Toisessa ketjussa sivuttiin halaamista ensitreffeillä. Miten sinä suhtaudut siihen? Itse en tykkää halata vierasta ihmistä, joten jo hyvissä ajoin ojennan käteni kädenpuristukseen ettei toinen edes koittaisi halata. Kysymys ei ole siitä ettenkö pitäisi koskettelusta, mutta en vain halua että tuntematon mies koittaa halata minua, siinä vaiheessa kun en vielä tiedä olenko kiinnostunut hänestä seurustelumielessä.
Halaaminen ensitreffeillä
no hugging
3011423
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 30
Vanhimmat
Mäkään en halua halata. Tulee sellainen olo että mies pyrkii kaikin keinoin iholle ja läheisempään kontaktiin mahdollisimman nopeasti.
Itse en pidä siitä että halataan ensimmäisillä treffeillä, tosin olisihan se kiva tapa ja kohteliasta.
Mutta ei Suomalaiset ole niin halailevaa kansaa muutenkaan, niin kummalle se enemmän tuntuisi jos joku ekoilla treffeillä yrittäisi halata jo. Ulkomailla ymmärtäisin halailun jo heti alkuun, mutta kun Suomessa ollaan niin harvoin tääl halaillaan tuntemattomia :DD
Itse ainakin halaan ensi treffeillä. Se on oikeastaan itsestäni oma tapani osoittaa avoimuutta ja poistaa tietyllä tavalla virallisuuden sekä jännittyneisyyden tunteen.
Ja siinä onkin kaikki mitä uskallan tehä ilman suurempia hikoiluja/jännityksiä.Muuten toiselta saakin tulla todella selvät merkit jos haluaa jotain muutakin kuin halauksen.
Vit.tu mitä vassyköitä. Älkää seurustelko koskaan.
Itselläni (miehenä) on ollut tapana kätellä, kun ekaa kertaa tavataan. Jos on ollut mukavat treffit, niin ehdottomasti halaus lopuksi. Ei se nyt oikeasti ole niin iso juttu, tai tarkoita mitään sen kummempaa. Pelkkä "moi" on kaikista pahin.
Kyllä minä halaan mieluimmin, kuin kättelen. Kättely on jotenkin virallista.
Toki halattava ei saa olla mikään sottapytty.
Hauskinta on tietysti se, kun molemmat ovat samalla linjoilla ja sen
kyllä vaistoaa jo eka katseesta.
Niin nainen olen, enkä näe asiallista halausta minään lähentelynä,
tai lääppisenä.
Menkääs johonkin amerikkaan niin siel joutuu halaamaan treffeillä se on tapa siellä. Muuten sua pidetään epäasialllisena ja tylynä.
Ne jotka haluaa halata heti ensitapaamisen alussa, voi muuttaa amerikkaan, missä sellainen on tapana.
Suomessa vieraiden halaaminene ei kuulu tapoihin. Täällä et ole tyly tai epäasiallinen, mikäli et halua vierasta halata. OTA ITSE OPIKSESI JA ELÄ MAASSA MAAN TAVALLA.
Tapoja voi muuttaa ja ihminen voi kehittyä.
Minuelle oikeastaan aika sama, itse en halua tungetella niin harvemmin ketään ensitpaamisella halaan mutta kyllä sen siitä toisesta näkee vastaan kävellessä onko varautuneempi vai syli avoinna. On se ihme että tämäkin tuntuu niin vaikeaa olevan rutinoituneemmille treffaajille kuin minä joka hyvin harvoin sitä harrastan. Ainahan sitä voi myös suutaan aukaista ja kysyä että halataanko? Ei luulis olevan kovin vaikeaa.
Tässä on sama kuin suutelussa, jos mies alkaa lupaa kyseleen niin se on pahin mahdollinen turnoff. Sen jälkeen ei todellakaan tee mieli halata tai mitään muutakaan. Olisi viimeinen näkeminen, sama tilanne myös jos alkaa väkisin halaileen.
feministisestä näkökulmasta se lupa pitäisi kuitenkin hankkia, olkoon vaikka sanattomasti, mutta kuitenkin
kyllähän miehen pitää tietää milloin voi suudella tai halata. ei siihen voi mitään lupia kysellä.
On se kumma, miten halaaminen ahdistaa, mutta sänkyyn hypätään
yhdeillan tuttavuuden jälkeen. Oikein suomalaista teeskelyä viimeisen
päälle.
Suorastaan kamalaa. Jos joku vahingossa vaikka hipaisee, niin tehdään
syyte häirinnästä.
Tottakai halaus kun sentään ollaan _treffeillä_ (tosin ystäviäkin halaan tavatessani).
Tervehdyshalauksessa ei ole mitään tungettelevaa tai lääppimistä; vain ylävartalot koskettavat toisiaan, ei välttämättä edes posket saati lantio (posket koskevat silloin jos ollaan jo läheisiä).
Jos olen kiinnostunut miehestä Miehenä enkä esimerkiksi bisneskumppanina tai kaverinkaverina niin en todellakaan kättele häntä vaan halaan.
Halaus on vain halaus.
Ihmiset, halatkaa enemmän.
Halaus voi olla reipas ja ystävällinenkin.
Riippuu ihan täysin henkilöistä ja treffien kestosta. Ei se toinen ole ihan aina enää täysin tuntematon, jos on juteltu pitkään ja treffit on ehkä kestäneet suunniteltua kauemmin. Minusta on ihan ok halata vaikka lähtiessä. Jos oikein kunnolla kolahtaa, voi tehdä mieli muutakin kuin vain halata.
Jos huonosti käy, jonkun kanssa ei halata toisella eikä kolmannellakaan kerralla, jos sellaista edes tulee.
Kannattaa mennä vaiston varassa ja tehdä sitä miltä tuntuu. Ei ole olemassa mitään yleisiä sääntöjä jotka sopisi kaikille ja aina.
Halattiin ekojen treffien aluksi. Se oli ihan luontevaa, koska viestittelyn jälkeen tuntui jo tutulta. Minulle fyysinen läheisyys on tärkeää, enkä halua enää toista sellaista miestä kuin ex, joka sanoi että halaaminen ei kuulu hänen kulttuuriinsa (ihan suomalainen mies, viittasi lapsuudenkodin tapoihin).
Mielelläni halaan myös ensimmäisillä treffeillä. Halauksia on hyvin erilaisia... ei sitä tarvitse heti halata niin, että koko vartalo koskettaa toista. Kevyt, kaverillinen halaus on minusta mukava aloitus treffeille.
Jos toinen lähestyy minua käsi ojossa, niin toki kättelen takaisin... mutta jotain jää puuttumaan ja tuunelmaan se kyllä vaikuttaa. Meillä on ollut aina suvussa tapana halata paljon... ja ihan suomalaisia ollaan...
Pääsääntöisesti halaus heti alkuun keventää tunnelmaa todella paljon. Samoin halauksen aloittaja on myös henkisesti vahvemmilla. Että sikäli kaikkien miesten kannattaisi aloittaa treffit hymyllä ja kysymällä että halataanko.
Viimeksi mies halasi heti treffien aluksi (onneks tätä tapahtuu harvemmin) ja sitten joi nopeasti juomansa ja ilmoitti lähtevänsä eteenpäin "kun ei nyt oikein natsannu"..?!
Treffien lopuksi halaaminen sen sijaan on ok, kun jo hiukan edes tunnetaan ja jos kummallakin on ollu mukavaa. Itse en tee kylläkään sillonkaan alotetta.
Siltikin monella naisella lukee profiilissaan tuosta halauksista ja pussauksista.
Jep itsekkin olen antanut treffeillä semmoisen kevyemmän halauksen alussa ja lopussa jo sitä ensi näkemisen jännityksen poistamisen takia ja keventääkseni ilmapiiriä.
Kyllähän halailen kavereitakin joita en ole nähnyt pitkään aikann sukupuoleen paljolti katsomatta.
Kättely kuuluu virallisiin juttuihin vaikka työpaikka haastatteluihin ja joidenkin mielestä näemmä treffitkin on virallisia ja silloin se jo lähtökohdilta semmoisena pysyykin.
Ihan tavallinen mollaamanne joka "ei puhu, pussaa ja halaile" Suomalainen mies olen.
Näillähä asenteilla luodaan niitä stereotypioita ja koetappa sitä muuttaa.
Oi kun olisi tuollaisia miehiä minun ikäluokassani tarjolla! Alkoi ihan tehdä mieli päästä treffeille :-)
Niinhän ne maajussille morsian ohjelmassa halaa. Itse halaan tilanteen
mukaan. Jos vastassa on ujohko, tai muuten äkäisen näköinen, niin
en, mutta kun vastassa on iloinen ja luonteva ihminen, silloin halaan kevyest, sekä tavatessa, että lähtiessä.
En ole viellä korvilleni saanut.
Todellakin halaamisen puolesta! Ei ihme, jos ei nettitreffeistä synny sitä kipinää, kun ollaan niin virallisia ja läheisyyskammoisia että!
Itselleni on aika hyvä mittari, että onko treffeistä tulossa mitään mitään jatkoa, jos edes erotessa ei halata. Ja jotenkin aloituskin tuntuu kylmältä ilman sitä. En halua estynyttä ja liian ujoa miestä, joka pelkää naisia ja arastelee tulla neutraalisti lähelle. Tulkitsen halaamattomuuden joko sellaiseksi tai sitten päättelen etten kiinnosta miestä kovin paljon, kun ei halua rikkoa jäätä tuttavallisempaan suuntaan.
Mikäli normaalin, siistin ihmisen "kevyt" halaaminen tuottaa ongelmia, ei ole mielestäni sinut itsensä kanssa, ja olisi syytä pohtia miksi se on niin vastenmielinen ajatus. Normihalaus on ystävällinen ele, eikä siinä ole vielä mitään seksuaalista tai tungettelevaa.
Siis kysehän on treffeistä joten ehdottomasti halaus alkuun. Ollaanhan tilanteessa jossa ollaan tutustumassa miehenä ja naisena. Toisaalta en harrasta enää nettideittailua enkä tympeitä kahvi treffejä. Lisäksi niin kuin milly-76 toisesta saa estyneeen ja varautuneen kuvan joten nainen ei siis ole minua varten.
Halaaminen on ok, se on vielä suhteellisen neutraalia ja reilua käytöstä.
Mutta sellaisen miehen suuteluyritykset, joka ei edes miellytäi, ovat puhdasta piinaa. Turhauttaa, kun pitää ensimmäistä kertaa tavatessa väistellä toisen ponnekkaita pyrkimyksiä iholle. Ja sitten kun sanoin suoraan treffikumppanille, etten halua suudella, niin jamppa kimmastui, etten voi yksipuolisesti päättää asiaa. (Häh?? Siis jos sinä haluat pussailla mua, niin mä en voi sanoa, että sori, mä en tykkää siitä ja musta olis kivempi, jos pysyisit 5 cm päässä mun kasvoista.)
Minä lyön ensimmäisenä sille naiselle munan käteen ja kysyn että "kelpaako"
Olipa hyvä läppä.