tosi töykeää palvelua. Itse olen kirjoittamassa valitusta heistä ja olen jo ottanut yhteyttä Suomen ulkoministeriöön tässä asiassa.
Itse menin naimisiin Turkissa viime tammikuussa ja tämä operaatio kesti kaksi kuukautta. Suomesta piti tilata jos jonkinlaista paperia. Ns "naimisiinmenotoimistossa" pyydetään virkatodistus, mistä näkee isän ja äidin nimen, sekä uskontokunnan. Lisäksi tarvii esteettömyystodistuksen jossa on apostillan leima. Kaikki paperit pitää käännättää Turkissa turkiksi, joka maksaa paljon rahaa n.50milj liiraa per paperi.Tämän jälkeen ravataan poliisiasemalta toiselle. Poliisit suorittavat esteettömystutkimuksen, mikä kestää viidestä päivästä kahteen viikkoon riippuen siitä missä kaupungissa avioidutte. Kun kaikki paperit on kunnossa niin itse toimitus ei kestä kauaa. Jos toimistovirkailija ei puhu englantia, tai et itse puhu turkkia niin niin toimituksessa tarvitaan tulkkia. Kun molemmat ovat vastanneet "evet" ja nimet on allekirjoitettu niin saadaan vihkikirja. Tämän turkkilaisen vihkikirjan kanssa sitten vain konsulaattiin, missä avioliitto rekisteröidään myös Suomessa voimassaolevaksi.
Meillä oli tämän virallisen toimituksen jälkeen sitten vielä se muslimivihkiminen, mikä ei ollut sen kummempi juttu kuin että mieheni serkku kysyi molemmilta kolme kertaa oletteko naimisissa ja tähän piti vastata kolme kertaa kyllä. Se jälkeen syötiin baklavaa, mistä en itse pidä erityisesti.
Meillä ei ollut erityisiä häitä,koska en itse halunnut oltuani monissa häissä mukana. Mieheni on kotoisin pikkukylästä syyrian rajalta, joka on suht uskonnolllista seutua. Arabihäissä oli suurimmalla osalla naisista huivit päässä. Minulla oli hiukset auki ja ihan normaalit vaatteet, kuten myös muutamilla muilla. Minihameessa en olisi kehdannut lähteä. Appiukko pyysi myös voisinko käydä vessassa tupakoimassa, koska niin kaikki arabitytötkin tekevät, jotta ei synny turhia puheita. Poltin siitä huolimatta sisällä kun huomasin ettei siinä väenpaljoudessa kukaan kiinnittänyt huomiota. Häissa tarjottiin kakkupala mehua ja pähkinöitä, ja tanssittiin turkkilaisia tansseja. Minusta noissa häissä oli erittäin tylsää joten kieltäydyin niistä. Turkissa häät ovat oikein massatapahtuma, ja vieraita on tuhatkunta. Tästäkin syystä pidin häitä turhina. Rahaahan niistä olisi saanut paljon. Turkkilaisissa häissä vieraat tuovat aina rahaa hääparille, ja sulhasen isä ostaa morsiamelle kultakorut.
Onnea matkaan.

Lue lisää

Itse olen saanut erittäin ystävällistä ja hyvää palvelua Ankarasta. Voisiko epäystävällinen kohtelu johtu kenties sinustakin?

Mansikka kirjoitti:

Itse olen saanut erittäin ystävällistä ja hyvää palvelua Ankarasta. Voisiko epäystävällinen kohtelu johtu kenties sinustakin?

Jos joku sanoo, että hän on saanut Turkissa epäkohteliasta palvelua niin tämä EI ole mikään henkilökohtainen loukkaus teitä tai turkkilaista miestänne kohtaan. Pientä rajaa...

Puolukka kirjoitti:

Jos joku sanoo, että hän on saanut Turkissa epäkohteliasta palvelua niin tämä EI ole mikään henkilökohtainen loukkaus teitä tai turkkilaista miestänne kohtaan. Pientä rajaa...

Lue lisää

Anteeksi vain, pitää sulle Puolukka selventää että: Se on SUOMENsuurlähetystö mikä on Ankarassa ja siellä on SUOMALAINEN henkilökunta.Joten jos on saanut huonoa kohtelua niin se on tullut SUOMALAISELTA henkilöltä. Pientä rajaa...

Mansikka kirjoitti:

Anteeksi vain, pitää sulle Puolukka selventää että: Se on SUOMENsuurlähetystö mikä on Ankarassa ja siellä on SUOMALAINEN henkilökunta.Joten jos on saanut huonoa kohtelua niin se on tullut SUOMALAISELTA henkilöltä. Pientä rajaa...

Lue lisää

Minun käsitykseni mukaan suurin osa henkilökunnasta, ainakin näistä rutiinilupa-asioiden hoitajista, on turkkilaisia.

Puolukka kirjoitti:

Minun käsitykseni mukaan suurin osa henkilökunnasta, ainakin näistä rutiinilupa-asioiden hoitajista, on turkkilaisia.

Väärä käsitys ystävä hyvä. Itse olen asioinut joka kerta aivan suomalaisen henkilön kanssa ja kyse oli niistä rutiiniasioista.

mustikka kirjoitti:

Käydä konsulaatissa ensin, ja varoitan jo valmiiksi Ankaran konsulaatista, että siellä saa saa sitten tosi töykeää palvelua. Itse olen kirjoittamassa valitusta heistä ja olen jo ottanut yhteyttä Suomen ulkoministeriöön tässä asiassa.
Itse menin naimisiin Turkissa viime tammikuussa ja tämä operaatio kesti kaksi kuukautta. Suomesta piti tilata jos jonkinlaista paperia. Ns "naimisiinmenotoimistossa" pyydetään virkatodistus, mistä näkee isän ja äidin nimen, sekä uskontokunnan. Lisäksi tarvii esteettömyystodistuksen jossa on apostillan leima. Kaikki paperit pitää käännättää Turkissa turkiksi, joka maksaa paljon rahaa n.50milj liiraa per paperi.Tämän jälkeen ravataan poliisiasemalta toiselle. Poliisit suorittavat esteettömystutkimuksen, mikä kestää viidestä päivästä kahteen viikkoon riippuen siitä missä kaupungissa avioidutte. Kun kaikki paperit on kunnossa niin itse toimitus ei kestä kauaa. Jos toimistovirkailija ei puhu englantia, tai et itse puhu turkkia niin niin toimituksessa tarvitaan tulkkia. Kun molemmat ovat vastanneet "evet" ja nimet on allekirjoitettu niin saadaan vihkikirja. Tämän turkkilaisen vihkikirjan kanssa sitten vain konsulaattiin, missä avioliitto rekisteröidään myös Suomessa voimassaolevaksi.
Meillä oli tämän virallisen toimituksen jälkeen sitten vielä se muslimivihkiminen, mikä ei ollut sen kummempi juttu kuin että mieheni serkku kysyi molemmilta kolme kertaa oletteko naimisissa ja tähän piti vastata kolme kertaa kyllä. Se jälkeen syötiin baklavaa, mistä en itse pidä erityisesti.
Meillä ei ollut erityisiä häitä,koska en itse halunnut oltuani monissa häissä mukana. Mieheni on kotoisin pikkukylästä syyrian rajalta, joka on suht uskonnolllista seutua. Arabihäissä oli suurimmalla osalla naisista huivit päässä. Minulla oli hiukset auki ja ihan normaalit vaatteet, kuten myös muutamilla muilla. Minihameessa en olisi kehdannut lähteä. Appiukko pyysi myös voisinko käydä vessassa tupakoimassa, koska niin kaikki arabitytötkin tekevät, jotta ei synny turhia puheita. Poltin siitä huolimatta sisällä kun huomasin ettei siinä väenpaljoudessa kukaan kiinnittänyt huomiota. Häissa tarjottiin kakkupala mehua ja pähkinöitä, ja tanssittiin turkkilaisia tansseja. Minusta noissa häissä oli erittäin tylsää joten kieltäydyin niistä. Turkissa häät ovat oikein massatapahtuma, ja vieraita on tuhatkunta. Tästäkin syystä pidin häitä turhina. Rahaahan niistä olisi saanut paljon. Turkkilaisissa häissä vieraat tuovat aina rahaa hääparille, ja sulhasen isä ostaa morsiamelle kultakorut.
Onnea matkaan.

Lue lisää

Kiitos kertomuksestasi. Toivottavasti meillä kohtelu on asiallista, ja asiat saadaan kuntoon ajoissa. Siellä olo aikaa kun ei ole kuin viikko. Taistele vain saamastanne huonosta kohtelusta, jospa siitä on apua tuleville hääpareille.

mustikka kirjoitti:

Käydä konsulaatissa ensin, ja varoitan jo valmiiksi Ankaran konsulaatista, että siellä saa saa sitten tosi töykeää palvelua. Itse olen kirjoittamassa valitusta heistä ja olen jo ottanut yhteyttä Suomen ulkoministeriöön tässä asiassa.
Itse menin naimisiin Turkissa viime tammikuussa ja tämä operaatio kesti kaksi kuukautta. Suomesta piti tilata jos jonkinlaista paperia. Ns "naimisiinmenotoimistossa" pyydetään virkatodistus, mistä näkee isän ja äidin nimen, sekä uskontokunnan. Lisäksi tarvii esteettömyystodistuksen jossa on apostillan leima. Kaikki paperit pitää käännättää Turkissa turkiksi, joka maksaa paljon rahaa n.50milj liiraa per paperi.Tämän jälkeen ravataan poliisiasemalta toiselle. Poliisit suorittavat esteettömystutkimuksen, mikä kestää viidestä päivästä kahteen viikkoon riippuen siitä missä kaupungissa avioidutte. Kun kaikki paperit on kunnossa niin itse toimitus ei kestä kauaa. Jos toimistovirkailija ei puhu englantia, tai et itse puhu turkkia niin niin toimituksessa tarvitaan tulkkia. Kun molemmat ovat vastanneet "evet" ja nimet on allekirjoitettu niin saadaan vihkikirja. Tämän turkkilaisen vihkikirjan kanssa sitten vain konsulaattiin, missä avioliitto rekisteröidään myös Suomessa voimassaolevaksi.
Meillä oli tämän virallisen toimituksen jälkeen sitten vielä se muslimivihkiminen, mikä ei ollut sen kummempi juttu kuin että mieheni serkku kysyi molemmilta kolme kertaa oletteko naimisissa ja tähän piti vastata kolme kertaa kyllä. Se jälkeen syötiin baklavaa, mistä en itse pidä erityisesti.
Meillä ei ollut erityisiä häitä,koska en itse halunnut oltuani monissa häissä mukana. Mieheni on kotoisin pikkukylästä syyrian rajalta, joka on suht uskonnolllista seutua. Arabihäissä oli suurimmalla osalla naisista huivit päässä. Minulla oli hiukset auki ja ihan normaalit vaatteet, kuten myös muutamilla muilla. Minihameessa en olisi kehdannut lähteä. Appiukko pyysi myös voisinko käydä vessassa tupakoimassa, koska niin kaikki arabitytötkin tekevät, jotta ei synny turhia puheita. Poltin siitä huolimatta sisällä kun huomasin ettei siinä väenpaljoudessa kukaan kiinnittänyt huomiota. Häissa tarjottiin kakkupala mehua ja pähkinöitä, ja tanssittiin turkkilaisia tansseja. Minusta noissa häissä oli erittäin tylsää joten kieltäydyin niistä. Turkissa häät ovat oikein massatapahtuma, ja vieraita on tuhatkunta. Tästäkin syystä pidin häitä turhina. Rahaahan niistä olisi saanut paljon. Turkkilaisissa häissä vieraat tuovat aina rahaa hääparille, ja sulhasen isä ostaa morsiamelle kultakorut.
Onnea matkaan.

Lue lisää

häistä :) piti laittaa nimimerkki morsian, mutta tulikin "anne". Kiitos kuitenkin morsiammelta!

Hei Anne,
Sinulla kun on kokemusta tästä niin kerroppas ihmeessä mulle kaiken olennaisen. Koska häät järjestetään turkissa ja epäilen että ovat muslimihäät, kerta mies ja perhe ovat muslimeja.
Haluan tietää kaiken puvuista, tavoista, rituaaleista ym..etten häpäise miestä eikä itseäni suvun ja imaamin edessä. Hyvin kiitollinen vastauksestasi. Ois kiva saada sinuun yhteyttä mesen tai s.postin kautta että saisin ne tiedot.

mustikka kirjoitti:

Käydä konsulaatissa ensin, ja varoitan jo valmiiksi Ankaran konsulaatista, että siellä saa saa sitten tosi töykeää palvelua. Itse olen kirjoittamassa valitusta heistä ja olen jo ottanut yhteyttä Suomen ulkoministeriöön tässä asiassa.
Itse menin naimisiin Turkissa viime tammikuussa ja tämä operaatio kesti kaksi kuukautta. Suomesta piti tilata jos jonkinlaista paperia. Ns "naimisiinmenotoimistossa" pyydetään virkatodistus, mistä näkee isän ja äidin nimen, sekä uskontokunnan. Lisäksi tarvii esteettömyystodistuksen jossa on apostillan leima. Kaikki paperit pitää käännättää Turkissa turkiksi, joka maksaa paljon rahaa n.50milj liiraa per paperi.Tämän jälkeen ravataan poliisiasemalta toiselle. Poliisit suorittavat esteettömystutkimuksen, mikä kestää viidestä päivästä kahteen viikkoon riippuen siitä missä kaupungissa avioidutte. Kun kaikki paperit on kunnossa niin itse toimitus ei kestä kauaa. Jos toimistovirkailija ei puhu englantia, tai et itse puhu turkkia niin niin toimituksessa tarvitaan tulkkia. Kun molemmat ovat vastanneet "evet" ja nimet on allekirjoitettu niin saadaan vihkikirja. Tämän turkkilaisen vihkikirjan kanssa sitten vain konsulaattiin, missä avioliitto rekisteröidään myös Suomessa voimassaolevaksi.
Meillä oli tämän virallisen toimituksen jälkeen sitten vielä se muslimivihkiminen, mikä ei ollut sen kummempi juttu kuin että mieheni serkku kysyi molemmilta kolme kertaa oletteko naimisissa ja tähän piti vastata kolme kertaa kyllä. Se jälkeen syötiin baklavaa, mistä en itse pidä erityisesti.
Meillä ei ollut erityisiä häitä,koska en itse halunnut oltuani monissa häissä mukana. Mieheni on kotoisin pikkukylästä syyrian rajalta, joka on suht uskonnolllista seutua. Arabihäissä oli suurimmalla osalla naisista huivit päässä. Minulla oli hiukset auki ja ihan normaalit vaatteet, kuten myös muutamilla muilla. Minihameessa en olisi kehdannut lähteä. Appiukko pyysi myös voisinko käydä vessassa tupakoimassa, koska niin kaikki arabitytötkin tekevät, jotta ei synny turhia puheita. Poltin siitä huolimatta sisällä kun huomasin ettei siinä väenpaljoudessa kukaan kiinnittänyt huomiota. Häissa tarjottiin kakkupala mehua ja pähkinöitä, ja tanssittiin turkkilaisia tansseja. Minusta noissa häissä oli erittäin tylsää joten kieltäydyin niistä. Turkissa häät ovat oikein massatapahtuma, ja vieraita on tuhatkunta. Tästäkin syystä pidin häitä turhina. Rahaahan niistä olisi saanut paljon. Turkkilaisissa häissä vieraat tuovat aina rahaa hääparille, ja sulhasen isä ostaa morsiamelle kultakorut.
Onnea matkaan.

Lue lisää

Minä en ole kertaakaan saanut huono kohtelua Suomen Konsulaatilta kun olen heidän kanssa asioinut näitten häitten takia. Päinvastoin..olen saanut kaiken neuvon minkä oon tarvinnutkin. Sielläkin on porukka vaihtunut :)
Ja se on totta että suomesta otan mukaani esteettömyystodistuksen ja syntymätodistuksen apostille-leimalla. Ja häitten jälkeisenä päivänä meidän on käytävä konsulaatissa täyttämässä yks paperi ja ottaa mukaan apostille-leimalla varustettu vihkitodistus ja molempien passit. Ne paperit sain maistraatilta ja maistraati vaati apostille-leimaa meiän papereista turkissa että voivat rekisteröidä se avioliitto suomessakin. Käännöksiä ne tosiaan vaatisi kuulemma vihkiviranomaiset Turkissa,mutta minä en tiennyt tästä ja mies on oletettavasti hoitanut jo kaikki asiat siihen liittyen. Minä saan tulkin häihin. En tosin tajua tota yhtä kommenttia että ei pidä turkkilaisista häistä. Miekään en osaa noita turkkilaisia tansseja,mutta asia on niin että ovat mun häät ja aion osallistua silti kaikeen riemukkaaseen tanssiin vaikka en osaakaan. Se on minusta kohteliasta. En halua tehdä mieheni noloksi enkä itseänikään hänen suvunsa edessä.

Mansikka kirjoitti:

Itse olen saanut erittäin ystävällistä ja hyvää palvelua Ankarasta. Voisiko epäystävällinen kohtelu johtu kenties sinustakin?

Sama ajatus heräs mullakin. kohtele muita kuten haluat itseäs kohtelevan. Minä sain asiantuntevaa ja hyvää palvelua suomen suurlähetystössä Ankarassa, joskin vain s-postitse. Ja suomalaisilta sain sen palvelun.