Olen 24-vuotias, perusasiat kunnossa eli käyn töissä, harrastuksissa, olen terve, en ripustaudu, olen ystävällinen, huumorintajuinen, luotettava ja tykkään käydä ulkona.
Toisaalta, olen introvertti-luonteinen ja aika hiljainen/hidasluonteinen, jännitän jonkun verran sosiaalisia tilanteita ja kanssani lienee alussa vähän kiusallista eikä ilmapiiri ole tarpeeksi mukava ja rento.
En vaan enää kestä tätä yksinäisyyttä. En voi muuttaa perustempperamenttiani. Yritän kovasti kehittää itseäni koko ajan, on siis koko ajan paine muuttua kun minua ei ymmärretä. Toisaalta olen jo vähän oppinut arvostamaan itseäni myös sellaisena mitä olen. Yritän olla aktiivinen pitämään yhteyttä ihmisiin, liikaa ripustautumatta. Mutta pelkään vaan että miten kauan tätä yksinäisyyttä kestää. MITÄ VITTUA MINUN PITÄÄ TEHDÄ, KOHTA KIDNAPPAAN IHMISIÄ TÄNNE KOTIINI JA PAKOTAN VIETTÄMÄÄN AIKAA KANSSANI JA TULEN HULLUKSI.(Kaipaan siis YSTÄVIÄ. Ei siis nyt puhuta seurustelukumppanista.)
Toisaalta, olen introvertti-luonteinen ja aika hiljainen/hidasluonteinen, jännitän jonkun verran sosiaalisia tilanteita ja kanssani lienee alussa vähän kiusallista eikä ilmapiiri ole tarpeeksi mukava ja rento.
En vaan enää kestä tätä yksinäisyyttä. En voi muuttaa perustempperamenttiani. Yritän kovasti kehittää itseäni koko ajan, on siis koko ajan paine muuttua kun minua ei ymmärretä. Toisaalta olen jo vähän oppinut arvostamaan itseäni myös sellaisena mitä olen. Yritän olla aktiivinen pitämään yhteyttä ihmisiin, liikaa ripustautumatta. Mutta pelkään vaan että miten kauan tätä yksinäisyyttä kestää. MITÄ VITTUA MINUN PITÄÄ TEHDÄ, KOHTA KIDNAPPAAN IHMISIÄ TÄNNE KOTIINI JA PAKOTAN VIETTÄMÄÄN AIKAA KANSSANI JA TULEN HULLUKSI.(Kaipaan siis YSTÄVIÄ. Ei siis nyt puhuta seurustelukumppanista.)
Vastaukset 4
Vanhimmat
Pelkkä "ulkona käynti" ei takaa ystäviä. Mitä tahaansa tuo ulkona käynti tarkoittaa.
Oletko kokeillut osallistumista eri asioihin jossa tehdään porukalla asioita?
Hiihtoryhmä, polkupyoräilijät, kamerankäyttäjät, vapaaehtoistyoläiset, suunnistajat, musisoijat, laulajat, taideryhmät, kieliryhmät, seurakuntalisesi, kokkaajat, shakkikerholaiset, kirjakerholaiset, Leijonat, painonnostajat, jne jne jne jne...
Voi kuvitella että jos menee yksin esim. kahville, harvoin kukaan tulee häiritsemään. Mutta jos sinulla on muiden kanssa yhteistä tekemistä, siinä pakostakin joutuu toisten kanssa juttelemaan ja yhteistyohon. Ajan kanssa voi tutustua ryhmän jäseniin ja aivan varmasti sieltä saa ystäviä.
Suomessa on suhteellisen hankala löytää ystäviä. Ainoat tavat mitä tiedän on peruskoulu, kaiken tasoiset ammattiopinnot, työ ja sitten internet. Yli 25-vuotialle internet on ehkä paras, tai en ainakaan ole parempaa tapaa löytänyt. Internetistä olen eri palstoilta, myös treffipalstoilta, löytänyt pari kaveria. Ei se helppoa ole mutta mahdollista. Muitakin on jotka painivat samojen ongelmien kanssa kuin sinä.
Minulla on samanlainen ongelma. Kun muutin helsinkiin niin muutama vuosi sitten olen tavannut ja tutustunut moniin kymmeniin ihmisiin mutta silti en kenestäkään niistä ole saanut kavereita tai ystäviä. Muutamia kyllä, mutta he ovat muuttaneet pois.
Ihmiset kenen kanssa haluaisin olla tekemissä eivät ole ilmeisesti kiinnostuneet minusta kun eivät itse pidä yhteyttä.
Tuntuu aina että minä joudun olemaan yhteydessä "kavereihin" että voin olla heidän kanssaan. En kovin kauaa jaksa pitää yhteyttä mikäli se on vain yksipuolista.
Kummastuttaa miksi näin on kun olen mielestäni myös normaali. Käyn töissä, minulla on tyttöystävä ja oma asunto. Tyttöystävän lisäksi minulla ei ole oikein muita kavereita kenen kanssa olisin tekemississä usein.
Olen myös introvertti, mutten mielstäni kuitenkaan ujo. Viihdyn yksikseni ja jonkin verran kai ahdistaa olla paljon ihmisten kanssa, mutta silti kaipaan ystäviä kenen kanssa voi olla tekemisissä.
Anteeks, mutta mua huvitti suunnattomasti toi järkevän ja asiallisen viestin loppumetreillä tullut huutokilari. :D Mut joo, enpä tiedä, mitä tolle voi, itsellä on täysin sama ongelma. Olen käsittääkseni ihan täysjärkisen ja siedettävän oloinen, poikaystäväkin löytyy, mutta kavereita ei ole. Olen myös introvertti, mutta rajansa silläkin, eli kaipaan kyllä muiden ihmisten seuraa.