Porukka on kummallista. Ensin valitetaan, että ei ole parisuhdetta. Sitten kun se suhde on saatu niin valitetaan, että se ei olekaan sellaista kuin pitäisi olla ! Haloo .
Ei suhdetta/suhde !
Ihmettelijä
5643
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Jatkan vielä, että paitsi että olen ihmetellyt samaa asiaa, ihmettelen myös sitä, että miksi suhteeseensa tyytymättömät ihmiset jäävät kitisemään siihen kurjaan suhteeseen?!?! Esim. täällähän on jo tätä nähty: "seksielämää ei enää ole, vaimo on kuin lahna, valivalivalivali..." ja "joskus haluan ottaa etäisyyttä vaimoon...en jaksa aina olla toitottamassa että rakastan ja valivalivalivali" jne.
Mikään asia ei valitettavasti parane valittamisella, vaan puhumalla sen oman kumppanin kanssa :-) Jos aikoo parantaa maailmaa, se on aloitettava omasta itsestä :-)
Myöskään ero ei aina välttämättä ole se oikea ratkaisu, joku onkin todennut että ei se mies/nainen vaihtamalla parane, mutta onko siinäkään mitään järkeä jos molemmat ovat onnettomia ja vaatii KAMALASTI työtä saada suhde kuntoon ja pahimmassa tapauksessa joutuu muuttamaan itseään tai kumppaniaan joksikin teennäiseksi.
Toimivan parisuhteen eteen on kuitenkin tehtävä töitä, eihän se muuten voi mitenkään onnistua :-) Mutta jos perusasiat on OK, parisuhteen pyörittäminen ei ole mitenkään HUISIN työlästä vaan mukavasti soljuvaa, vähän niinkuin lumpeenkukka vedessä :-)
Elämä on kamalan lyhyt, sitä ei saa viettää kulmat ruttanassa ja kumppanille kitisten :-)
Let the love be in the air :-)
...but, eikös se ole vähän ihmisen perusluontoa, että aina pitää vähän kitistä? Ihan sama mistä. Vrt. sateinen kesä => "olis nyt jo lämmin", kuuma kesä => "tää on kyllä jo ihan liian kuuma" jne.
Joskus vaan asiat rassaa pientä ihmistä. Ihan pienetkin asiat. Ja jos netissä uikuttamalla säästää sitä kumppania mielipahalta (anonyyminä ruikuttaminen saattaa auttaa!) niin eikös se ole välillä hyväkin asia?
Tietysti isoista asioista pitää kumppanin kanssa jutella, mutta mua itseäni on monesti auttanut kun ensin vähän selkeyttänyt päässä jyllääviä asioita kitisemällä jollain palstalla. =)
Totta turiset että on hyvä jos purkaa kitinät täällä, mutta kirjoituksista vois päätellä, ettei siellä kotonakaan asiat mitenkään hyvin mene, ensin kitistään täällä ja kotona ollaan kumppanille kylmän viileitä. Asiat ei parane hohhaamalla netissä :-)
TOSIN iloinen ylläri oli se yksi kirjoitus, missä mimmi pohdiskeli eroottisia kuvia miehen exästä. Mimmi pohti ensin asian läpi keskusteluissa, sitten kun pahin oli jo ohi, uskalsi ottaa kissan pöydälle ja miten kävi lopuksi: juttu olikin ihan vaan erhe ja sille naurettiin :-)
Muistan viestiketjun. Juuri tuollaista toimintaa tarkoitin, ensin raivotan täällä, ja sitten rauhallisesti keskustellaan vaikeat asiat pois. Mielestäni ideaalitilanne, ja minä jos kuka voisin ottaa ko. tapauksesta oppia. =0
Ja vika on aina siinä toisessa.
Suhteen kuvitellaan olevan joku "minä käsken ja sä tottelet" tyyppinen symbioosi jossa toinen ihminen on vain minua varten. Niin kauan kuin toinen tekee mieliksi ja ristiriitoja ei ole niin menee hyvin, mutta appajee kun eka sanaharkka tulee niin kyllä ovi kolahtaa ja vieras syli kummasti kiinnostaa. Ja kaikki tää sen toisen syytä koska "minä itse" olen täydellinen ja se toinen ei olekaan "se oikea".
Ihmisen luonto... no, eiköhän silläkin osansa ole mutta niin vaan on että moni tänne yksin jää kun nuorena pitä leikkiä niin kauhean kranttua. Ihan skeidaa on selittää että rakastuu vaan blondeihin tai brunetteihin tai sen ja sen näköisiin tyyppeihin ja pitää olla sitä sun tätä... Vähän niinku ostoslista.