Olen jo yli vuoden (lähes joka päivä) miettinyt mieheni pettämistä ja kärsin ajatuksesta ihan hirveästi, sillä olen luonteeltani kiltti ja ajattelen aina muiden parasta. Ja kaikista kamalinta tässä on se, että pettämiskumppanikin olisi perheenisä ystäväpiiristämme.
Tykkään huomiosta ja haluan tuntea itseni haluttavaksi, mutta parisuhteemme ei ole kunnossa, sillä mieheni on sairastellut monta vuotta. Sairauksien takia hänen halut ovat vähentyneet, eikä seksielämämme ole kovin aktiivista enää. Olen suhteen alusta lähtien ollut se aktiivisempi osapuoli seksissä, joten tunnen itseni nykyään todella turhautuneeksi, sillä en voi tilanteellemme mitään.
Haluaisin pysyä uskollisena, sillä mieheni ansaitsee uskollisen puolison, mutta en tiedä miten pääsen pettämisajatuksistani eroon. Ajattelen jopa joskus, että pettäminen voisi olla hyväksi suhteellemme, sillä silloin en olisi niin turhautunut tilanteseemme. Muita ongelmia pitkässä parisuhteessamme ei ole, eikä meillä ole lapsia. Olisinko onnellisempi pettämisen jälkeen? Vai alkaisinko inhoamaan itseäni entistä enemmän ja lopulta tunnustaisin teon. Itsekäs tekoni ei pilaisi vain omaa parisuhdettani vaan myös yhden perheen elämän.
Ehkä alitajuisesti haluankin pilata suhteemme, että voisimme jatkaa elämäämme erillämme. En vain usko, että koskaan löytäisin toista niin kilttiä ja luotettavaa miestä. Ehkä mieheni antasitsee itselleen paremman puolison...
Tykkään huomiosta ja haluan tuntea itseni haluttavaksi, mutta parisuhteemme ei ole kunnossa, sillä mieheni on sairastellut monta vuotta. Sairauksien takia hänen halut ovat vähentyneet, eikä seksielämämme ole kovin aktiivista enää. Olen suhteen alusta lähtien ollut se aktiivisempi osapuoli seksissä, joten tunnen itseni nykyään todella turhautuneeksi, sillä en voi tilanteellemme mitään.
Haluaisin pysyä uskollisena, sillä mieheni ansaitsee uskollisen puolison, mutta en tiedä miten pääsen pettämisajatuksistani eroon. Ajattelen jopa joskus, että pettäminen voisi olla hyväksi suhteellemme, sillä silloin en olisi niin turhautunut tilanteseemme. Muita ongelmia pitkässä parisuhteessamme ei ole, eikä meillä ole lapsia. Olisinko onnellisempi pettämisen jälkeen? Vai alkaisinko inhoamaan itseäni entistä enemmän ja lopulta tunnustaisin teon. Itsekäs tekoni ei pilaisi vain omaa parisuhdettani vaan myös yhden perheen elämän.
Ehkä alitajuisesti haluankin pilata suhteemme, että voisimme jatkaa elämäämme erillämme. En vain usko, että koskaan löytäisin toista niin kilttiä ja luotettavaa miestä. Ehkä mieheni antasitsee itselleen paremman puolison...
Vastaukset 2
Vanhimmat
IKuuleppa. Sun kannattaa varmaan antaa ensin piparia mulle. Mää sit arvostelen sun tavaran ja kerron kandeeko sitä jakaa laajemmalla jakelulla =D yhteystietoja vaan tänne. Siitä se lähttee.
Edellisessä oleellisin. Lähde pettämään, ja maineesi on mennyt loppuiäksi.