Vanhempien reaktio

Onhan juttu vanhemmillekin pienoinen kriisi, ja siihen reagointi on yksilöllistä. Lapsi on lähdössä omaan elämäänsä. Ei hätää.

Äidille tuli ehkä haikea olo, tuntee itsensä vanhaksi ja elämään pettyneeksi. Vaihdevuodet päällä mielenmasennuksineen? Suorastaan kateellinen sädehtivän onnelliselle tyttärelleen? Kuvittelee asian olevan liian hyvää ollakseen totta?
Kyllä se siitä, älä odota tavallisilta maan matosilta liikoja livenä.

Ystävät ovat vieraskoreita eli eivät kehtaa sanoa totuutta. He näkevät, että olet rakastunut ja ovat muka hyviä ystäviä lähtiessään mukailemaan tuntemuksiasi. Selän takana toki sanotaan asiat niin kuin ne ovat. Eli ette muiden mielestä sovi toisillenne.

Mies voi olla mukava ja hyvä tyyppi ja vanhemmat ehkä ovat onnellisia kun tytär on ehkä vihdoin löytänyt "jonkun", mutta eivät silti tahdo suhteesta pitempiaikaista. Kihlaus on niin varma vahvistus suhteelle, että vanhemmat joutuvat myöntämään, että ei se mukava tyyppi enää vaihdukaan siihen kunnolliseen toivevävyyn.

Kannattaa kylmän viileästi miettiä suhdettanne ja sopivuutta kriittisesti ja keskittyä niihin pieniin haittaaviin asioihin. Mitä tapoja hänellä on ja pystytkö elämään niiden kanssa? Millainen on hänelle luontainen elämäntyyli? Miten toinen toimii väsyneenä, miten stressissä? Vuosi on niin lyhyt aika, että helposti tulee tehtyä johtopäätöksiä omien ihannekuvien ja toiveajattelun perusteella.

Tuo on varmasti ihan normaali reaktio. Itsekin sain hyvin samantyyppisen vastaanoton kihlausuutisista äidiltäni. Kerroin, että mieheni kosi ja hän tuumasi, että kait vastasit ei? :D Ei siis missään vaiheessa ollut kihlausta vastaan, mutta ilmeisesti se tuli jotenkin puun takaa ja olin aika nuori tuolloin (21 v.), joten ajatteli, että heti parin vuoden yhdessä olon jälkeen ollaan menossa naimisiin heti kihlausta seuraavana päivänä. Selitin äidilleni, että häät tulisivat olemaan aikaisintaan kahden vuoden päästä ja hän rauhoittui välittömästi. Häät vietettiin kesällä reilu 6 v. yhdessä elon jälkeen ja vanhempani eivät voisi enää olla onnellisempia meidän puolesta :) Eli tuo reaktio on ihan normaali!

Kuules Realisti... Oletko petetty tai jätetty? Ja ei, et ole realisti, olet pessimisti. Mistä tiedät miten hänen ystävänsä ovat suhtautuneet? Tunnetko heidät?